Sivun näyttöjä yhteensä

19. joulukuuta 2017

Nämä näppäimet



Helsingin Sanomat voisi hankia lakimiesapua. Päätoimittaja ei eilen televisiossa tiennyt, ettei rangaistavuus riipu salaisuuksia käsiteltäessä käytöstä tai vahingosta. Rangaistavaa on salaisen tiedon hankkiminen. Siten tiedon hallussapito on myös rangaistavaa.

Jopa asiantuntijat ovat livenneet miettimään, onko salaiseksi merkitty tieto todella salaista. Se ei ole tärkeää. Jos elokuva on kielletty alle 14-vuotiailta, vahtimestarin tai vanhemman mielipiteellä sen sopimattomuudesta lapsille ei ole merkitystä sisäänpääsyn kannalta. Jos ikärajaa arvellaan vääräksi, on asioitava ikärajan määränneen viranomaisen kanssa.

Jos asiakirjassa on leima ”eritäin salainen” asiakirja on erittäin salainen, vaikka se sattuisi olemaan majurin rouvan lehdestä leikattu kakkuresepti.

Tämä voi kuulostaa yksioikoiselta. Asia vain on niin, että jos moottoritien ajorata on merkitty itään kulkevalle liikenteelle, ei siinä autoilijan auta inttää, että kyllä tästä länteenkin pääsee, vaikka on noita vastaantulijoita. Turhaa hosumista koko yksisuuntainen ajorata!

Kysymys ei ole typerästä sääntösidonnaisuudesta, vaikka lakimiehellä on taipumusta sellaiseen. Kantani on selvä. Kansalaistottelemattomuus eli voimassa olevan säännön rikkominen on joskus hieno asia ja joskus suorastaan velvollisuus. Rauhallisessa siviilimaailmassa voi kyllä käydä niin, että kansalaistottelemattomuudesta rangaistaan. Sitten on vain kärsittävä rangaistus. Esimerkkini on ensimmäisen maailmansodan jääkäriliike. Pidän sitä hienona asiana, vaikka se oli oikeudellisesti valtiopetos – liittyminen vihollisen armeijan sotatilan vallitessa. (Tässä asiassa suomalaisia sitoi kuuluminen Venäjään.) Mannerheim ja Ståhlberg suhtautuivat jääkäreihin niin viileästi, että se vaikutti vuosikymmeniä.

Voi olla, että USA:n atomipommin salaisuuksien vakoileminen ja toimittaminen Neuvostolitolle, joka sai niiden avulla oman pomminsa valmiiksi hyvin nopeasti 1949, oli maailmanpoliittisesti hyväasia ja että osa vakoilijoista toimi aatteellisin perustein, ainakin osaksi. Yksinapainen, USA:n johtama maailma ei ehkä olisi ollut onnellinen ajatus.

Moraalifilosofian kuuluisa esimerkkiajatus on tyranninmurha. Voiko se olla oikeutettu, vaikka murha on paha rikos? Sitä on mietitty kaksi tuhatta vuotta. Vastaukseni: ehkä se voi olla oikeutettu. Jos joku olisi nitistänyt Leninin, Stalinin tai Hitlerin ajoissa, kuinka monelle se olis merkinnyt mahdollisuuksia eli elämää?

Journalisteilla on ongelma. Lähdesuojasta puhuttaessa ei varmaan ole otettu huomioon tällaista. Jos lähde ei ole ihminen, vaan asiakirja, jossa on leima ”erittäin salainen”, onko lähdesuoja silloinkin suuren suojelemisen arvoinen.

Kirjoitin jo eilen, että ”kansalla on oikeus tietää” on aivan liian epämääräinen toimivaksi periaatteeksi. Kansalla ei ole oikeutta tietää –aina. Kansalla ei ole oikeutta tietää, että tämä tai tuo pörssiyhtiö suunnittelee osakeantia tai yrityskauppaa.

Jos Helsingin Sanomat joutuisi nyt oikeuteen, juttu olisi käsiteltävä suljetuin ovin ja osa päätöksestä julistettava salaiseksi. Rangaistuksen mittaamisen, vaikka ei teon toteutumisen kannalta, oikeudenkäynnissä olisi käsiteltävä sotilassalaisuuksia, joita muuten edes tuomioistuin ei saa pelkästään pyytämällä käyttöönsä. Päätoimittaja antoi eilen ymmärtää, että lehdellä on edelleen hallussaan salaisiksi merkittyjä asiakirjoja. Rohkea mies. Tuo saattaisi riittää vangitsemisen perusteeksi.


Kumma ettei kukaan muista nyt Zavidovo-vuotoa eikä Jätteenmäen tapausta. Molemmissa oli kysymys salaisista asiakirjoista ja seuraukset olivat isot.

45 kommenttia:

  1. Zavidovoa joku muisteli jossain iltiksessä. Jätemäki ei hankkinut Lippos-papereita hankkimalla, vaan ne tulivat yllättäen ja pyytämättä, ehkä HS:kin sai nyt faksin kautta.

    VastaaPoista
  2. Jos hankkiminen on rangaistavaa, onko myös saaminen? Edellinen on jonkinlaista aktiivisuutta, jälkimmäinen välttämättä ei. Miten osoitetaan että tuntematon lähettäjä ei tuonut paperia toimitukseen oma-aloitteisesti? Vanha radiolaki ei estänyt poliisiradion kuuntelemista, mutta kuultua ei saanut "käyttää hyväkseen".

    VastaaPoista
  3. Selvää puhetta. Minäkin ymmärsin.

    "Jos joku olisi nitistänyt Leninin, Stalinin tai Hitlerin ajoissa..." niin tilalle olisi noussut vastaavia tyranneja, koska aika oli sellainen, että tyrannia kävi kaupaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Historian kulkua ei taaksepäin voi tuupata ja tyranni saa aina paikkansa...
      (Blogivaeltaja)

      Poista
    2. Jos ja jos. Jos Saksa olisi saanut punamultahallituksen, Senaatintorilla seisoisi nyt Stalinin patsas .

      Poista
    3. Tai ranskalaisten pystyttämä Mannerheimin ratsastajapatsas Moskovassa.

      Poista
  4. Kysymys sosiaalisesti sitoville yhteisöille ominaisen normimoraalin vs. yksilöiden väliselle luottamukselle perustuville yhteisöille ominaisen omantunnonetiikan toisensa poissulkevista ominaisuuksista ei ratkea juristerian puitteistuksissa. Juristeria osaa ratkaista asiat vain normatiiviselta kannalta.

    Juristerian käsitteillä ei kannata harrastaa loogista päättelyä. Moraali, olipa se minkälaatuista tahansa, ei ole looginen ongelma. Moraalilaatujen toisensa poissulkevuus on sosiopsykologinen, ei looginen kysymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sosiopsykologinen ymmärryskö sitten todellakin tarjoaa viisauden mitkä moraalilaadut ovat toisensa poissulkevia? Ja miten sellaisen ymmärryksen tekee muille ymmärrettäväksi? Vaikeaksi menisi kansalaisen ”oikeaoppinen” eläminen!

      Poista
  5. Tiedusteluporukat tuntuvat olevan melkoisen heppoisissa käsissä - siitä kertoo ao. upseerien tuohtuneisuuden ilmaus Hesarin tilauksen katkaisemisaikeena. Ovatko he aikuisia ollenkaan vai tunne-elämältä jossain 12-vuotiaan tasolla.

    Pitäisi heidän hieman miettiä mitä Twitterissä vuodattavat - tuosta kyllä naapurimme NL...kun Venäjä voi jo päätellä paljon ja tietää miten hämäyksiä Suomen suuntaan kannattaa asettaa.

    .t Leka-Antti

    VastaaPoista
  6. Eikös majurin vaimon kakkureseptin leimaaminen salaiseksi ole virkarikos?
    Kun viestikoelaitoksen toiminnasta ei ole asianmukaisia säädöksiä, niin onko sen toiminta rikollista? Esimerkiksi Viron vastaavasta laitokseksesta on laki vuodelta 2001.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas niinpä on, eikä suotta, Viro kun nähkäätten on Nato-maa.

      Silti, majurinrouvatason kakkureseptin nyt luulisi itsestäänselvästi olevan salattavaa tietoa. Vaikuttaisi olevan vielä yhteensopivuudessa jonkinverran petraamista, esimerkkimme on oleva ylväs...

      Poista
  7. Kemppinen:

    "Kumma ettei kukaan muista nyt Zavidovo-vuotoa"

    Alpo Rusi muistaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolustuslaitos ei ole niitä kaikkein avoimimpia instituutioita. Mitäpä, jos 1940 joku olisi vuotanut Suomen hyökkäyksestä Sakujen rinnalla? Tämä olisi ammuttu ilman oikeudenkäyntiä. Vuoto, jota kukaan ei ole tehnyt, tai mistä tietää, jos jäi asia kesken?

      Poista
  8. Ei tässä mikään maa, eikä sen laki ole uhattuna vaan joidenkin harvalukuisten herrojen arvovalta ja se saavatko he puuhastella mitä tahansa selkiemme takana.

    VastaaPoista
  9. Moraalifilosofiset kysymykset eivät ole ihan yksioikoisia. Toinen juttu on sitten se, että monet ihmiset näkevät maailman mustavalkoisena ja joilla on siis selvät vastaukset niihinkin. Se tuntuu joskus hieman hämmentävältä. Jyrkkä ehkä!

    VastaaPoista
  10. Oh hoh! Olipa valaiseva kommentti. Hienoa.

    VastaaPoista
  11. Rikoslaki 12 luku 7 §
    Turvallisuussalaisuuden paljastaminen
    "Joka oikeudettomasti julkistaa tai toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka tekijän tieten on sen laatuinen, että sen paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on tuomittava turvallisuussalaisuuden paljastamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi."
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L12

    Kyllä, julkistamista varten hankkiminen on kriminalisoitu tällä pykälällä. Toimittajan voinee katsoa hankkivan aineistoa nimenomaan julkistamista varten, ja näinhän lienee jo käynytkin. Samaa mieltä olen myös siitä, että jos asiakirja on määrätty salassa pidettäväksi, niin sitten se pitää pitää salassa. Vaikka se mainittu kakkuresepti.

    Salaisen tiedon hankkiminen esim vain oman harrastuksen vuoksi lienee taas kriminalisoitu pykälällä tai parilla. Kuten moisen tiedon luovuttaminenki.

    VastaaPoista
  12. On kiistatta ja täysin selvää ja päätoimittajan itse kertomana kuultua että hän ja alaisensa toimittajat ovat rikkoneet raskaasti lakia josta seuraa ankarat rangaistukset. On ikäväksti myös todettava mihin heikkouden tilaan suurimman päivälehden toimittajien pätevyys on vajonnut.
    Kun ryhtyy tuollaisiin tekoihin siis törkeään varkauteen ja anastetun tavaran hallussapitoon on kyse asioista joihin asiansa osaava ei ryhdy. Vastuu on rankka ja tuomiot oltava rikkomuksista myös rankat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä tämä kertoo Suomen vastatiedustelun pätevyydestä? On helppo takertua pohtimaan lehden rikkomusta, mutta taustalla saattaa olla paljon vaarallisempi ongelma.

      Poista
  13. HS:n dokumentit ovat ilmeisesti noin 10 vuoden takaisia. Jännä yhteensattuma, että Zavidovo-muistion lehdistölle vuotanut oli tällöin asemassa, jossa pääsi käsiksi valtion kaikkein salaisimpiinkin asiakirjoihin.

    VastaaPoista
  14. Aikamoista rupattelua oli Niemen puolustelu sekä puolustelevat lehtikirjoitukset; mies pyristeli epätoivoisena kuin ahven ongenkoukussa. Minusta asia on hyvin yksinkertainen: Asiakirja on merkitty salaiseksi ja se on silloin salainen. Salaisuus ei selittelemällä ja väheksymällä poistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kekkosen arkisto on salainen, vaikka se sisältää 99 prosenttisesti valtion virastoissa syntyneiden asiakirjojen kakspoiskappaleita. Loput yksi prosentti on mummojen kirjeitä Urkille ja siltarumpuhakemuksia. Asiakirjat ovat jo jossakin muualla yhteen kertaan.

      Poista
  15. Se osa kansaa, joka joutuu kriisissä tätä maata puolustamaan, tuomitsee HS:n ja Kaius Niemen toiminnan salaisten PV:n asiakirjojen paljastamisessa.
    Asevelvolliset eivät halua muutakaan taktista osaamista paljastettavan. Kaikki ihan oman turvallisuuden takia.

    terv. nim. asevelvollinen

    VastaaPoista
  16. Onhan monet tässäkin kommentit puolustelevia. Eli ei tunneta lakia ja sotilasasioita vaan heitellään läppää oman kaalin mukaan.
    Selvääkin selvempää on myös että toimittajaraasuissa on paljon vasemmistolaista kapinan hinkuavaa ainesta. Näin on ollut aina ja media tekee ominaisuudella rahaa. Mitäs pienistä sakoista ajatellaan. Mutta median rooli moraalin hävittäjänä on vahva. Tästä voi jokainen nähdä kenen asilla mikäkin media on.

    VastaaPoista
  17. Pitäisi olla: Jos joku olisi nitistänyt Leninin, Stalinin JA Hitlerin ajoissa, … …

    Jos se olisi mahdollista, tyrannit tulisi KAIKKI tuhota jo kohdussa, että säästyisimme.., niin mistä ja/tai mille?

    Hallitsijana ihminen on kuin tuli, josta se itse itselleen on sananlaskuillut, että se on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kurjinta kaiken elollisen ja koko biosfäärin kannalta se, että tämä älyllinen(?) olento on itse itsensä siihen asemaan ”luomakunnan” kruunuksi kohottanut. Ja jos järjellä ja älyllä on jotain eroa, toinen on jättänyt jo aikoja sitten päidemme aivot ja kun jäljellejäänyt, huippuunsa virittynyt ominaisuus siirretään kokonaan koneisiin ja robotteihin, ei tunteillakaan ole enää sijaa edes tv-sarjojen epätodellisissa itkutribunaaleissa.

    Rautalangasta: Kaikki ME elämme ja toimimme biosfääriin ja sen kokonaisvaltaisiin, toisilleen elintärkeisiin toimintoihin nähden kuin tyrannit.

    Tutkimusta ja todisteita tästä olemme siitäkin keränneet miljoonien kirjansivujen verran ihan itse, mutta olemme lopulta kuitenkin niin äärettömän tyhmiä, ettemme usko edes itseämme (todistamattomiin jumaliin kyllä!).

    Unohdamme senkin yksinkertaisen asian, että ravintoketjun yläpäässä olemme itse ja kun saastutamme (kulutamme loppuun) koko ravintoketjun elämän, järvet, meret, metsät ja ilman, tulemme päidemme ominaisuuden vuoksi tietoisina tästä kaikesta kärsimään myös eniten. Kärsimme jo nyt erittäin vakavasti ilmastonmuutoksesta, mutta tämä on vasta esimakua tulevasta vaikka maailman suurimpiin kuuluva Saastuttaja Valittunsa suulla sen olemassaolon jo kiistikin.

    Lakonisesti tuumin siis, että mitä väliä tällaisilla detaljeilla kuten ihmisen toiselle ihmiselle kuiskimilla ”tietovuodoilla” maapallon elinolosuhteiden alamäessä on? Olemme lajina lyhyen elinkaaremme aikana itse itsemme tällaisen(kin) pussin perälle tunkeneet ettei kasvojen menetyksen (mitähän se sekin lie?) pelossa perääntyminen ole enää mahdollista.

    ME olemme kaikissa toimissamme pelkkiä halveksittavia profaaneja hakkaraisia jotka omasta alkoholismistaan tai tutkijoiden varoitteluista huolimatta äänestävät ”lisää kaljaa koneeseen”-puolesta ja syyllistyvät seksuaaliseen häirintään tilaisuuden koittaessa vaikka ovat juuri itse olleet tuomitsemassa sellaisen käyttäytymisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihmisolento kykenee mitä selvimmin lähes rajattomaan itsepetoksen asteeseen

      Poista
  18. Puolustaako blogisti diktatuuria? USA ei ole mallimaa mutta kuitenkin demokratia. Blogistin aivoituksesta voitaneen päätellä, että oli sitten aika huono asia, ettei maailmasta tehty "kolminapaista": USA, NL ja natsi-Saksa.

    VastaaPoista
  19. Zavidovo-vuodon vakavuusaste 1972 oli HS-vuotoa järisyttävämpi ainakin siinä mielessä, että presidentti Kekkonen uhkasi erota kautensa lopulla 1974 salaiseksi määrätyn muistion keskeisen sisällön ilmestyttyä DN:ssä ja Vasabladetissa. Muistiossa kerrottiin Kekkosen ja neuvostojohdon keskusteluista. Myös Suomen vapaakauppaneuvottelut EEC:n kanssa uhkasivat vaarantua. Tuomiot tulivat kahdelle ministerille ja kansliapäällikölle. Huomionarvoista tämän keskustelun kannalta on se, ettei toimittaja Tor Högnäs saanut rangaistusta, vaikka hän lehtijutut kirjoitti. Salaisen asiakirjan sisällön vuotaminen ulkopuolisille henkilöille tulkittiin siis rangaistavaksi teoksi, mutta asiakirjan sisältämien tietojen julkaisemista mediassa ei. Terveisin Risto Uimonen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyinen pykälä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta on tiukempi kuin Kekkosen aikainen laki. Siihen aikaan vastaava teko oli rangaistava vain sodan tai sodanvaaran aikana. Nykyään se on sitä aina.

      Lain esitöissä, erityisesti hallituksen esityksessä 94/1993 vp, on kuvattu tiedotusvälineiden suhdetta rikoslain säännökseen:

      Rangaistavuus edellyttää paljastamisen oikeudettomuutta. Oikeudettomasti ei menettele se, jolla on säännöksiin perustuva valtuus antaa tietoja salaisuudesta tai julkistaa se. Tällaista harkintavaltaa koskevia säännöksiä on ennen kaikkea yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetussa laissa. Oikeudetonta tiedon hankkimista ei ole myöskään julkisen sanan tavanomainen haastatteluin ja kyselyin tai selvityksin tapahtuva tietojen keruu. Sen sijaan tiedotusvälineidenkään lukuun toimiva henkilö ei saa oikeudettomin keinoin hankkia tällaisia tietoja julkistamistarkoituksessa.

      Sen voi kyllä sanoa, että tuo pykälä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta on kaamean laaja.

      Poista
  20. entä jos asiapareista ilmenee että on tiedusteltu paljon laajemmin kuin laki sallii?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aha, entä ellei?

      mitä uutisista puuttuu...

      Poista
  21. Kammottava ajatus, että Stalin olisi jäänyt ilman ydinasetta. Neuvostoliitto olisi saattanut joudua vetäytymään Itä-Euroopasta. Lukemattomat ihmiset olisivat jääneet vaille arvokkaita vankileiri- ja teloituskokemuksia. Onneksi maailmanrauhan puolustajat pyyteettömästi toimien toimittivat Isä Aurinkoiselle ydinaseen rakentamiseen tarvittavat tiedot.

    VastaaPoista
  22. No, HS tuli paljastaneeksi salaisuuksia vain omalle kansalle (hih!) Vieraan vallan kanssa supatelleita historiasta löytyy kuten Carl Enckell, joka ministerivaltiosihteerinä maanitteli Kerenskin hajottamaan valtalakieduskunnan, Hjelt, joka möi Suomen Saksalle sisällissodan aikaan, Tanner, joka paljasti vastapuolelle neuvottelutavoitteet Tarton rauhanneuvotteluissa, Pentikäinen, joka kuljetti NL:oon 30-luvun linnoitussuunnitelmat ja Suomenlahden sulkusuunnitelman tykein ja sukellusvenein Viron kanssa jne.

    VastaaPoista
  23. Rauhanoppositio ruotsinkielisten keinona.

    "Nils Meinander kuului sodan aikana virallista politiikkaa vastustavaan ”rauhanoppositioon”. Hän muun muassa toimitti viholliselle Suomen sotaponnisteluja vahingoittavia salaisia tietoja, joita virkansa perusteella sai, selviää Meinanderin muistelmista. Rauhanoppositio oli ruotsinkielisten poliitikkojen ja vaikuttajien liike, joka ensisijaisesti tiedotustoiminnalla pyrki vaikeuttamaan suomalaisten sodankäyntiä."

    "Nils Meinander ja Atos Wirtanen olivat jo sodan aikana ”rauhanoppositiossa” osoittaneet sopivuutensa ”uuden suunan” toimijoiksi. Kuten jo mainittu, sodan päätyttyä he Urho Kekkosen ja Hertta Kuusisen kanssa suunnittelivat keinon, miten sodan aikaiset johtajat saadaan syytteeseen sotasyyllisinä."

    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=911053=su=kaikki

    Loppuun pientä pohdintaa aiheesta.

    1944 kesällä rauhanoppositiona tunnettu ryhmä 33 sunnitteli jälleen kerran pakolaishallitusta Tukholmaan, eli siis selvä maanpetos oli kyseessä. Miksi heitä ei ammuttu? Koska he olivatkin Suomen virallinen 5. kolonna eli suurin osa Ryhmä 33:sta oli suomenruotsalaisia. Siksi Ei ammuttu, päinvastoin.

    Aiheesta enemmän tässä kirjassa:

    Yrjö Soini: Kuin Pietari hiilivalkealla, sivut 22 - 23, 36, 56, ja 81 - 85, Otava, Helsinki 1956

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelkkä ruotsinkielisten vainoamisesi alkaa jo lähestyä kiihotusta kansanryhmää vastaan...

      Poista
  24. Meidander -nimi oli sota-aikana lähinnä maanpetturuuden synonyymi. Muistahan rauhanoppositio -43 ja -44 -vuosina, ryhmä 33:n adressi ja pakolaishallituskaavailut Tukholmaan, vieläpä kolmeen eri otteeseen 1939-1944 välisenä aikana. Kumma ettei ketään noista ammuttu. Olihan sentään kyse laillisen hallituksen vastaisesta toiminnasta ja siitä lienee säädetty vain yksi ainoa rangaistus sota-aikana!

    Ja Kekkonen noiden juoksupoikana... ei ihme kun siltä otettiin passi takavarikkoon 1944 kesällä ja estettiin pääsy Maalaisliiton ryhmäkokouksiin. Muutenhan kaikki salaisuudet olisi luettu parin päivän päästä Tukholman lehdistä.

    VastaaPoista
  25. tuotanen niin

    Määrättyä viileyttä sai Itse iso M.:kin kokea jääkäreiden taholta, muistaisin lukeneeni hänen olleen ns. täpärän lähellä yrittäessään jakaa päteviä kouluttajia varuskuntiin kertomatta ensin perusteluja.

    VastaaPoista

  26. Rivit suorat, neliöt tasasuhtaiset ja raamimuurit ympärillä. Kuinka ihmeessä näistä saa saloja ja paljastuksia. Siten saa kuin blogissa rivienväleistä kirkuu. Että mikä vaan on totta ja aitoa ja valetta maailmassa ja sen kultuuris-kurittamis-väänteissä. Ihan absurdia. -Hesaria voisi kiittää vuotoasiasta, että sotaväki vuotaa.

    Kauppalehti 20.12. kailotti kallontäytettä Nousukaudesta. BKT kasvaa jos ostat remontin ja uuden keittiön. Et saa leivinuunista tolkkua ja ostat piparit kaupasta. Tätä on BKT.

    Tapanin tanssit jo mielessä näillä näppäimillä vakoillessani tonttuna akkunan korkeudelle varvastaen. Kauppalehti piirsi graafeja. Kerrankin selkeitä tästä Liikasesta-Hetemäestä-virkamahtajista ja käskynjaoistaan.

    Kuvista näkyi kuinka 90-luvun alussa ei isostikaan leikattu, mutta saaveilla kantaen ammennettiin velkaa. Ei sitä noin paljoa saanut pankki- eikä eläkesysteemistä eikä ulkoakaan, joten sen oli oltava Suomen Pankista. Ja jotta käypää IMF-sopimusto-ruuvipenkissä, sen vakuutena oli oltava dollarisaatiomme syventämien lupaamalla ostaa Hornetit, jotka maksetaan valtionyhtiöiden myynneillä IMF:än ehtojen mukaan. Suomi piti sanansa ja suunsa kiinni. Ei vuotanut.

    Nyt toissapäivänä oli Suomen julkisyhteisöihin luettu myös EKP, kuin osuusyhtiönä. Se on ahminut draghina valtiomme velat saamisikseen kännätessään QE nimisestä pohjattomasta pullostaan. Se menee päähän panemalla jäsenmaan yksityisiin pankki rahasto ja säätio laitoksiin euroja ostamalla niiltä niiden obligaatiot. Suomessa ei enää ole paljoa jäljelläkään. EKP:n operaatio tykittää europeittoa Suomeen ja Eurooppaan. Tätä on nousukautemme ja rahaa on entistä paksummin tehdä hulluntöitä. Lapsille aika käy pitkäksi. Kaikkea on, kirjoa saa mitä nyt rahalla saa, siis kaikkea. Hintavakaus mitä tulee rihkamaan, ja arvonnousu-inflaatio mitä tulee kiinteistö-arvonnousu taskuttamisiin sisärenkaan kesken. Ja Salainen sinettikuoriin sujuttamisiin. Verolla, alv, jokapäiväinen leipä.

    Korkattaisiinko piankin uusi QE pullo? Konsernitaseessa Suomi-EKP on vaaligrafiikassa jo konsolidoinut velkat / saamiset kuten yllä lauloin. Ja demarikuoro vaikenee.

    Sitten otetaan ratkaiseva askel, velat kuitataan saamisia vastaan. Ja sitten. Helikopterirahaa suoraan kansalle, pankkitileille. Eikä kuten tässä 2010-luvun kokeilussa finanssilaitosten kautta. Siellähän ne pönkitti osakkeita. Ja alentamalla pitempääkin korkoa ne vasta rikastuttivatkin vanhaa rahaa. Kun obligaatiorahastossa korkopaperi arvostetaan manipuloidun uuden koron matalaksi, niin rahaston arvo ja osuuden myyntiarvo kasvaa. Siis jos korko laskee kuudesta neljään, vanhan omistuksen arvo ponkaisee antaakseen kuusi euroa neljällä prosentilla siis nimellisarvosta 100 tulee maksuvälinearvoksi ja vakuusarvoksi 150 !

    Kas kas Deloittea. Jo Bill Clinton rähjäsi fuck ollaanko tässä joidenkin kaupintamiesten armoilla ! , pressana häh. Oltiin ja siitä otettiinkin vaarin Blairia myöten ja Lippos-Niinistöä.

    Kohta alkaa se manna QE 2 sataa kuin alussa paratiisiin. Joulun lupaus täyttyy. Tämä vuoto on tosi, viides evankeliumi, teknosellainen. Vai tuleeko sota väliin.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  27. Salaiset agentit ja heidän juoksupoikansa ovat itse asiassa hädissään siitä, että nyt on paljastumassa lakiin perustumaton eli laiton kotimaan tiedustelu. Koelaitos on vuosikymmeniaa kuunnellut rutiininomaisesti kaikkea viestiliikennettä ja erityisesti ns. ulkomaansolmujen kohdalla tiedustelu on jatkuvaa ja kattavaa. Koska laitos on salainen, niin julkista tietoa laittomuudesta ei voida tutkia, mutta selvä asiahan tuo on. Vaikka upseeri olisi kuinka vaitiolovelvollinen, niin juovuspäissään sitä tulee hölistyä kuin akkojen kälätys.

    VastaaPoista
  28. Majurin vaimon kakkuresepti ei tule salaiseksi jos siihen leimaa punaisen leiman. Kun rangaistusäännöksessä sanotaan, että se koskee salaiseksi säädettyä tai määrättyä tietoa, on huomattava, että salaiseksi määrämiseen on toimivalta vain tuomioistumiella (YlTJulkL 10 §). Tasavallan presidentiltäkin vietiin saaiseksi määräydvalta muutama vuosi sitten. Yleensä on kyse salaiseksi säädetystä tiedosta. Tällöin punaisen leimasimen haltija tulkitsee JulkL:a tai muuta lakia ja arvioi mahtaako käsillä oleva asiakirja olla salainen vai ei. Vähän samaan tapaan kuin lintubongari kiikaroi lintuja ja yrittää tuntomerkkien avulla selvittää luontokappaleen lajin. Jos arvio menee pieleen ja salaiseksi tulee leimattua asiakirja, joka ei tarkemmalla tutkiskelulla olekaan salainen, ei paperissa oleva leima ratkaise tiedon laatua. Eli jos syyte nostetaan punaleimaisen paperin luvattomasta julkistamisesta, tuomarin tulee arvioida onko asiakirjassa olevat tiedot lain mukaan salaisia - ei riitä, että hän katsoo onko paperissa punainen leima vai ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainitsemasi YTJulkL 10 § on laista oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa, joka luonnollisesti säätelee vain oikeudenkäyntiasiakirjoja.


      Sen sijaan ehkä tulisi tarkastella lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (ns Julkisuuslaki) joka lienee jonkunsortin yleislaki asiakirjojen julkisuuden suhteen. Sen kuudes luku käsittelee salassapitovelvotteita.

      Voisin olettaa, että myös joistain muistakin laeista löytyy salassapitoon velvoittavia/oikeuttavia pykäliä.

      Poista
    2. Kyllä. Päättelyketjun, joka johtaa tuomitsemiseen, pitäisi sisältää seuraavat askeleet:
      *Onko tieto säädetty salassapidettäväksi eli onko se objektiivisesti katsoen esim. JulkL 24.1 pykälän kohdan 10 alainen.
      *Onko tekijällä ollut perusteltu syy uskoa, että näin ei olisi (tunnusmerkistöerehdys)?

      Jos paperissa on salassapitoa koskeva leima, on vastaus jälkimmäiseen kysymykseen lähes väistämättä ei. Tunnusmerkistöerehdykseen on lähes mahdoton vedota, jos on saanut tietoonsa viranomaisen vastakkaisen kannan.

      Ensimmäisen kysymyksen ratkaisemiseen on puolestaan sovellettava hallinto-oikeuksien ratkaisukäytäntöä, koska yleensä kysymys aineiston objektiivisesta salassapidettävyydestä ratkaistaan hallinto-oikeudessa. Koska lähes kaikissa ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä pykälissä lähtökohtana on salassapito-olettama, ("jollei ole ilmeistä, ettei asiakirjan luovuttaminen vaaranna") on oikeudella oltava varsin korkea kynnys tulkita viranomaisen näkemys asiakirjan salassapidettävyydestä virheelliseksi. Näyttötaakka on puolustuksella, jonka on osoitettava "ilmeiseksi", ettei tarvetta salassapitoon ole. Esim. KHO:2012:8 ja KHO:2010:31 muodostavat tiedusteluasioissa todella tiukan linjan asiakirjan julkisuudesta.

      Eli esittämäsi puolustustekniikka on erittäin tehokkaan tuntuinen ja kunnioitettava, mutta en usko sen tehoon.

      Poista
  29. Mites tämä nyt menee, kun Martin Scheininin mukaan salassapitoleimat "edustavat vain asiakirjan laatijan tai käsittelijän käsitystä siitä, että asiakirja sisältää tai saattaa sisältää salassa pidettäviä seikkoja" ja että syyttäjällä pitää olla erikseen näyttöä siitä, että julkaistu "seikka" on todella salassa pidettävä? https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/12/28/martin-scheinin-sotilastiedustelu-salaiset-asiakirjat-ja-helsingin-sanomien-niihin-perustuva-kirjoittelu/amp/?__twitter_impression=true

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Professori Scheininin analyysi siitä, onko rikoslain säännös turvallisuussalaisuuden paljastamisesta sopusoinnussa maamme kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, on ansiokas. Sen sijaan hänen pohdintansa salassapitoa koskevasta julkisuuslainssäädännöstä osoittaa miehen rajoitukset. Scheinin on taitava perustuslaki- ja ohmisoikeusjuristi, muttei tunne hallintolainkäytön puolelle meneviä julkisuuslain perusperiaatteita alkuunkaan.

      Scheinin esittää: Kun Hesarin jutun mukaan Viestikoekeskuksen asiakirjat on järjestelmällisesti leimattu salaisiksi, on selvää, ettei syyttäjä tai tuomioistuin voi panna kovin paljon painoa noille leimoille. Tässä Scheinin tekee oletuksen, että asiakirjojen salassapidettävyyttä olisi harkittava tarkemmin kuin alkuperäisen linjauksen tehnyt viranomainen on tehnyt. Näin ei kuitenkaan ole, sillä maanpuolustukseen liittyviin asiakirjoihin kohdistuu salassapito-olettama. Syyttäjälle riittää osoittaa, että asiakirja koskee "sotilastiedustelua, puolustusvoimien varustamista, kokoonpanoa, sijoitusta tai käyttöä taikka muuta sotilaallista maanpuolustusta taikka maanpuolustusta palvelevia keksintöjä, rakenteita, laitteita tai järjestelmiä taikka maanpuolustuksen kannalta muutoin merkityksellisiä kohteita taikka puolustusvalmiuteen varautumista", jolloin puolustuksen on osoitettava asiakirjan olevan "ilmeisesti" sellainen, ettei sen julkistaminen vahingoita tai vaaranna maanpuolustuksen etua. Laista käy yksiselitteisesti ilmi, että esimerkiksi sotilastiedusteluun liittyvät tiedot on lähtökohtaisesti säädetty salassapidettäviksi.

      Scheinin jatkaa pohtimalla, että asiakirjat ovat olleet kymmenkunta vuotta vanhoja, joten salassa pidettäväksi säädetyn aineiston salassapitotarve on voinut poistua. Näin voisi ehkä olla, jos kyse olisi vaikkapa vanhoista tulikomennoista, mutta rikoslain säännös käsittelee "salassapidettäväksi säädettyä" aineistoa. Lain perusteella salassapito lakkaa 25 vuoden kuluttua asiakirjan laadinnasta, mutta jos asiakirja sisältää tietoa laitteesta, joka on edelleen käytössä, asiakirja on salainen koko laitteen käyttöiän ajan. Nyt konkreettisesti käsillä olevassa tapauksessa Hesari julkaisi tietoa Suomen signaalitiedustelun kalleimman operatiivisen järjestelmän hankintaspesifikaatioista. Sellainen tieto ei muutu "ilmeisesti" vaarattomaksi kymmenessä vuodessa.

      Lopullisesti Scheinin nolaa itsensä toteamuksellaan: "salaisiksi leimattujen asiakirjojen olemassaolon taikka niiden aihepiirien paljastaminen ei itsessään voi olla rikos demokraattisessa yhteiskunnassa". Väite on mieletön jokaiselle, joka on käsitellyt salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettävän asiakirjan olemassaolo voi hyvinkin olla itsessään salassa pidettävää, sillä tieto asiakirjan olemassaolosta voi hyvinkin olla jopa salaisempaa kuin sen sisältämä varsinainen tieto. Esimerkiksi tieto siitä, että henkilöllä sairauskertomus Niuvanniemen sairaalan arkistossa, on jo itsessään varsin leimaava. Samoin esimerkiksi viranomaisen salainen diaari antaa erinomaisen käsityksen viranomaisen toiminnan laajuudesta, suuntautumisesta ja ajallisesta jakautumisesta, vaikkei se sisällä muuta kuin "tietoja asiakirjojen olemassaolosta ja aihepiireistä".

      Poista