Sivun näyttöjä yhteensä

19. syyskuuta 2017

Nurin oikein



Syksyn aikana on tarkoitus muuttaa lakia sellaisesta tietojen keräämisestä, jota sanotaan joskus urkkimiseksi.

Tehtävä on hyvin vaikea. Henkilötiedot eli yksityisyys, yrityssalaisuudet ja sotilassalaisuudet ovat hyvin erilaisia, täysin erilaisia tarpeita suojaavia ilmiöitä. Pankkikorttisi tunnusluku on toinen ongelma kuin ydinaseen laukaisemisen vaatima numerojono.

Se on turhan hurskas huokaus, että maailma tulee monimutkaiseksi ja siten vaikeaksi hallita. Monimutkaisuus on maailma. Koko fysiikka perustuu hiukkasten / aaltojen taipumukseen tunnistaa tai hylkiä toisiaan. Koko biologia eli kaikki mikä elää (liikkuu, osaa toisintaa itseään) perustuu informaatioon, joka liikkuu pienhiukkasten mittakaavassa koodattuna eli salattuna. DNA-koodin käsittäminen oli vasta alku. Mikä tahansa elämän ilmiö edellyttää samanaikaisesti miljoonia entsyymejä, jotka eivät juuri koskaan erehdy. Ja informaation hankkiminen, kuten mittaaminen, vaikuttaa informaation sisältöön.

Kanattaren lisäksi tarvitaan kukkoinen.

Jo Kreikan filosofit miettivät, miten muna keksii ryhtyä kanaksi. –Vastaaminen näyttää vaativan sukupuolittunutta kielenkäyttöä.
i
Kun henkilötiedoista alkoi tulla määräyksiä lakeihin, niitä ihmeteltiin viranmaisissa. Myös me tuomarit olimme kummissamme. Eikö olisi parempaakin tekemistä?

Informaatio-oikeutta opettaessani aloitin yleensä siitä, miten pahaa tuhoa pätevä väestökirjanpito aiheutti viime sotien aikana vähemmistöille, etenkin juutalaisille. Gestapolla oli listat esimerkiksi Amsterdamin juutalaisista alle päivässä kaupungin valloittamisesta. Niinpä nykyisen Saksan perustuslaissa on jyrkät pykälät asiasta.

Luennoilla ja tenteissä en tietenkään puhunut mitään siitä, että käytännössä se ei kuitenkaan mene näin.

Nyt eduskunta joutuu keskustelemaan julkisesti ongelmasta, joka on ehkä pakko sanoa ääneen. Mitä tehdä, kun ainakin erään naapurimaan armeijalla on paremmat ja laajemmat tiedot keskeisistä henkilöistä ja kriittisistä asioista Suomessa kuin Suomen armeijalla?

Tekniset tiedot esimerkiksi Päijänne-tunnelista ja maakaasuputkista sekä voimaverkosta ovat sotilaallisesti kiinnostavia.

Sotilastiedustelussa Suomi saavutti korkean tason sodan kestäessä radiokuuntelussa ja ilmakuvauksessa. Isäni ottamia infrapunakuvia vuodelta 1941 oli taannoin näytteillä sotamuseossa. IR-kuvassa kasvavan puun erottaa naamiointipuusta.

Mitä sen jälkeen tapahtui, siitä ei ole kerrottu. Ruotsi ei kuulu Natoon, mutta riittävän pitkistä ja ikävystyttäviltä vaikuttavissa kirjoissa mainitaan kuitenkin, miten keskeistä osaa Ruotsi on vuosikymmenestä toiseen esittänyt suhteessa Naton, käytännössä siis Yhdysvaltoihin erinäisissä asioissa, kuten radiotiedustelussa. Noista asioista oli kiinnostunut myös Stig Bergling ja ennen häntä Stig Wennerström. Ja moni muu. Koodit avasi ArneBeurling.



21 kommenttia:

  1. Kysymme tietenkin itseltämme, onko maamme tiedustelulla eräästä naapurimaastamme, joka ei ole Viro, vastaavat tiedot kriittisistä asioista, ja luotamme huolettomasti siihen että on, vaikka kysymmekin, mitä me sellaisella tiedolla sitten teemme. Tosin kuvittelemme, että jos moisia tietoja ja niiden käyttöä joskus tarvittaisiin, saattaa sen hetken tilanne, eli niinsanottu sodan sumu, olla sen verran isoa ja tiivistä ettei siinä yksi silta tai tunneli ehkä enää ole olemassa.

    Toki on myös mahdollista että tulee sota joka ei olekaan sota. Lisäksi on mahdollista että sitä käydään jo, mutta meille ei kerrota. Maailma on oleellisesti erilainen kuin vuonna 1939 jolloin kumpikaan osapuoli Rajajoen rannoilla ei tiennyt toisistaan yhtään mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä on liioiteltua käyttää termiä "sota". Se kannattaa rajata tilanteisiin, joissa käytetään aseellista voimaa laajamittaisesti.

      Sen sijaan ei ole mitenkään liioiteltua todeta, että olemme 1990- ja 2000-lukujen tilanteeseen verraten pitkäkestoisessa kriisissä. Maahamme kohdistuu jatkuvasti rajuja itänaapurin informaatio-operaatioita ja aina silloin tällöin sotilaallista painostusta. Minulla on myös tietty epäilys, että vuosina 2014-15 sattui joukko sähkö- ja televerkkojen toimintakatkoja tavanomaista enemmän eivätkä kaikki tapaukset olleet luonnollisia. Ruotsissa se eräs televisiomaston katkeaminen ja heti tämän perään sattunut varalähetinmaston romahdus olivat melkoisen varmasti sabotaaseja, mutta meillä Suomessakin sattui joitain todella outoja tapauksia.

      Eli yleisesti ottaen elämme kriisiaikaa. Se ei kuitenkaan ole välttämättä poikkeustilanne. Aaro Hellaakoski kirjoittaa:

      Entiset ajat, ja ne normaalitavat
      armaasti mielissä askartavat,
      ne ajat, kun mitään puuttunut ei,
      kun leikki elätti, auto vei.
      Vaivaa olikos muusta
      kuin omenat poimia puusta?

      Äiti Suomi, hän mustissansa
      käy kuin kaikki yhteinen kansa.
      – –

      Päänsä hän nostaa, otsin ylväin
      muutaman hiljaisen lauseen kylväin:
      Rakkaat, rakkaat lapsoset
      onhan päivät entiset.

      Onhan vilu. On nälkä ja sota.
      vaino tallaa vainiota.
      Tykin leuat louskuttavat:
      tuossa on teille normaalitavat.
      Kyynel kannikan täällä kasti
      ammoisista ajoista asti.
      Mitä lie siitä poikkeusta
      oli vain satujen kimallusta.

      Tämä olkoon myös meille opetuksena. Vallitseva kriisi ei oikeastaan ole kriisi vaan uusi, mutta tuttu normaalitilanne.

      Poista
    2. Trafiikkia on ilmassa - miten tuokin ruoka-aikaan kotona ollut Hornetti lentelee taivaalla kuin ei mitään - sen ensivierailuhan oli uutinen. tais tykästyä mestoihin.

      Poista
    3. No, Suomen joutaisi kyllä hävittää. Jos ensin nyt sellainen Suomi edes olisi olemassa.

      Poista
    4. Itä-Ukrainassa ei ole sota, vaan siellä on aseellinen konflikti. -Axel Stubb

      Poista
    5. Sodan sumu on erilainen kuin rauhan sumu. Sodan sumu haisee poltetuilta kyliltä ja mätäneviltä ruumiilta. Mutta se auer, missä olemme, ei ole kumpaakaan, vaan kyse on maailmanhallituksen salattujen lentojen levittämistä kemikaalivanoista.

      Poista
    6. Luokkataistelu! Sehän tämä on.

      Poista
    7. Super-Hornet vapaana se liitää, menee minne tykkää eikä ota käskyjä vastaan keneltäkään.

      Poista
  2. "Tekniset tiedot esimerkiksi Päijänne-tunnelista ja maakaasuputkista sekä voimaverkosta ovat sotilaallisesti kiinnostavia."

    Ennen talvisotaa Mannerheimlinjan piirustukset taisivat vuotaa vastapuolelle ihan omien toimesta ja tiedoista lienee ollut hyötyä varustuksen murtamisessa.

    Stig Jägerskiöldin Mannerheim -elämänkerrassa on mielenkiintoinen tarina, jossa pohditaan NL:n liittolaisena olleen Saksan suhdetta Suomeen. Sen mukaan virallinen Saksa noudatti tarkasti liittosopimusta, mutta upseeristossa oli Suomea tukeva henki. Tarinan mukaan eräs upseeri oli liittosuhdetta kunnioittaen luovuttanut aseman perusteella saamansa Mannerheim -linjan piirustuket Moskovaan. Kun hänen tekonsa tuli upseeritovereiden tietoon, nämä ojensivat tekijälle pistoolin ja valvoivat, että tämä teki mitä kuului tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Montako panosta lipasta? Jos ampuis isoimman ensin, potkaisis hinteleintä rusinoille ja pakenis Moskovaan omiensa pariin.

      Poista
    2. toi on jännä, Suomi on ollut sotilaallisesti yhteistyössä vain varsin norminkuuloisen "Saksan" kanssa.

      Poista
    3. Vai "jännä"... ajattelusi takana haisee ryssä. Paljon kuvottavampaa oli Suomen 50 vuoden yhteistyö kommunisti-Venäjän diktatuurin kanssa, sitä sopii hävetä.

      Poista
    4. Joku ei näemmä tykkää kommunismista tai Venäjästä.

      Poista
  3. Kohta ei naapurimaassa tiedetä mitään, kun nettiliikenne menee Ruotsin sijasta Saksan kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten tiedetään asiat hyvin Saksassa, suomalaiset kun pistävät kaiken nettiin ja ovat muutenkin pösilöitä.

      Poista
    2. Puolueettoman Suomen kautta luotettu yhteys Euraasian Moskova-Berliini akselille. Muualla ei pääse kun siellä välissä on vihaajavaltioita.

      Poista

  4. Kemppisen ympärillä yliopistoilla onkin saattanut olla opiskelija- tutkijapiirejä, joiden rupattelusta ja ideoiden sinkoilusta olisikin syttynyt oivallusta ja tekemisen meininkiä. Ainakin täällä välillä viittaillaan lämpimästi entisiin väitöskirjaohjattaviin ja edenneisiin projekteihin. Ja kyllähän siitä radion Kahvilasarjasta kuulsi outoa sosiaalista myötäkulkua ja kannustusta, ajatuksen viestikiidättämistä. Ne jos saisi Areenaan ja Elävästä arkistosta nyt pohjustuksiksi uudelle 15 professorin kokoamiselle. Saataisiin Juttutupa kuin Työväentalon kuppilan nurkkapöytään. Edellinen yhteishanke olikin Biomedicum. Muistan mainitun yhteisen ruokajonon stimulanssista. Luulin kuulleeni väärin ja kävin Messeniuksessa katsomassa jonkin kerran josko sieltä löytyisi lääkärivälkkyjen pöytä.

    Holmströmin hurskaassa toiveessa saada tutkijoista joukko-oppina enemmän irti kuin yksilöinä yhteenlaskien, on varmasti kantavuutta MITissä. Helsinki lienee ihan toista maata. Professoriliiton Kivistö-Rahnasto jo nostikin kadekortin, ettei vain olisi toisilta aloilta pois.

    Ei ole. Näemme taseopillisen baletin. Valtion kiinteistöjä on siirretty korkeakoulujen säätiöille ja niistä raapaistaan tulta. Säätiön tulkitaan antavan talon yliopiston käyttöön joka maksaa sille vuokraa luentosaleista. Opetusministeriön rahalokerikon nimi vaihtuu vuokranmaksuksi entisestä palkkamomentista. Säätiö maksaa palkan vuokrarahasta.

    Lisää saadaan kun säätiö ottaa velkaa. Velka on rullaava eli pysyvä. Toisella sopimuspaperilla Nordea ottaa maksaakseen säätiön puolesta koron itselleen, mikä pidätetään velan tilityksestä, jonka jälkeen loppu onkin puhdasta käyttörahaa. Hommasta voidaan ottaa uusi kierroksia mielin määrin.

    Säätiö pääsee velan lyhennysnäköalasta kun Nordea siirtää saamisensa Rahastoonsa, minne yliopisto maksaisi vuokrasta korkoa. (Tämä on toista konstia, äskenhän korko jo oli swapilla vähennetty velan summasta.) Nordea Rahasto puolestaan voi kerätä rahaa tätä säätiösaamistaan vastaa yritystodistuksilla. Niitä ostaa Varma Ilmarinen mielihyvin korkosijoituksena. (Näin saammekin ainaisen vihonviimeisen maksumiehen kuvaan, ja real moneytä exellin pohjaksi, eli siis eläkevakuutusmaksajan, jo 25 % joka kuukausi palkoista.)

    Kolmas pidemmän strategian juttu on hankkia liikevuokratuloja säätiölle panemalla osia sen kiinteistöistä remontin jälkeen liiketilona tarjolle. Luulempa että ensimmäinen onkin jo valmistumassa Porthaniaa vastapäätä, entisen hallintorakennuksen peruskorjauksesta.

    Ihan hullu yhtälö. Tasetta saa tehdä tarkoitustensa mukaan, Nordea lisää rahana pidettävää rivistöä ja kunkin mittaa mielin määrin Keskuspankin selkänojalla (kunnes 2007 hermo petti, ei Keskuspankilta mutta naapuripankilta Aktialta vaikka). Useampia instituutioita tähän alkemiaan tarvitaan tai siis usempia taseita. Yhden olisi hyvä olla market maker joka takaa arvot -kunnes ei enää, minkä teloittajaroolin valitsi Goldman Sachs 2007/08.

    Ideologiaahan tämä eikä mitään taloustiedettä koskaan ole ollutkaan. Keynes-Hakaniemi tiedekin oli arvopohjaista kansantalouden manipulointia -tietysti. Sen ääri-ilmiöistä, kun 10 % siivu Rosenlewia on köyhdyttää toimihenkilöperheen osinkotuloprogression ja omaisuusveron riistämä, on niissä Rosenlew historioissa. Jostakin tällaisesta jos Uusi Huippuyksikkö aloittaisi, siitä voisi tulla muutakin kuin lisävaippa muutonkin paksuun peitekertomukseen. Siitä jos tulisikin instituutiotutkimusta, siis.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  5. Varmaan kova päätös perustaa huippuyksikkö, kun vaihtoehtona olisi ollut tavallinen tutkimusyksikkö. Mitä järkeä olisi perustaa tavallinen tutkimusyksikkö, kun voi perustaa huippuyksikön?

    VastaaPoista
  6. Suomi on sinisilmäisyyttään liukunut tilanteeseen joka on vaarallinen. Kaikki maan infrat ovat haavoittuvia ja suojaamattomia. Sellaisia ovat voimalaitokset, sähkölinjat, viestintäverkot, rautatiet, lentokentät jne. Sopiviin paikkoihin sijoitetut räjähteet kriisitilanteessa lamauttavat koko maan tehokkaasti. Ei siihen montaa vihreätakkista miestä tarvita. Näitä vastaan maamme suojautui melko tehokkaasti sodan jälkeen ja vielä 1980-luvulle asti mutta sitten on ote irronnut. Asia ei tunnu olevan kenenkään vastuulla. Kenen vastuulla se on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastuullisen markkinatalouden vastuulla.

      Poista