Sivun näyttöjä yhteensä

1. maaliskuuta 2017

Saame 10 000 vuotta

Kartta: Laila Kemppinen



Näin helppoa on hankkia itselleen tuhansia vihamiehiä.  Suomen Kuvalehti julkaisi yhteenvedon, jossa utsjokelaiset purkavat tunteitaan. Tämän jutun otsikko on sosiaalisesta mediasta. Samassa yhteydessä Suomesta puhutaan sortavana siirtomaaisäntänä ja saamelaisista intiaaneihin verrattavana alkuperäiskansana.

Lehden juttu ja kansikuva ja teksti ”Sorretut saamelaiset” tuntuu hiukan väkisin tehdyltä ja voi kääntyä tarkoitustaan vastaan. Se asia esimerkiksi jää ohimennen mainituksi, että saamelaisilla on paljonkin syytä katkeruuteen. Niinpä se ei korostu, että muutoksia tässä ja nyt ajettaessa on otettu esiin asioita, jotka eivät ole ajankohtaisia.

Saamelaisten oikeuksien vaatiminen voi saada unohtamaan, että kuten muitakin, saamelaisia on monenlaisia, ja jotkut ovat hyvin toimeen tulevia ja toiset taas eivät. Sekään ei ihmeemmin korostu, että saamelaisten omassa keskuudessa on erilaisia mielipiteitä suotavasta kehityksen suunnasta.

Seisovilta jaloilta lehteen haastateltujen ja media-aktivistien kanssa ei ole aihetta väitellä. Silti: tuo otsikon kymmenen tuhatta vuotta tai artikkelissa esiintyvä rinnastus Amerikan mantereen alkuperäiskansoihin ja vielä termi alkuperäiskansa ovat kaikki oudostuttavia.

Suomalainen kansallispuku-väärinkäsitys näyttää sekin levinneen Lappiin. Kansallispuku on erääseen nationalismin vaiheeseen vahvasti liittyvä kaupallinen tuote, joka edellyttää ”respektiä” mutta ei kuulu oikeudellisen eikä muunkaan sääntelyn piiriin.

Onneksi käänteisrasismista enimmäkseen vaietaan. Amerikan kielessä ”valkolainen” eli ”honky” näyttää jääneen vähälle taistelevan kansalaisoikeusliikkeen näkyvimpien vuosien jälkeen.

Kantasuomalaisten syntejä ei pidä kieltää, mutta ehkä on hyvä muistuttaa, että itärajantakaisten ”heimoveljien” lisäksi sotien välisenä aikana suurta Suomea haeskeltiin Ruotsin pohjoisosista ja Ruijasta Jäämeren rannalta. Eräät arvostusta myöhemmin saaneiden kirjoittajien kannanotot tuntuvat nyt aika oudoilta. Tapana oli aikoinaan myös korostaa norjalaisten (siis aluksi ruotsalaisten) harjoittamaa suomea puhuneiden kveenien sortoa.

Tiedossa ei ole, että Yhdysvalloille tai Kanadalle olisi esitetty vaatimuksia alueluovutuksista, vaikka siellä oli paljon suomea puhuvia etnisiä suomalaisia.

Nykymaailmassa asia ei todellisuudessa ole vitsailun aihe. Esimerkiksi Belgiassa kieliryhmien suhteet ovat perinteisesti pahasti ärtyneet. Myös Hollannissa on kai määrä äänestää siitä, kuka on enemmän hollantilainen ja kuka vähemmän.

Kuvalehden jutussa lyhyesti mutta hyvin kuullut professorit, Matti Enbuske ja Maria Lähteenmäki toteavat verkkokeskustelijoita kiinnostavasta asiasta lyhyesti, että kymmenen tuhatta vuotta sitten ei ollut suomalaisia eikä saamelaisia. Noiden nimikkeiden käyttäminen on perusteltua tuhannen vuoden takaisista ja sitä uudemmista asioista.

Vaikka kysymyksessä on tavanomainen aikakauslehden artikkeli, jossa käsitellään yhtä ja toista ja kolmatta asiaa ja kysellään paikallisilta heidän tuntemuksiaan, tunnen tarvetta älähtää.

Siirtomaavalta, rasismi ja rotusorto ovat jokseenkin isoja asioita. Voisi pitää mielessä, että tuntemattomien vierastaminen ja keljuileminen heille on ilmiö, jota näyttää esiintyvän aina ja kaikkialla. Vapaita näistä asenteista ovat lähinnä ihmiset, jotka yrittävät myydä jotain, siis kauppiaat.

Muistikuvani Pohjanmaan evakoista ovat aika hataria, vaikka sodan vuoksi siirtyneitä päätyi lähipiiriin ja koulukavereina heitä oli paljon. Hyvin usein sain itsekin vastata kysymykseen, oliko isäni evakko, johon vastasin että ei, vaan karjalaissyntyinen helsinkiläinen – perhe muutti 20-luvulla Söörnääsiin.

Mutta kotinurkilla käsitin, että oli varakkaita evakkoja ja oli köyhiä ja sellaisia, jotka olivat aivan puilla paljailla. Meidän talossa toimi hyvä huonekaluliike, joka oli ennen harjoittanut toimintaansa Jaakkimassa, tai ehkä Lahdenpohjassa.

Onkohan pantu merkille, että kun ainakin eräät evakot joutuivat kuuntelemaan ryssittelyä uusissa sijoituspaikoissaan, Väinö Linna teki senkin urotyön, että Antti Rokan hahmo antoi värin kannakselaisten sotasuorituksille muiden suomalaisten silmissä. Se että romaaniin valikoitui murteesta päätellen sakkolalainen pienviljelijä, joka oli sitten rykmentin paras sotilas ja jonka hahmo näppäili laajan kansakunnan sydämestä säveliä, saattoi hyvinkin vaikuttaa.

Maakuntien ja kuntien vertailu tässä mielessä on tuloksetonta ja lisäksi tyhmää, mutta jos kuitenkin sana sallitaan, karjalaisten henkilökohtaisessa urhoollisuudessa ei olekaan mitään epäilemistä.

Haluaisin laajentaa ihmisiä koskevat stereotypiat alueita koskeviksi. Voi olla että mukana on jokin määrä itsepetosta, mutta kyllä minä uskon, että meno ja meininki esimerkiksi Viipurissa ennen sotia – tai Terijoella – tuntui toisenlaiselta kuin elämä Oulussa tai Porissa.

Keskenkasvuisten maailmassa riidan haastamisen aiheeksi riittää se, että joku asuu eri kylässä, vaikkakin näkömatkan päässä.

Kävin kynälle tässä asiassa, koska olen joutunut näinä päivinä sensuroimaan mm. K.M. Walleniuksen kirjoituksia antologiatyössäni. Hänellä oli alkujaan selkeän kielteinen käsitys saamelaisista, etenkin kolttasaamelaisista. Sotien jälkeen nämä sävyt sitten laimentuivat.

Sitä tuo kirjoittaja ei tiennyt, että esimerkiksi Ihantalassa eräskin inarilainen Paadar, muistaakseni lähitorjuntamies, herätti ihastusta reippailla otteillaan ja asenteillaan – siellä oli täysi rykmentti pohjoisen miehiä, JR 12.

Iskulause kuulemma oli, että ei mene suru puseroon, tai jos menee, otetaan sitten pusero pois.

15 kommenttia:

  1. JR12:n jänkäjääkäri oli isänikin ja kuvaa sotapäiväkirjoissaan elävästi marssia Stalinin kanavalta Ihantalaan kesäkuussa 1944 - oli lähdettävä koska siellä oli alkanut "aika röpinä". No, sattumaa tai ei, mutta siihen pysähtyi puna-armeijan läpimurto.

    Ehkä saamelaisista ja suomalaisista voi puhua jo hieman aiemminkin kuin viimeiset tuhat vuotta. Ehdottaisin aikaa, jolloin yhteinen kantakieli erosi kantasuomeksi ja kantasaameksi. Ennen sen oletettiin tapahtuneen 5000 vuotta sitten, nyt vai pari kolme. Mitä lie nykytotuus?

    Saamelaisten (= nykysaamelaisten ensi-isien) sortoa voisi pohtia siltäkin kantilta, että millaisten prosessien seurauksena he vaihtoivat alkuperäisen kielensä saameen? Miksi keltit etc vaihtoivat englantiin?

    VastaaPoista
  2. Mutta ovathan nämä maakuntastereotypiat mainio tapa ärhäkkään keskustelun käynnistämiseen. Paras kuulemani luonnehtii satakuntalaisia: heissä kun yhdistyy hämäläinen hitaus ja varsinaissuomalainen vittumaisuus.

    VastaaPoista
  3. Viime vuosina olen hämmästellyt lisääntynyttä polemiikkia saamelaisten oikeuksista. Ihmettelyyni toi hieman lisävalaistusta eräs saamelainen yhdestä Lokan altaan alle jääneistä kylistä evakkoon joutunut ikäiseni vanhempi mies. Istuskelin hänen kanssaan Sompiojärven pohjoisrannalla, kun hän kantanaan kertoi tässä prosessissa taustalla häilyvän ahneuden ja taloudellisen etuuksien kiristämisen. Asianomainen paheksui sitä ja katsoi, että muutenkin viime vuosikymmeninä saamelaisten eduista valtio on riittävästi huolehtinut. Miestä huvitti saaliinjaolle pyrkimässä olevien rajoittaminen saamelaisuuden kriteereiden määrittämisellä. Hän itse ei alkuun ollut halukas statusta hakemaan, mutta kun havaitsi ehkä menettävänsä tiettyjä kalastukseen ja metsästykseen liittyviä erioikeuksia ellei sitä tee, oli hakemuksen tehnyt ja statuksen saanut. Hän kertoi poikansa myös saaneen tämän statuksen, mutta tytär ei koska äiti sattui olemaan "lantalainen".

    VastaaPoista
  4. Saamelaiskielet ovat sen verran selkeästi sukua suomelle, että saamelaisia on vaikea nähdä ihan hirveen paljon alkuperäisempinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kielen perusteella ei voi ihan näin suoraa vertausta tehdä, kieli kun vaihtuu nopeasti.

      Todennäköistä kuitenkin on, että etnisten nykysaamelaisten ensi-isät tulivat pohjoiseen Norjan rannikkoa pitkin heti jään sieltä sulaessa - ja samaan aikaan idästä ja koillisesta tuli toista väestöä, jonka etnistä alkuperää emme tiedä. Ehkä he olivat ensi-isiämme, ehkä eivät.

      Kummankaan väestön kielestäkään emme osaa sanoa mitään varmaa.

      Poista
  5. Ah. Nuttu nurin - onni oikein.

    VastaaPoista
  6. Lapista valitaan eduskuntaan 7 kansanedustajaa. Viimeksi valituista vain 3 on mukana ehdolla kuntavaaleissa, joissa me ratsastamme palmusunnuntaina aasilla (äänestäjällä) (Jerusalemiin) kunnanvaltuustoon. Jos.
    Kaikki 7 ovat ILO 169 ratifiointia vastaan, mutta artikkeli ei käsitellyt lainkaan pohjoismaista saamelaissopimusta, joka voisi toimia? Kiitos mielenkiintoisesta ja kerrankin riittävästi kryptatusta kannanotosta! Tiranassa sanotaan: Gëzuar!
    Sitä vähän odotin, että Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan toistaiseksi kai parhaaksi arvioitu väitöskirja (Kaisa Korpijaakko-Labba) olisi osunut tämän kerran referensseihin.

    VastaaPoista
  7. On se hyvä, että kaikentietäjä Kemppinen survaisi taikasauvansa tähänkin asiaan. Saamelaisten historiasta on saatavilla tuoretta tutkimustietoa, joka viisaustohtori Kemppisenkin kannattaisi hyödyntää. Samoin kivikautisestä tämän nykyisen Suomi -alueen historiasta. Niiden perusteella vaikuttaa siltä, että saamelaisiksi nykyään kutsutut poropaimentolaiset saapuivat alueelle ehkä n. 3500 v. sitten. Suomalaisia ei silloin ollut emmekä tiedä mitä kieliä täällä silloin puhuttiin. Olettamuksia voi tietysti olla, mutta geneettinen tutkimus ei anna tähän mitään tietoa. Historia on paljolti rakennettua mytologiaa. Blogisti ei taida olla selvillä, että 'alkuperäiskansa' on pitkälti juridinen käsite. Perustuslakimme mukaan saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa. Tämä puolestaan on kansainvälisissä sopimuksissa kehittynyttä juridiikkaa. Saamelaiset joutuivat kaikissa Pohjoismaissa useiden vuosisatojen ajan kestäneen vainon ja sorron kohteeksi, heidän kulttuurinsa ja kielensä pyrittiin hävittämään ynnä muuta. Norjalaiset ovat jopa pyytäneet tätä jopa anteeksi. Suomalaisilla jumalan valittuna kansana ei tietysti ole koskaan keneltäkään mitään anteeksipyydettävää tai kenellekään mitään hyvitettävää.

    VastaaPoista
  8. Perhekuntaan kuuluu tapaus joka on tullut tänne rapakon takaa. Yksi isoisä toi mukanaan valtavan sanakirjan jossa on myös vanhaa amerikkalaisslangia. Joten: olen nyt käsittänyt asian niin että "honky" ei oikeastaan tarkoita valkolaista. Alunperin se on tarkoittanut 1890-1910 välisenä aikana unkarilaisia, ja siis peräisin sanasta hungarian, ja sitten päätynyt tarkoittamaan ylipäänsä vain vähän vajaaälyistä valkolaista, koska sellaisista ei kai ikinä ole missään populaatiossa aivan hirveää puutosta. Yleisesti: sanaa saatettiin käyttää siirtolaisvastaisena nimityksenä. En ole varma siitä käytetäänkö sanaa enää nykyään. Ja madjaarit on otettu ehkä nykyään täysvaltaisina valkoihoisina eli kaukaasialaisina vastaan.

    Mitenkä rasismista pääsisi eroon missään?

    VastaaPoista
  9. Taiten laadittuja Saamenkielisiä uutisia (Oddasat) on hyödyllistä seurata arki-iltaisin Femmalla klo 20.45. Ne on tekstitetty suomeksi.

    VastaaPoista
  10. Kolttia kohdanneesta asutustoiminnasta ei tässäkään viitsine taas mainita.

    "Hellssinki on Sallan Suurin läHHiöh."
    M. Taskila

    Hän tosin oli vain varttikoltta.
    I. H-tie

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia: olin itsekin yllättynyt, kun pari vuotta sitten yhytin Lapin museossa toimivan arkeologin ja hankin alan tieteellistä kirjallisuutta. Hurja muutoksia ja vanha sääntö, että löytääkseen jotain, esimerkiksi muinaisjäännöksiä, pitää etsiä.

    Uusi vankka "Muinaisuutemme jäljet" sisältää tämän hetken perustiedot. Jotta saisi jonkin käsityksen saamelaisten taustoista, on välttämätöntä lukea ison Ruotsin historian ao. osa (Norstedts svensk historia), ja etenkin Norjan (norjaksi).

    Suomeksi uusi perusteos on usein mainostamani M. Enbusken "Vanhan Lapin valtateiltä".

    Työn takana on selvittää itselleen jääkauden loppuvaiheen tapahtumat.

    Saamelaisista - nyt arvellaan, että Keski-Norjassa on ollut väestöä refugioilla eli suurimman osan jääkautta sulana pysyneillä alueilla.

    Epäselvää on, mistä helvetistä hyvin pohjoiseen on päätynyt Fennoskandian vanhimpia rautaesineitä.

    VastaaPoista
  12. Sujalassa Utsjoella on yli 10 000 vuotta vanha löytöpaikka, jonka esineistö on selvästi itäistä perua. Lähistöllä jäämeren rannalla on samanikäisiä länsiperäisiä löytöpaikkoja.

    Kysyin kerran Sujalan löytäjältä hänen käsitystään asukkaiden alkuperästä ja hän sanoi, ettei ainakaan idästä tulleista voi sanoa mitään varmaa. Kaltaiseni harrastelija voi ainoastaan arvailla ja tehdä huvikseen oletuksia.


    ,

    VastaaPoista
  13. Saamelaisista on mielekästä puhua siinä vaiheessa kun porukka puhui saamea ja kutsui itseään saamelaisiksi. Sápmelaš on hämäläisen säännöllinen vastine. Varhaista ja myöhäistä kantasaamea on puhuttu Etelä-Suomessa (eri-ikäisten lainasanojen perusteella), ja kantasaame alkoi levitä ja hajota ajanlaskun alun jälkeen. Lähes koko Etelä-Suomi on ollut aiemmin saamelaisten asuttama.
    http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_Suomessa_kautta_aikain.pdf
    http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

    Lapissa ja Suomessa puhuttiin ennen saamen leviämistä tuntemattomia muinaiskieliä, mutta niiden sanoja ja äännepiirteitä on voitu hahmotella saamelaisten omaksumien lainasanojen ja paikannimien perusteella. Ajantasainen katsaus:
    http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_aikio.pdf

    VastaaPoista