Sivun näyttöjä yhteensä

2. helmikuuta 2017

Taitava tuomari



Presidentin nimeämä mutta vielä virkaan istuttamaton tuomari oli ensimmäinen ilon aihe uuden hallituksen toimissa.
En tiedä mitään asianomaisesta tuomarista, Gorsuchista. En ole koskaan kuullutkaan. Olen lukenut joko pintapuolisesti tai seikkaperäisesti läpi tiedot yli sadasta Yhdysaltain korkeimman oikeuden tuomarista ja tavannut heistä eräitä. Joistakin olen lukenut hyvin laajoja kirjoja. Suosikkeja ovat Earl Warren ja William Douglas, molemmat merkittäviä hahmoja mutta aika huonoja tuomareita.
Gorsuchn antoi tässä vaiheessa vain lausunnon, joka luullakseni on Brandeisin tai Cardozon sitaatti – tuomari, joka on mielissään julistamastaan tuomiosta, ei ehkä ole kovin hyvä tuomari.
Toivon että en erehdy, mutta tämä juristi selvitti sen esteen, josta monet Trumpin valitsemat ovat jääneet kiinni. Hän ei ole vihjannut muuttavansa asioita parempaan suuntaan.
Toisaalta miljoona amerikkalaista lakimiestä olisi käsittänyt asian, jos hän olisi puhunut tuollaisia. Tuomarilla on monta pidäkettä. USA:ssa hän ratkaisee yksin suuren määrän asioita (selvät hylkyjutut) mutta tavallisesti ja juuri yleisöä kiinnostavissa asioissa siellä on kahdeksan muuta tuomaria.
Korkein oikeus on myös omien ennakkopäätöstensä sitoma. Ratkaisua esimerkiksi aborttia koskevassa asiassa ei tehdä noin vain. Tiukka äänestys vie ratkaisulta merkitystä. Taitava tuomari – toisin äänestävä – pystyy käden käänteessä vesittämään suurenmoiseksi aiotun prejudikaatin esimerkiksi kaventamalla sitä. Olen tehnyt sen itse joskus, esimerkiksi uittamalla lausumaani tarkenteen ”tässä asiassa”. Sehän tarkoittaa että jossain toisessa asiassa sitten toisin. Kysymyksessä ei ole uusi yleinen normi.
Yleissääntö on siellä sama kuin meillä. Tuomioistuimen presidentti – ja maan presidentti – joka rupeaa laittamaan tuomioistuinta kuriin, häviää aina.
Turun hovioikeudesta on esimerkkejä sotien jälkeiseltä ajalta. Yhdysvalloista kuuluisa tapaus korkeimman oikeuden liiallisen vallan riisumisesta oli Franklin D. Roosevelt. Hän hyökkäyksensä meni myttyyn. Tapausten aikana tuomioistuimen presidentti (Chief Justice) ja osa jäsenistä oli harvinaisen takapajuista väkeä.
Hyllyssäni on kirja U.S. SuprC:n huonoimmista päätöksistä ja luettelo ”Kymmenen tyhmintä tuomaria”.
Tein itsekin kerran sellaisen listan, mutta hävitin sen. Ajatus on huono. Tyhmyyden ja tietämättömyyden kanssa tulee toimeen. Aika moni huomaa tämän koulussa tai asevelvollisena. Vaarallisia ovat päättäjät, jotka luulevat olevansa oikeassa.
Asianomainen ei kerran tuomioistuimessa suljettujen ovien takana pitänyt sutkaustani hyvänä, kun hän oli sanonut olevansa yleensäkin oikeassa, ja minä jatkoin siihen, että niin on, paitsi eräänä torstaina seitsemän vuota sitten, kun herra puheenjohtaja oli luullut erehtyneensä.
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden asema on toinen kuin muissa maissa. Se on myös epätavallisen näkyvä ja tunnettu. Juuri siksi aikakauden parhaiden juristien on yleensä hyvin vaikea tulla jäseniksi.
Liittovaltion tuomareiden etiketti on sekin erikoinen. Tunsin patenttejakin käsittelevän liittovaltion vetoomustuomioistuimen jäsenen, joka oli mormoni (ja puhui mm. sujuvasti suomea). Myönnän olevani ennakkoluuloinen. Minulla on vaikeuksia pitää tiukasti mormoniuskontoon sitoutunutta ihmistä ihan normaalina. Samalla myönnän, että harras katolilainen herättää niin ikään epäilyjä argumenteista, joita en osa liittää tuomarin virkaan.
Tuo mormoni-tuomari oli taitavimpia ja fiksuimpia tapaamistani kollegoista, ja vastaavasti tuomari Noonan, koko katolisen kirkon luottojuristi ja tuomari, syntyvyyden säännöstelystä ja abortista usean paavin neuvonantajan toiminut mies, osoittautui keskusteluissamme, sikäli kuin osaan arvioida, paremmaksi näiden syvällisten asioiden ymmärtäjäksi sekä perinteessä että maailmassa kuin kukaan toinen koskaan tapaamani. Hän siis edusti katolisen kirkon perinteistä kantaa, joka minun mielestäni on väärä ja vahingollinen.
Mutta USA:n korkeimmassa oikeudessa on siis sellaisiakin tyyppejä kuin tämä yksi, joka opetteli ranskan kielen lukemalla Marcel Proustin suurromaanin sanakirjan ja kieliopin kanssa kahteen kertaan läpi ja laatimalla romaanisarjan kielellisten piirteiden kortiston, joka lienee kongressin kirjaston aarre. Ranskalaisten mielestä hän oppi kieltä täydellisesti, ja teki siis tämän oman toimen ohella.
Edelle kirjoitettu on oikeastaan latteus. Maailma on täynnä asioita, joista voi vakuuttavin perustein olla eri mieltä. En salaa tiettyä vahingoniloani niitä tiedemiehiä kohtaan, joita tapasi ennen usein etenkin fyysikoissa. Kovin moni heistä oli nähnyt valkeuden ja uskotteli ajattelevansa pelkästään tieteellisten tosiasioitten pohjalla. Yleensä en viitsinyt sanoa, että tuo ajatus ei ole tieteellisten tosiasioiden mukaan.
Nyt tilanne on muuttunut. Samaan aikaan kun maallikot esittävät varmoja kantoja tutkimustuloksista, tutkijat ovat yhä selkeämmin epävarmoja. Arkhimedeen pistettä, johon tukeutuen voisi vivuta maailmankaikkeutta, ei ole olemassa.
Eilinen hartaushetkeni oli selvittää suomalaisen yleislehden artikkeli mm. biomassan mittauksesta. Artikkeli ei ollut tutkimuksen tasalla. Toistaiseksi vanha kunnon lidar on luotettavampi kuin fotonien pistepilvi eli geiger-lidar. Silti näköpiirissä on tilanne, jossa esimerkiksi koko Suomen kaikkien puiden kuutiotilavuus viimeistä käpyä myöten on selvitettävissä yhdellä kuvalla.
Ehdin tai sitten en ehdi nähdä joka perheenisän kameran, jonka linssissä ei ole lasia. Informaation valosta (valotuksen) poimii talteen ”single-photon avalance diode”, jonka toimintaperiaate on varsin yksinkerainen.




25 kommenttia:

  1. Niin näkkyy sano savolainen. Alkaa tuomareilla riittää ratkaistavaa kun yhteiskuntaa ryhdytään mylläämään uuteen kuosiin. Näyttää että oikein tahallaan on istutettu näitä venäjän trolleja joka oksalle puhumaan ja lietsomaan epäsopua ja vihapuheita. Tuo YLE:n Venäläisen touhu on selvääkin selvempi esimerkki mihin ollaan menossa. Tuomareissa on tietysti tunnetusti puolustajia ja vastustajia. Nähtäväksi jää mihin suuntaan tuuli kääntyy.
    MV verkkolehden jahti on hyvä esimerkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Venäjä mainittu, hyökkeemään!

      Usa käyttää ulkomaiden provokaatio-operaatioihin noin satakertaisen määrän kyhnyä Venäjään verrattuna. Usan trollaus on hyvän makuista ja miellyttävän natonmakuista.

      Poista
    2. Pientä virhettä, tulee olla tuhatkertaisen määrän.

      Poista
  2. "Samaan aikaan kun maallikot esittävät varmoja kantoja tutkimustuloksista, tutkijat ovat yhä selkeämmin epävarmoja." Näin se menee. Tutkijat (yleensä) tietävät, että epävarmuus on kaiken tieteen keskeinen ominaisuus. Varmuus taas kuuluu esimerkiksi fanaattiseen uskonnollisuuteen, muttei useinkaan tieteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksipä onkin hieman huvittavaa, että ne valveutuneet tahot, postmodernismin parhaat pojat ja tyttäret, jotka tähän asti ovat vannoneet kaiken suhteellisuuden, vaihtoehtoisuuden ja yksilöllisen kokemisen puolesta ja karttaneet varmoja totuuksia – että nämä samat vapaat sielut nyt paheksuvat pöyristyneinä sitä, etteivät kaikki muut uskokaan heidän totuudeksi julistamiinsa asioihin!?

      Että elämme totuuden jälkeistä aikaa ja se onkin äkkiä paha!? Kohta he varmaan kieltävät rangaistuksen uhalla väittämästä, ettäkö muka hiukkanen voisi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa...

      Poista
    2. Hyvä huomio Tapsa.

      Toisaalta, onhan se mahtavaa, että nyt tiedämme, että on olemassa absoluuttinen totuus, tiedämme, mikä se on ja ennen kaikkea tiedämme kenen halussa se on. Tarvitsee vain vaientaa ja kieltää muut (poliittiset) mielipiteet ja siinä se.

      Aina historian vankkurit eivät kuitenkaan seuraa edelle ratsastavaa avantgardea. Saas nähdä, miten tällä kertaa käy.

      Poista
    3. "Mitä enkeleiden olemassaoloon tulee, siteeraamasi toimittaja ei ymmärrä tieteestä mitään: 'Kirkon tutkimuslaitoksen suorittaman tutkimuksen mukaan 47 % suomalaisista uskoo enkeleihin. Tämä viittaa vahvasti enkeleiden olemassaoloon.' Jokainen opiskelijakin tietää, että vasta 51 % olisi luotettava peruste enkeleiden olemassaololle." - Matti Virtanen (sosiologi) kirjassa "Kaksi kirjaa - ja se kolmas"

      Poista
    4. Jotakin niin hellyyttävän sympaattista siinä on, että samat ihmiset, jotka puhuvat vakavina vaihtoehtoisesta lääketieteestä, homeopatiasta, värähtelytasoista, kirlan-kuvauksista, fengshuista, parapsykologiasta jne ja vakuuttavat maailmassa olevan paljon sellaista, mitä tiedemiehet eivät ymmärrä – ovatkin äkkiä ihan poissa tolaltaan, kun joku Trumpin apuri viittaa vaihtoehtoisiin faktoihin.

      Poista
  3. Uusi apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen vihaa vihapuhetta – "Sakkorangaistusten taso mietityttää".

    http://yle.fi/uutiset/3-9417116

    Tuleeko tässä kohta kurinpalautusta tuomioistuimille Raija Toiviaisen ankaralla otteella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wtf is apulaisvaltakunta?

      Poista
    2. Apualaisvaltakunta on monikansallista imperiumia ylläpitävän keskushallinnon alainen verokanto- ja hallintoyksikkö. Mm. Itä-Euroopan maat olivat ennen vapautumistaan tällaisia.

      Poista
    3. Suomi. On apulainen vain, ei oma kansanvaltakunta.

      Poista
    4. OK. Matias K. kehitti uuden. ApuAlaisvaltakunta.

      Tässä ollaan ihan vihalla.

      Dear Trump. Thau who art in Holy Location, let us have an all-singing, all-dancing version of the e-public of Funland, w. all the bells and whistles, and give us your daily charisma and pretty please tell us who to hate.

      Tointaako tuota enää senkään vertaa selventää että Honkajoeksihan tässä aktivoituu, mutta kuitenkin tuntuu kuin jostain tulisi kylmää ilmaa joka selvittää pään. Saattaa olla että se tulee ulkoa. Tuuli voi tuoda kenraali Talven mieleen. Ei voi tietää.

      Go figure, go hate all you like.

      Poista
  4. Ad Omnia: - kiitos kommentista, joka viittasi blogin pitäjän vastuuseen. Joku voi muistaa, että tuosta asiasta on ollut kinaakin.

    Kaikissa blogeissa tilanne ei ole sama. Tämä on verkkojulkaisu säännöllisyytensä vuoksi ja minä olen oikeudellisessa vastuussa teidän kirjoituksistanne.

    Se on yksi syy julkaista käytännössä kaikki. Voi olla tuomarinviran perua, että mielestäni itse kullakin on lupa puhua suunsa puhtaaksi, ellei aiheuta sillä "ilmeistä vahinkoa" toiselle. Mielipaha ei ole ilmeinen vainko.

    VastaaPoista
  5. Kiitos, Jukka, varsin mallikkaasta asian selvittämisestä näin kansan kielelle. Arvostettavaa, että olet näin säntillinen. Blogisi on opettavainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaavasti lausuttu, saanen liittyä edeltävän kommentoijan mielipiteenilmaukseen?

      Poista
  6. Hakukoneeseen vaikkapa "Stephen Breyer Marcel Proust" ja saa eteensä juttukaupalla antoisaa luettavaa, kiitos Kemppisen vinkin. Ei ollutkaan pelkkä sirkustemppu, vaikka vähemmän lahjakkaana ja laiskempana voisi niin helposti ajatellakin

    VastaaPoista
  7. Toivotaan nyt ainakin että Ison Arskan TV-katsojaluvut kääntyvät kovaan nousuun. Sitä vartenhan meidän ulkoministerimme oikein varta vasten lensi ison veden yli rukoilemaan muiden kaltaistensa kanssa. Ministerimme on luonnollisestikin tyytyväinen omaan panokseensa maailman murheiden hoitamiseksi.

    Jännää on jatkossa seurata miten jytkyä on ulkoministerimme rukous.

    VastaaPoista
  8. matematiikka on niitä harvoja tieteenhaaroja joissa syntyy varmuutta jonka päälle voidaan edelleen rakentaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillista horjuttaa tätäkin tietoa, mutta matematiikkakin lepää hieman tutisevalla alustalla...

      Muuan Kurt Gödel nimittäin todistaa ns. epätäydellisyysteoriassaan, ettei edes matematiikkaa voi todistaa ristiriidattomaksi sen omiin menetelmiin pohjautuen.

      Poista
    2. Me voimme luoda tarkkoja laskelmia, mutta taivaankappaleiden kyljissä ei lue minkäänlaisia kaavoja. Voimme opetella VR:n aikataulut ulkoa, muttemme voi tietää varmasti milloin juna tulee.

      Mitä tulee matematiikan olemukseen itseensä, olemme edelleen hämmentyneitä. Matematiikan dosentti Osmo Pekonen on kirjoittanut esittelyn John D. Barrowin teokseen ”Lukujen taivas” (Art House 1999). Se alkaa näin:
      ”Bertrand Russellin mukaan matematiikka on tieteenala, jossa "emme koskaan tiedä mistä puhumme emmekä myöskään pitääkö sanomamme paikkansa". Siispä tarvitaan matematiikan filosofiaa. Koulukuntia on ollut paljon, mutta nykyisin kolme tärkeintä niistä ovat formalismi, intuitionismi ja platonismi. Näitä kaikkia esitellään tasapuolisesti John D. Barrowin suomennetussa teoksessa, mutta tekijän omat mieltymykset ovat platonistisia, kuten varsinkin kirjan viimeisestä luvusta "Platonismin taivaassa" käy ilmi.” (http://www.tieteessatapahtuu.fi/005/pekonen.htm)

      Matematiikka on viime vuosisadalla menettänyt pyhyyttään. Sen käyttöarvo on samalla kohonnut merkittävästi.

      Poista
    3. Russell oli enemmän filosofi kuin matemaatikko. Minun vaatimattoman kokemukseni mukaan matematiikka lähtee hyvin yksinkertaisista asioista liikkeelle, kuten luonnolliset luvut ja etenee siitä varsin pitkälle käyttäen teoreemoja. Kun uusi teoreema on todistettu voi siitä jatkaa eteenpäin. Käytetään loogisia päättelyn välineitä ja esim. induktiota joka sekin on ensin todistettu. Se, että jotkin äärialueet tai väittämät tuntuvat vaikeilta eikä niitä voida todistaa tai edes kunnolla hahmottaa ei tarkoita sitä että matematiikassa olisi jotain vialla. Vika on meidän kyvyissämme.

      Poista
    4. Sen verran vielä täydennän, ryhtymättä jankkaamaan, että Gödelin teoreema edellyttää joukkoa vaatimuksia tutkittavalle muodolliselle systeemille. Teoreemansa ei sovellu kattavasti kaikkeen matematiikkaan vaikka jotkut niin olettavat. Aivan ristiriidatonta matematiikkaa laaditaan edelleen eikä matematiikka ole mihinkään mätänemässä.

      Poista
  9. O-ou sanoisi liberaali jenkki:

    Supreme Court nominee Gorsuch in his youth: “Fascism Forever”
    Trump's Supreme Court pick headed an anti-leftist student group to battle liberal school administration


    http://www.salon.com/2017/02/02/supreme-court-nominee-gorsuch-in-his-youth-fascism-forever_partner/

    VastaaPoista
  10. Mietin tässä joku aika sitten korkeimman oikeuden jäsen Elena Kagania, jonka Obama nimitti 2010 Stevensin tilalle. Kaganista tehtiin Harvardin oikiksen dekaani vuonna 2003 ymmärtääkseni suht pienen tieteellisten uran jälkeen. Ei siis laadultaan vaatimattoman vaan kooltaan, Kagan oli Clintonin hallinnossa mukana. Voin kyllä olla väärässä. Dekaaninhan ei tarvitse olla suuri tiedemies eikä usein pidäkään. Aika dekaanina oli suuri menestys. Kagania pidetään sosiaalisesti poikkeuksellisen lahjakkaana ja hyvänä diplomaattina. Nimityskin taisi liittyä tähän. Korkeimpaan oikeuteen kannattaa nimittää ihminen, joka osaa neuvotella ja rakentaa kompromissia taitavasti. En tiedä, kuinka yleisesti tuomarit tarvitsevat neuvottelutaitoa ja opetetaanko sitä heille kuinka paljon ja missä.

    VastaaPoista