Sivun näyttöjä yhteensä

16. syyskuuta 2015

Junailu

 
 
Miksi aidosti epäsosiaaliset ihmiset ovat sosialisteja?
Tämäkin väite on pihuuttamista. Ei se niin ole. Ei tuollaisesta asiasta voi todellisuudessa sanoa sitä eikä tätä.
Mutta olen tavannut ihmisrakkaita ihmisiä ja tuntenutkin. Vuosikymmenet arvioin näkyvän eläinrakkauden ja luonnonsuojelun ihmisten vieroksumiseksi. Molemmista tahtoi löytyä esimerkkejä yhtään ponnistelematta.
Eilen blogin lähettäminen aiheutti ongelmia. Tänäänkin verkkoyhteys vikuroi. Sen takia on yritettävä sanoa osittain sama asia uudestaan.
Tarkoitus oli pilkata hallitusta ja ammattiyhdistysliikettä. Pilkkaamisen syy oli vanha tuttu. Suomi on yhden otsikon maa. Huomion saa vain yksi asia kerrallaan. Se ei mahdu lehtiin eikä sovi televisioon, että kulkuneuvot ja hyvin monet toiminnat pysäyttävä poliittinen mielenilmaus menee päällekkäin hallinnon suurimpiin kuuluvan rauhanaikaisen kriisin kanssa. Maahan tulee todella paljon ulkomaalaisia, joille pitäisi löytää vähän äkkiä katto pään päälle ja ruokaakin.
Perjantaina ainakin Torniosta junaan pyrkiville toiskielisille on selitettävä, että nyt junat eivät kulje. Pienellä ilkeydellä saisimme kuvia ja otsikkoja ainakin Euroopan lehtiin Unkarin rinnalle.
Jos nyt ymmärsin oikein, myös poliiseilla on tarkoitus osoittaa mieltään ylityökorvauksista samaan aikaan kun pohjoisessa poliisit tekevät ylipitkiä päiviä. En ole sattunut näkemään, miten lakkorajat määrätään työnseisauksessa, joka ei ole lakko.
Ministerit eivät uskalla sanoa, miksi valmiiksi köyhiltä ollaan nyt viemässä viimeisetkin. Vastaus olisi kyllä selvä: heitä – etenkin työttömiä – on niin paljon, että korvausten niistäminen säästäisi rahaa, lyhyellä tähtäyksellä.
Ay-liike on hiljaa siitä, että se on ajamassa perustehtävänsä mukaan saavutettuja etuja tilanteessa, jossa pelottavan suurella osalla kansaa ei ole kuin saavuttamattomia etuja.
Voimakieli kärsii, kun tapana on moittia rikkaita työnantajia kyltymättömyydestä ja vähintään muistella, että rahat kansan hankkimat on menneet kaikki konnain kukkaroon. Pois kansa omansa jo vaatii ja ryöstösaalis tuotakoon.
Nyt seisauksen aihe on jokin, mitä hallitus on ilmoittanut aikovansa tehdä mutta ei ole vielä tehnyt.
Eilen viittasin yhteiskunnalliseen rauhattomuuteen. Tarkoitin sillä puheita yleislakosta, jonka aika olisi varmaan vuoden kuluttua. Yleislakkoja on nähty ja koettu, itsekin olen. Myöhemmin opiskelin kurssikirjoista, että taustalla oli ay-liikkeen hajanaisuus ja että lakolla saadut edut hupenivat kahdessa kuukaudessa. Kauan sen jälkeen ajateltiin, että yleislakko on huono ajatus. Töölössä tapeltiin bensiiniasemalla, toisella puolella poliisit, toisella puolella lakkovahdit. Mutta silloin Kemin lakot olivat vielä muistissa.
Tämän päivän hokuja ovat sanelu ja neuvottelu. Stalin sanoi vitsaillakseen Dunhill-piippunsa takaa, että yya-sopimus oli herra Paasikiven diktaatti, siis sanelua. Se oli eräänlainen kohteliaisuus. Ystävyys, yhteistyö ja avunanto eivät kielenkäytössä tarkoittaneet ystävyyttä, yhteistyötä tai avunantoa.
Riitaveljet sekoittavat myös sanat ”sopimus” ja ”sopiminen”.
Jos matkustan junalla Vaasaan, en voi sopia matkalipun hinnasta enkä matkustamiseni ehdoista junailijan enkä johtajan kanssa. Joudun valitsemaan jonkin tarjouksista tai sitten pysymään kotona. Ei liioin Kalifornia ollut varsinainen sopimisyhteiskunta, kun jo aikoinaan siellä asuessani lentolipun hinnat vaihtuivat monta kertaa tunnissa. Varhaisin tilaaja ei saanut halvinta lippua, päinvastoin. Se oli ensimmäisiä omia kokemuksiani verkkotaloudesta.
Kerran Kaliforniassa kun käytössäni oli silloin vielä aika harvinainen kännykkä (Motorola), pokka kesti soittaa tarjous ja ostaa lippu puhelimitse lentokentältä, kukaties kymmenen metrin päästä. Joku maksoi juuri kaksisataa lennosta Friscoon. Sain sen lipun kymmenellä dollarilla. Enää en ole niin seikkailunhaluinen.
Ellei sekin sana olisi monimerkityksinen, käyttäisin juristina termiä ”kuuleminen”. Se on hyvin yleinen periaate ja muutenkin kannatettava. Termi on lyhenne sanonnasta ”tilaisuus tulla kuulluksi” eli mahdollisuus ilmoittaa, mitä mieltä on asiasta.
Tavallisessa oikeudenkäynnissä osapuolen kuuleminen on niin tärkeä asia, että sen laiminlyöminen on tuomiovirhe ja käytännössä usein purkueruste.
Nyt maailma on muuttunut. Hallitus – oltakoon sen toimista mitä mieltä tahansa – tarjosi työmarkkinaosapuolille tilaisuuden tulla kuulluksi (”yhteiskuntasopimus”), mutta nämä ”eivät halunneet lausua mitään pääasiasta”. Tuo tarkoittaa että asiavaatimuksia ei esitetty vaan neuvottelut katkesivat ongelmaan, neuvotellaanko.
Onko siitä viisi vai kymmenen vuotta, kun ”konsensus-yhteiskunta” oli haukkumasana? Konsensus tarkoittaa yksimielisyyttä, oikeastaan neuvottelutulosta. Kaikesta piti neuvotella, vähän niin kuin Ruotsissa.
Taidan lähettää asianomaisille valokopion sadusta ”Possun huimat kekkerit”. ”Saat päättää aivan itse”, Possu sanoi, ”joko me teemme niin kuin minä sanon tai sitten minä puren sinua nenään. Ole hyvä ja valitse.”
Mutta en löydä sitä kirjaa. Viittasin siihen tässä blogissa toukokuussa, eri yhteydessä. Kirjoittanut Kenneth Grahame. Kuvat varmaan Shepardin.

15 kommenttia:

  1. Sipilä on unohtanut, että hän ei enää yrityksen johtaja eikä Suomea voi johtaa kuin firmaa. Hän on valjastanut hallituksen ja eduskunnan muuttamaan työnantajien ja työntekijöiden välisiä työehtosopimuksia kesken sopimuskauden. Valtiovalta syyllistyy siten voimassa olevan työehtosopimuksen rikkomiseen työnantajien eduksi. SAK:n ja muiden ammattijärjestöjen ärtymys on täysin ymmärrettävissä. Kun jotain sovitaan, ei paperi näköjään pädekään myöhemmin. En ole kuullut että maatalosutukiin tai yritysten saamiin tukiin olisi tulossa (merkittäviä) leikkauksia. Suomen ei kannattaisi käyttää USA:a mallina, koska USA on ylivelkaantunut korviaan myöten omalla politiikallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. USA on velkaantunut dollareissa.

      Kunpa Suomikin olisi velkaantunut markoissa eikä euroissa.

      Itsenäisenäisellä maalla pitää olla oma raha ja oma keskuspankki. Yhteisvaluutta euro ei toimi. Ilman euroa ei olisi koko eurokriisiä olemassakaan.

      Poista
    2. Jos olisi oma raha ja oma pankkin, niin valtio joutuisi kuitenkin lainaamaan myös Suomen ulkopuolelta; se on sen verran suuri peluri, että kotimaiset lainoittajat eivät riitä.
      Toisekseen, aikoinaan Soros taisi kyykyttää Englannin keskuspankkia, mites nykyiset valuuttaspekulantit kyykyttäisivat kriisitilanteessa Suomea, jonka uskottavuus markkinoilla ei ole läntisten naapuriemme tasoa.

      Poista
  2. Hallitus teki sen virheen että asettui hoitamaan työnantajille kuuluvia tehtäviä. Niinpä työnantajat eivät enää katso olevansa kiistassa osapuoli vaan istuvat myhäillen kun saivat jo toivomansa. Jos vielä vuoden voimassa olevan tupon aukirepimiseen olisi ollut todellista tarvetta kyllä se varmaan olisi osapuolten keskenkin onnistunut - iso teatterihan siitä tietenkin olisi tullut suljettujen ovien edessä kuiskailevine tv-toimittajineen mutta hallitus nyt kerta kaikkiaan vei työnantajilta kiinnostuksen neuvotella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omistaako Valtio nyt kaikki Suomen firmat?

      Poista
  3. "Riitaveljet sekoittavat myös sanat ”sopimus” ja ”sopiminen”"

    Eivät varmasti sekoita jos "arvostettu kapellimestari" saa kuulemansa mukaan päättää.
    [sarkasmivaroitus]

    VastaaPoista
  4. Ruotsin idea on yksi kieli, monta mieltä, siksi pitää neuvotella. Suomen olemassaolon tarkoitus on kaksi kieltä, yksi mieli, siksi suut pidetään kiinni, ettei kasakka tule ja vie kieltä.

    VastaaPoista
  5. Toimeksisaaneena, Peppi Pitkätossulta.keskiviikkona, 16 syyskuuta, 2015

    "Hyökkeemään Torstelsson, kello on seitsemän."


    - Työn tekijä omistaa kaikki oikeudet työhönsä.

    - Myykö työtään vai eikö myy; keskustellaan kustannukset. (Jälk. osa on lainattu eräästä kirjeestä eräälle pojalle joka - kuten minä - piti accadaccasta.)

    - Ellei näin, käden näkymättömyys jne. jne.

    - Nyt iisisti sen pilkkumin kanssa. (Lääkärinpalkkio jne.)


    t. Eemeli
    (molski- ja lonttahousuinen)

    P. S.
    Mehän pestään vaikka koko pordellin - - tut jos me saadaan siihen talon saippuat. Mitä muuhun tulee..
    No, sää on paras poliisi.

    VastaaPoista
  6. Tajusin tässä vasta tänään yhden jutun tästä Sipilän lakiehdotuksesta. Nimittäin sen, että välttämättä tämä ei olekaan työvoimapoliittinen juttu sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan ehkä tällä yritetäänkin paikata valtio- ja kuntataloutta vähän kiertotien kautta.

    Asia on nimittäin niin, että valtiolla ja kunnilla on paljon vuorotöitä tekeviä (Poliisit, sairaanhoitajat, ym) ja lisäksi nimenomaan valtiolla on pitkät kesälomat. Ei yksityisellä puolella loma ole noin pitkä.

    Ihmettelinkin, että miten tällainen toiminta olisi muka vaikuttanut mihinkään, ennen kuin tajusin taka-ajatuksen ja nyt sitten ihmettelen, että kannattaako sitä vetää koko Suomea mukaan tähän valtion työntekijöiden palkkakustannusten vähentämistarpeeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtio- ja kuntataloudelle oma valuutta, jota voi sitten devalvoida.

      Poista
    2. Säännöllistä viikonlopputyötä tekevien poliisien ja sairaanhoitajien (yms.) palkka-asia pitäisi hoitaa jotenkin muuten kuin sunnuntaina tehtyjen työtuntien lisillä. Jos olet viikonloppuringissä, niin kunnon peruspalkka tai reilusti vapaata arkisin.

      Teollisuudessa suuret lisät vähentävät joustavuutta, jota etenkin pienet yritykset tarvitsevat. Alihankintaketjuthan ovat se joustava osa tuotannossa. Ja jo nyt kilpailijat ovat itäisestä euroopasta ja palkkataso suomessakin sen mukainen.

      Poista
  7. "Eilen viittasin yhteiskunnalliseen rauhattomuuteen. Tarkoitin sillä puheita yleislakosta,"

    Sanalla yleislakko on Suomessa paha kaiku. En kuitenkaan pitäisi sitäkään minään yhteiskunnallisena rauhattomuutena, perusteltuna pahan olon purkauksena vaan. Sitten vasta huolestun kun jokin merkittävä taho alkaa ihan vakavissaan ehdottaa demokratiasta luopumista.

    Ongelma Suomessa on siinä, että ay-liike puolustaa työssä yhä olevan porukan etuja kun samaan aikaan yhä kasvava osa on työttöminä tai "epätyypillisissä" työsuhteissa. Lisäksi budjetista pitäisi leikata n. 5 miljardia (ts vuosittain otettavan velan määrä) ja rajojen yli valuu kansainvaellus. Kansan yksituumaisuus alkaa rakoilla ja on rakoillut jo pitkään, mihin on vaikuttanut ns herrojen huono esimerkki. Todella pirullinen ongelmakokonaisuus ratkaistavaksi.

    VastaaPoista
  8. "Ongelma Suomessa on siinä, että ay-liike puolustaa työssä yhä olevan porukan etuja kun samaan aikaan yhä kasvava osa on työttöminä tai "epätyypillisissä" työsuhteissa."

    Epätyypillisistä työsuhteista en osaa sanoa, mutta millä tavalla työttömien joukko nyt "yhä kasvaa"? Kun katson esimerkiksi Tilastokeskuksen graafia, niin aika samaa sahalaitaa ainakin heidän tilastoima työttömyys piirtää kun koko 2000 -luvun muutenkin: http://www.findikaattori.fi/fi/34

    Voit varmastikin tarkentaa?

    VastaaPoista