Sivun näyttöjä yhteensä

8. huhtikuuta 2015

Nykyisyyden tutkimus



Tulevaisuuden tutkimus on vakiintunut vitsi. Tyhmästi ajatellen tulevaisuutta ei voi tutkia, koska sitä ei ole olemassa. Viisaammin ajatellen nyt näkemäni pellon ja metsikön tulevaisuutta on tutkittu ja tulokset on kirjattu asemakaavaluonnokseen. Jos karkaisen luontoni ja katson peiliin, näen tulevaisuuden tutkimuksen kohteen. Tarvittaessa erilaiset ammattilaiset järkeilevät mittausten ja näytteiden perusteella, mitä peilistä ilmenevälle kohteelle on tulevaisuudessa luvassa.

Menneisyyden tutkimus on se kunniallinen aihe, jota olen paljon harjoittanut. Tulokset ovat aina ikävällä tavalla epäluotettavia. Luonnontieteissä hyvien ja hyväksyttyjen menetelmien mukaan saadut tulokset ovat tosia, kunnes ne osoitetaan sovituin tavoin epätosiksi. Menneisyyden tutkimuksessa on lievää liioittelua sanoa, että tutkimuksen tulokset olisivat koskaan varsinaisesti tosia.

Myös tässä asiassa arkiset itsestäänselvyydet on syytä sivuuttaa asiaa sekoittamasta. Se että joku henkilö syntyi menneisyydessä tiettynä päivänä on totta ja että Suomessa jyrräsi taannoin jääkausi eli siis jäätiköityminen alkoi nopeasti lisääntyä ja sitä kesti aikansa, on myös totta.

Eduskuntaäijät ja –naiset eivät taida huomata, että yhteiskuntatieteiden, kuten sosiologian, ja etenkin taloustieteen selvä ja polttava tarve ulottaa havaintojaan tulevaisuuden toimintaohjeiksi haittaa uskottavuutta.

Ehkä hienotunteisuuden vuoksi edes valtiovarainministeriön talouden tilaa koskevia lyhyen ajan ennusteita ei ole minun tietääkseni koottu mihinkään helposti löytyvään paikkaan vertailuna, jossa kerrottaisiin, että näin ennustettiin mutta näin tapahtui, ja esitettäisiin lisäksi mahdollisimman hyviä arvauksia vertailun osoittamien erojen syistä.

Tätä vaikeampi aihe olisi sosiaalipolitiikka. Siinä voisi verrata eri vuosina tehtyjä havaintoja, joiden on väitetty vallinneen kirjoitushetkellä. Esimerkiksi minua häiritsee jatkuva puhe tuloerojen kasvusta, joka siis olisi alkanut uudelleen. ”Tuloero” on niin kovin monimutkainen termi. ”Käytettävissä olevat varat” ei ole paljon selkeämpi, vaikka siinä on otettu huomioon erilaisia tulonsiirtoja. ”Kulutus” on vielä vaikeampi.

Me kaikki tiedämme, että emme saisi millään muotoa säästää, vaan meidän pitäisi kuluttuaa. Ymmärrän ajatuksen. Joku toinen ”säästää” puolestamme. Kun me törsäämme oikein jumalattomasti, rahat kiertävät kaupoista lopulta investoinneiksi ja tuloksena on työtä ja työpaikkoja eli lisää rahaa. ”Säästäminen” on jätettävä niille, jotka osaavat.

Säästöpossuni ovat kadonneet maailman tuuliin. Ensi maanantaina toivon tapaavani kansakoulunopettajani. En aio käyttää aikaa turhanaikaisiin juttuihin, mutta muistan kyllä, miten meitä opetettiin kansakoulussa säästämään. Luokassa oli hieno lipas, johon vain opettajalla oli avain. Meidän tehtävänämme oli pudotella lippaaseen kunkin omaan lokeroomme kolikoita, jotka sai sitten lukukauden päättyessä haltuunsa.

Nykyisin pelkään joskus, että puheet kulutuskysynnästä ymmärretään yleisemmin kehotukseksi elää yli varojensa. Yksityisille ihmisille ja perheille kun ei edelleenkään ole hyvä tehdä syömävelkaa. Syömävelka on jotain aivan muuta kuin asuntolaina tai opintolaina.

Poliittisten ja taloudellisten ihmisten soisi huomaavan, että mainio nykyisyyden tutkimuksen muoto on kaunokirjallisuus, etenkin romaanit. Kotimainen kertoja ei voi kirjoittaa menneisyydestä selvittelemättä jatkuvasti nimenomaan nykyisyyttä. Myös menneisyyden kuva on projektio eli heijastus nykypäivään.

Lisäksi kirjallisuudesta välittyy sangen usein sellaista tietoa, joka ei tartu tilastoihin eikä nouse näkyviin muun median nuotanvedossa.

Tämä ja paljon muuta tuli mieleen, kun otin ja luin uuden ”Parnasson”. Siinä näkyi olevan kirjoitus kiinnostavasta aiheesta, joten otin ja ostin irtonumeron, vaikka olen lopettanut lehden tilauksen hyvin kauan sitten arvioituani hiukan virheellisesti saavani tarvittavat tiedot ulkomaan lehdistä.

Kävi ilmi, että lehdessä oli paljon muutakin asiaa, joka tarjosi vastausta kysymyksiin, jotka jo tiesin.

Säästäväisyys tuli mieleen Nortamosta, jota luen aivan muista syistä. Jaaritusten sankareista yksi on natku. Turun kaupungissa sankarit tapaavat Kuopus-nimisen tutun isännän. Ravintolassa joukkoa epäillään maksukyvyttömäksi tai ainakin maksuhaluttomaksi. On maksettava etukäteen, markka viisikymmentä per nokka. Raumalaiset lyövät rahat pöytään ja tämä Kuopus kostaa ilmiruotsalaiselle ravintoloitsijalle. Kun annos – pihvin tapainen – tuodaan eteen, isäntä käärii sen ympärille sadan markan setelin, haukkaa ja syö. Raumalainen pikaruoka… En ollut tiennytkään.


12 kommenttia:

  1. Äkseerauskohtaus ja kielten opiskelu ( Juu mut' honott' enemä. ) sekä se merikoulua käymättömän merendiaanien kuvaus ovat hersyviä. Herashöödingin uus muuttorpaat, hyvänen aika!

    VastaaPoista
  2. "Ehkä hienotunteisuuden vuoksi edes valtiovarainministeriön talouden tilaa koskevia lyhyen ajan ennusteita ei ole minun tietääkseni koottu mihinkään helposti löytyvään paikkaan vertailuna, jossa kerrottaisiin, että näin ennustettiin mutta näin tapahtui, ja esitettäisiin lisäksi mahdollisimman hyviä arvauksia vertailun osoittamien erojen syistä."
    Daniel Kahneman kertoo kirjassaan Ajattelu nopeasti ja hitaasti mm. omaisuudenhoitajien taitoerot varallisuuden hoidon onnistumisesta 8 vuoden ajalta ja Kahneman päättyi tutkittujen tilastojen perusteella, että omaisuudenhoitajien 28 korrelaation keskiarvo oli 0.01. Silti ao. firman johto maksoi isot bonukset vuosittain näille taitoniekoille. Kirjassa on muitakin kuvauksia ns. asiantuntijoiden taitoharhasta.

    VastaaPoista
  3. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV tarkastelee noita ennusteita ja niiden osuvuutta viran puolesta...

    Jotenkin aina se vanha sutkaus Neuvostoliitosta, jossa tulevaisuus oli selvä, mutta menneisyydestä käydään keskustelua naurattaa aina.

    Mutta lukujen, aikasarjojen esittäminen havainnollisesti on yllättävän vaikeaa. Rautalankaa kuluu...

    VastaaPoista
  4. Tulevaisuuden tarkin ja arvostetuin ennustajaukko on vähemmän tunnettu Donald K Yeomans, jolta on juuri suomennettu kirjakin. Time-lehti valitsi kerran hänet 100 maailman vaikutusvaltaisimman henkilön listallekin. Hänen pystistään voi riippua ihmiskunnan eloonjääminen...


    M

    VastaaPoista
  5. Tuloeroista saa käyvän käsityksen ammekäyrästä tai toisinpäin. Ensin on joutilas peloteluokka joka elää tuilla ja/tai liian pienellä eläkkeellä, sitten laajassa ja yhä levenevässä tuloloukussa ihmettelevä kansa joka kiristelee hampaitaan mutta varovasti koska hammaslääkäriinkään ei ehdi, eikä pomolta uskalla pyytää edes paria tuntia vapaata. Lopuksi ovat kakun mansikat joiden autonkuljettajat ovat vastuussa että elämän pienet harmit eivät hypi silmille työmatkalla. Budjetoitu on, liiankin tarkkaan, mutta älkää peljästykö, vielä on järvikaupalla säätiöitävää vesiomaisuutta. Huraa! Jipii!

    "Ja kun hän oli jo valmis luopumaan
    vielä saapui myyntimies."

    J. Leskinen, Paperitähdet.

    VastaaPoista
  6. --Tulevaisuus ei kiehdo meitä samalla tavalla kuin menneisyys, koska sieltä ei löydy mitään varmaa; sitä on vaikea suhteuttaa omaan elämäämme. Mielikuvituksemme ei yksinkertaisesti jaksa näitä kohtuuttomia olettamuksia siitä, millaiseksi elämä saattaa muotoutua kaukana kaikkien aikahorisonttien tuolla puolen.

    Henning Mankell, Juoksuhiekka, 2015 Otava

    VastaaPoista
  7. Tuloeroista saa käyvän käsityksen ammekäyrästä tai toisinpäin. Ensin on joutilas peloteluokka joka elää tuilla ja/tai liian pienellä eläkkeellä, sitten laajassa ja yhä levenevässä tuloloukussa ihmettelevä kansa joka kiristelee hampaitaan mutta varovasti koska hammaslääkäriinkään ei ehdi, eikä pomolta uskalla pyytää edes paria tuntia vapaata. Lopuksi ovat kakun mansikat joiden autonkuljettajat ovat vastuussa että elämän pienet harmit eivät hypi silmille työmatkalla. Budjetoitu on, liiankin tarkkaan, mutta älkää peljästykö, vielä on järvikaupalla säätiöitävää vesiomaisuutta. Huraa! Jipii!

    "Ja kun hän oli jo valmis luopumaan
    vielä saapui myyntimies."

    J. Leskinen, Paperitähdet.

    Myytävänä maa. Vähän käytetty, kolmas omistaja myy. Huoltokirja löytyy. Vaatii laittoa. Leimassa vaaleihin asti.

    VastaaPoista
  8. On se menneiden asioiden jatkuvan jaarittelun mestari. Ahkera tyyppi, kerta kaikkiaan.

    VastaaPoista
  9. Kultapossukerhon auto kävi häveliäästi koulun takana, säästämistä kuin veistämistä hartaina opettelimme.

    MK-tuote, hra Itse keksi kuinka muovinen possu kullataan. Menetelmä oli tuottoisa, muualla ei osattu.

    Pankkien valta alkoi heräillä tossunkuluttajien rahojen kilinään, palkkaturvalaki säädettiin tilipussin suojaksi.
    Kokeilkaapa pyytää käteisenä, palkka. Ette saa. Ette edes sosiaaliviraston avustusta voi saada. Tehkääpä kurillanne rikosilmoitus, verkossa. Pankkipa teidän henkilöllisyytenne varmentaa. Pankeissa on eroja, kuten orjamarkkinoilla on ostajilla. Ottakaa pesti!

    Kulutan, siis olen. Kaikki maksaa...
    Taidan siirtyä luontaispolitiikkaan, ajatusten vaihdantatalouteen eivät riitä ne joita minulla on. Paljonko nyt säästäisin ellen kerro mitä ajattelen vaalilupauksista?

    VastaaPoista
  10. Menneisyydestä:
    Leena Krohnilla on viimeisimmässä kirjassaan uusi tyyppi, menneisyyden muuttaja. Jos menneisyydessä on jotain mikä on jäänyt vaivaamaan, syyllisyydentunnetta, kostonhalua tai vaikka väärä repliikki, niin ei se mitään. Tilaatte vain ajan retroterapeutille, niin muistot korjataan, repliikki vaihdetaan... EG

    VastaaPoista
  11. Eri asiaa hiukan. Kirjoitapa Jukka aiheesta puolustusasianajajan moraali. Innoittajana pyyntöön HS sivu A10 tänään torstaina.
    Visti

    VastaaPoista
  12. Minkähän laisia matemaattisia työkaluja esimerkiksi VM käyttää?

    Talousasioissa kyse on useiden muuttujien muutosnopeudesta ja muutosnopeuksien muutoksista. Lisäksi on pysyviä reunaehtoja, vakioita. Näiden kokonaisuudesta syntynee joukko differentiaaliyhtälöitä. Tietokoneiden avulla ratkeavat hankalatkin. Lopputuloksia voitaisiin varioida erolaisilla muuttujien ja vakioiden arvoilla.

    Tilastokeskukselta tulisi saada aineistoa ja materiaalia muutenkin kuin rahalla. Viittaan hiljattain tehtyyn ensimmäiseen selvitykseen maahanmuuton kustannuksista.

    Vapaa datan louhinta laskentaa varten pitäisi olla itsestään selvää.

    VastaaPoista