Sivun näyttöjä yhteensä

3. syyskuuta 2008

Wahlroosilla ei ole moraalia



Uutisen muukaan televisiostakin tuttu Björn Wahlroos on lausunut, ettei yrityksillä ole eikä saa olla muuta moraalia kuin voiton tuottaminen. Moraali, josta puhuja mainitsi esimerkkinä arvoratkaisut, Itämeren pelastamisen, vähävaraisten lasten auttamisen ja korkeakoulutuksen laadullisen parantamisen, kuuluvat yhtiöiden omistajille eli yksilöille.

Luin kerran jostain, että herra W. hahmottelee julkisen sanottavansa taksissa. Nyt taksimatka on tainnut olla erikoisen lyhyt.

Toisaalta sivistymättömyyden peittäminen röyhkeydellä on kyllä koeteltu resepti.

Wahlroos voisi käydä sopivassa työväenopistossa sopivan kurssin. Ellei hän suoriudu asiasta itse, hän voisi lähettää kurssille pokeria pelaavan poikansa, joka kuuluu olevan lahjakas. Vaikka onhan Wahlroos itsekin osoittanut olevansa sinänsä sisätöihin sovelias. Maallinen menestys ei edellytä viisautta, vaan pikemmin sitä, että on sopivalla tavalla pölvästi.

Kursseilla kerrottaisiin, että sanalla ”moraali” on ainakin kaksi eri merkitystä:
1:o kysymykset oikeasta ja väärästä
2:o etiikka.
Koska oikeushenkilöä voi sakottaa (yhteisösakko), se voi syyllistyä rangaistavaan tekoon, ja rangaistava teko on väärä merkityksessä 1:o.
Koska jopa Sampo-yhtiöiden toiminnan on oltava sekä lain että – kuten ennen sanottiin – hyvän liiketavan mukaista, yhtiön johto- ja luottamushenkilöiden velvollisuus on varoa, ettei näitä, monissa tapauksissa taloudellisiin sanktioihin johtavia liiketapoja syrjäytetä.

Toisin kuin herra W. antaa ymmärtää, useita pankkiireitakin on ollut syytteessä hyvän tavan tai peräti ohjeistuksen vastaisesta toiminnasta mm. osakeanneissa, fuusioissa ja liikeyrityksiä ostettaessa tai myytäessä.

Jotkut näistä toimista ovat yhtiön johdon eli lyhyesti sanottuna ”yhtiön”, eivät sen omistajien toimia.

Vaikka herra W. on etevä liiketaloustieteen tuntija, hän erehtyy myös mainitessaan voiton tuottamisen yhtiön tarkoitukseksi. Siihen suuntaan ajateltiin noin 50 vuotta sitten. Nykyisin voisi sanoa lyhyesti, että yhtiön tarkoitus on pysyä hengissä eli jatkaa olemassaoloaan. Elinkeinoelämässä se tarkoittaa milloin suurempia, milloin pienempiä voittoja ja välillä tilanteita, joissa voittoa ei tule lainkaan, mutta persenettoa kyllä.

Tämä voi johtua ns. eksternaliteeteista, jollainen voi olla vaikkapa maailmansota. Hyvin hoidettu ja tarpeellinen yritys, jollaisiksi luen empimättä pankit ja vakuutusyhtiöt, kykenee jatkamaan toimintaansa sekä omistajien että yleiseksi hyväksi myös laihoina ja tappiollisina aikoina.

Ellen ole lukenut sanomalehteä ylösalaisin, jopa jälleenvakuuttajat alkavat olla vakavasti huolestuneita luonnonmullistusten aiheuttamista vahingoista. Korvausmäärät ovat nousseet hurjasti.

Eräät epäilevät, että luonnonmullistukset liittyisivät ympäristön tilaan. Näin ollen ongelma on vakuutusyhtiöiden toiminta-alueella. Sen leimaaminen (Itämeren pelastaminen) ”moraaliseksi kysymykseksi” on hyvin vakava taitovirhe liikkeenjohtajalta, kun viesti siis on se, että moraaliset kysymykset eivät liittyisi elinkeinotoimintaan.

Arvoisa lukija huomannee, että en ottanut kantaa eettisiin kysymyksiin, vaikka kieltämättä mieleni teki kirjoittaa, että tavanomainen moraalinen heteronomia eli ulkokultaisuus ja tehopyhyys on hyväksi havaittu keino elinkeinoelämässä ja politiikassa. Autonomisia eli omaan harkintaan perustuvia arvovalintoja kukaan ei herrasväeltä odotakaan.

63 kommenttia:

  1. Yrityksistä sanotaan, että sillä, jolla ei mene ihan hyvin, on jotain toivoa, mutta se, jolla menee hyvin - sitä ei pelasta mikään. Itsekritiikki loppuu. Alkaa kuvitella, että kaikki mitä tekee, on oikein. Koivisto taisi ilmaista asian toisin: valta rappeuttaa - ehdoton valta ehdottomasti. Monen kantsis säilyttää se muinainen itsekriittinen ote ajoilta kun ei ollut vielä mitään ja saattoi huomaamatta istua tuomiokirkon rappusilla syömässä jäätelötötteröä.

    VastaaPoista
  2. Juuri näin, Kemppinen!
    "Tulee vielä toinenkin aika..."
    Pekka S-to.

    VastaaPoista
  3. Jahas. Nyt radiostakin tuttu Kemppinen kiusaa Wahlroosia jälleen.
    Mikäs siinä, mutta kaipa tuo Naantalin nakkikioski Oy on ainut yritys maailmassa, joka pärjää tekemättä vääryyksiä.
    Moraali=tarkoitus.

    Jos yritys toimii moraalisesti oikein, kuka vakuttaa että yrityksen työntekijät toimisivat moraalisesti oikein? Tai päin vastoin?

    Hyvin monet yrityslakimiehet antavat ohjeitaan hyvän tavan tai peräti ohjeistuksen vastaisesta toiminnasta mm. osakeanneissa, fuusioissa ja liikeyrityksiä ostettaessa tai myytäessä. Kenen silloin on syy kun kaali vartioi pukkien valtakuntaa.

    Suurempia ja pienempiä voittoja voi saada ainoastaan pelamalla pienillä ja suurilla riskeillä.

    Mielestäni maailmansota voidaan käsittää hyvin hoidetuksi yritykseksi. Siinä tienaavat kaikki. Ilman sotia ei meillä olisi kunnollista maailmantaloutta, eikä kukaan voisi pakottaa ihmisiä demokratiaan. Sota on monessa suhteessa ihailtava asia. Vai miksi tuo Tuntematon on niin paljon puhuttu kirja...

    Yrityksiä ei voi eikä saa asettaa vastaamaan asioista, joita lainsäätäjien olisi vastatava. Niin yritys makaa, kuin sille tila pedataan.

    Miten se röyhkeys muutoin peitetään kuin sivistyneisyydelä?

    VastaaPoista
  4. Yritykset voivat toimia moraalittomasti vain, jos niillä on hankittuna vakuutus sille, että ne eivät ole täydessä vastuussa tekojensa seurauksista. Tällaisen vakuutuksen voi hankkia vain ostamalla lainsäätäjät, tuomarit ja virkamiehistön. Vain näin toimimalla voi yritys saavuttaa moraalisen tilan, jossa teoista ei ole vastuussa eli jossa riski on alentunut.

    Wahlroos suosittaa - ellei asiantila todellakin jo ole näin - ns. moral hazardia yhteisöjen ohjenuoraksi. Varsin kummallinen näkemys vakuutusjohtajalta tai luotonantajalta. Paitsi jos katsoo jo toiminnan olevan edellä mainituilla tavoilla suojattua riskeiltä. Pankkien ei tarvitse välittää luotonhakijoiden luottoriskeistä, koska veronmaksajat pitävät pankit pystyssä. Vakuutusyhtiön ei tarvitse välittää riskianalyyseistä, koska korvauksia ei tarvitse maksaa.

    Onkohan todellakin niin, että yritystoiminta on vähäriskistä vastuukysymyksissä. Ei ihme, että esim. joukkokannetta on vastustettu menestyksellisesti.

    VastaaPoista
  5. "Tottahan liikemiehellä pitää jokin moraali olla, siltä varalta että asiakas haluaa sellaisen ostaa"

    Leila-täti

    VastaaPoista
  6. ad PJ

    Haa - Leilaismi tuo viisaus, eikö?

    VastaaPoista
  7. Älkää antako aatteiden ja vaatteiden hämätä, siirtykää iholle. (Nuori Kapinallinen Wahlroos TV:ssa 60-luvulla)
    Eräs hurskas ja oikeamielinen luennoitsija (myös 60-luvulla) sanoi usein: erinomaisen paha, erinomaisen huono. En ole unohtanut sitä vieläkään.

    VastaaPoista
  8. "Sivistymättömyyden peittäminen röyhkeydellä" on erittäin tärkeä huomio koskien tiettyä ihmisryhmää.

    Toinen peittostrategiahan on asioiden ignooraaminen mitättömyyksinä.

    VastaaPoista
  9. Mutta kuvasta näkyy, että talvella saadaan hyvinkin suksia. Vaikka sinne.

    VastaaPoista
  10. Kaipa Nalle viittasi osakeyhtiölakiin, jossa sanotaan näin:

    "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin."

    Olisiko siis suunnattava stalinin urut sinne minne kuuluukin eli Arkadianmäelle?

    VastaaPoista
  11. Kaksi sormea ristissä selän takana:

    Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.”

    - sitähän ne pankkiirit harrastavat? Sormet ristiin koska ristinkanto ei ole heidän hommiaan. Kantakoot ne, joiden selkä kestää siis.

    -Jokejoke, just joking hehe on heidän rukouksen loppukaneetti
    kun työmies sanoo; Jumala, anna minulle voimaa, että jaksan.
    Mutta pankkiirien mielestä mies on pelkkä Assu (asperger) koska hän ei tajua huumoria. Ja näin huumorimiehet menevät yhdessä savusaunaan missä hakkaavat toisiaan selkään ja sanovat: Kunnon mies ei häkään kuole. Hehe - ja kilpailevat siitä, kenen miehuuden näyttökappale (pippeli kansanomaisesti) ei käperry rusinaksi kylmän avantouinnin jälkeen.

    Mutta naisena mietimme kyllä usein miksi naurusta piti tulla johtajan suurin ominaisuus ja kun lukee Henri Bergsonin (1899) Nauru-kirjaa ymmärtää tämän ja se liittyy noihin pippeleihin: Nauruhan aiheuttaa myös supistuksia, ravistuksia ja laajennuksia ruumiimme. Entäs mikä on älyn tehtävä?

    Suosittelen kirjaa; Akateemisessa ja olisikohan maksanut femman.

    VastaaPoista
  12. Aina voi tehdä tikusta asiaa jos väkisin haluaa ymmärtää sanotun väärin... Käsittääkseni Wahroosin ajatus on ettei yrityksen tule tehdä valintoja moraaliin perustuen, vaan sitä ohjaa lainsäätäjän toimet ja asiakkaiden valinnat. Lainsäätäjää taas tulisi ohjata äänestäjien moraalikäsitys joten loppupäässä ysittäisten ihmisten odotukset ja valinnat ohjaavat toimintaa. Ei siinä tarvita omaa moraalia yritykselle!

    VastaaPoista
  13. "Uutisen muukaan televisiostakin tuttu Björn Wahlroos on lausunut, ettei yrityksillä ole eikä saa olla muuta moraalia kuin voiton tuottaminen. Moraali, josta puhuja mainitsi esimerkkinä arvoratkaisut, Itämeren pelastamisen, vähävaraisten lasten auttamisen ja korkeakoulutuksen laadullisen parantamisen, kuuluvat yhtiöiden omistajille eli yksilöille."

    Näistä elikkä taloudesta tai muustakaan en niin tiedä, mutta sen havainnon mökin mummut voivat tehdät, että kulttuurissamme on ihan normaalia, että esineet ja pääoma ovat arvokkaampia kuin jotkut ihmiset. Ja että keinot ovat monesti itsessään päämääriä niin kuin esimerkiksi taloudellinen voitto.

    Jos siis järjestäisimme nyt vallankumouksen elikkä saturnaalisen ranttalin ja vaihtaisimme maailmanjärjestystä, päämäärä ei sekoittuisi keinoon, eikä esine tai asia olisi arvokkaampi kuin ihminen.

    Eikä ihminen olisi eläin, esimerkiksi nalle.

    Yrityksen moraalinen velvoite on pitää itsensä kilpailukykyisenä - mikäs siinä. Nykymenossa ne, jotka saneeraavat ihmisiä pellolle, esiintyvätkin rinta rottingilla ja moraalisesti vahvan selkärangan varassa naamaillen. Mutta eikö ole niin, että moraalisesti korkeatasoisimpia elikkä varsinaisia sankareita ovat ne, jotka uhraavat itsensä alistuessaan siihen, että heidät heitetään hunningolle.

    Näin ei ehkä kävisi, jos välillä riittäisi hivenen pienempi saalis, ja jos kärsivällisyyttä olisi tähytä hieman pitemmällä tähtäimellä.

    Yritysjohtajien etiikka maistuu etikalle.

    VastaaPoista
  14. Minulla ei ole nyt aikaa miettiä, onko päivän teksti osoitus tietämättömyyden peittämisestä sivistyksellä vai hyvien tapojen vastaisesta tahallisesta väärän kielipelin pelaamisesta. Voiton tuottaminen osakkeenomistajille yhtiön tarkoituksena on nimittäin suora sitaatti voimassa olevasta laista, mutta jo esitöitä tai kilometrin oikeuskirjallisuutta lukemalla pääsee mukaan siihen kielipeliin, joka tähän liittyy. Kyseessä ei ole umpisolmu, muttei myöskään Kemppisen luulema moraalisen närkästyksen miekalla hoidettava Gordionin solmu. Eik äblogi-isäntämme ole Aleksanteri, BW ehkä on stadionin mitan sitä vertauskohdetta lähempänä.Kemppinen tosin voisi tuurata Aleksanterin opettajaa, filosofi A:ta (joko sain ensimmäisen virkkeen hyvitetyksi?!)

    Väännän rautalankaa sen verran, että totean miten eri asia juridiikassa on kysymys siitä mitä tavoitellaan ja miten se tehdään. Sinänsä viaton puuhastelu, kuten autossa kaverin odottaminen, voi olla avunantoa rikokseen, jos tarkoitus on toimia pakokuskina pankkiryöstössä. Täysin laillisessa oman pääoman keräämisessä voidaan kompastella vaikka miten, eikä se tarkoita että niillä siinä loukatuilla oikeusohjeilla olisi sanaa sanottavana siihen, mitä tarkoitusta varten antia saa yrittää.
    .

    VastaaPoista
  15. Mikä on moraalitonta ja mikä on kapitalismin meininkiä voimme kysyä kun luemme tätä
    http://petjar.blogspot.com/
    ja tämän päivän postausta. Minä alan huomata, ettei ole yksiselitteistä vastausta sillä x:n aksiomat ovat kärjistettynä
    - maapallon energia ja sen hinta liikkeelle (toiminnalle ja sen ylläpitoon) per item ja per capita
    - ihmisen energia ja sen hinta liikkeelle (omavaraisuuteen ja sen ylläpitoon) per idea ja per capita

    Koska kannattavuus tulee näitten ristikohtana. Siksi voisimme sanoa, että heti kun eurooppalaiset ovat kykeneviä keksimään ideoita (halpa suhteessa energiaan) jotka myyvät ja ovat nopeampia kuin tuotelinjat ja niiden logistiikka niin voi olla sekä moraalinen että kannattava.

    Ketkä tässä siis "huoraavat" jos joku sitä tekee? Taitaa olla ne, joiden käsien kautta kulkee raha ja raha yksinään sillä rahan pitäisi olla arvon mittari eikä arvon ehto.

    Nykyään se on ehto. Wahlroos tekee päätöksiä, joiden vaikutus on suorassa suhteessa niinhin ideoihin, mitä voi tulla esiin. Jos on liian kireä tilanne ja liian paljon tuijotetaan huomioon - todelliset ideat jäävät pinnalle. Ehkä se on Kiinan strategia Eurooppaan nähden? Ovat kliiranneet meidät sillä? Tai aikovat kliirata.
    Ja vipujahan löytyy itse Euroopasta: on aina niitä, jotka haluavat loistaa omilla nimillä eivätkä odota sitä, että olisivat pitkäjänteisiä nimenomaan eettisessä mielessä.

    Moraali on Aristoteleen mielestä sama kuin tavat. Eettisyys sekoittuu eeppisyyteen eli Jumalan ja Paavin kohtaamiseen. Tavat muutetaan prosessien kautta eli toiminnan kautta: struktuurit ovat funktioita vahvempia (pussi-sakset-kivi -leikissä).
    Wahlroosilla on moraali - mutta kenen, voisimme kysyä? Kenen tapoja hän toistaa? Miksi? Ketkä ovat W:n asiakkaita, jolle hän tekee lisää rahaa?

    Asiakas ei ole aina oikeassa mutta asiakas on kuulemma aina asiakas. Näin pääsevät siitä ongelmasta kun pyörää pyöritetään: vakuutustoiminta poisti kasvot ja vastuut. Senkin olivat itse hoitaneet normiksi: tavallinen ihminen ei erota normeja arvoista eli eettisyyttä epiikasta.

    Viulu vinkuu minulla mutta sointu paranee. Heti kun hippulat on huomattu rupeaa musiikki menemään nuotin mukaan.

    VastaaPoista
  16. Asian vierestä: Lukaisin päivän postauksen Googlen Chromella ja hyvin toimii! Testatkaa, mainion tuntuinen selain.

    VastaaPoista
  17. Voisikohan ympäristö hyötyä jos nousseiden vakuutusmaksujen kautta herrojen lompakko kapenee?

    VastaaPoista
  18. Wahlroosin mukaan yrityksellä ei ole moraalia. Se on kyllä huomattu.

    Mutta tulisiko sillä olla?

    VastaaPoista
  19. Jos aihe kiinnostaa, osoitteessa

    http://www.uusisuomi.fi/
    nakokulmat/niklasherlin/
    omistajan-arvot


    on napakka kirjoitus (samaa mieltä kuin Kemppinen) ja muutama hyvä kommentti (samaa mieltä kuin minä).

    VastaaPoista
  20. Mielestäni maailmansota voidaan käsittää hyvin hoidetuksi yritykseksi. Siinä tienaavat kaikki.

    Hautausmaat täynnä rikkaita...
    Vaan johtuneeko tuo rikkauden kasautuminen jo pelkästään säännöstelystä?

    VastaaPoista
  21. TORSTAINA 4.9. KLO 17-18 VENÄJÄN SUURLÄHETYSTÖLLÄ TEHTAANKADULLA

    protestoidaan inguushitoimittaja Magomed Jevlojevin viime sunnuntaista murhaa sekä muistutetaan, että me tuemme kaikkia jotka oman henkensäkin uhalla harjoittavat oikeuttaan sananvapauteen.

    Samaan aikaan järjestetään Moskovan Pushkinin aukiolla mielenosoitus Magomed Jevlojevin muistoksi. Tuon mielenosoituksen järjestävät mm. Anti-War Club, Me-liike, DOSH-aikakauslehti, ihmisoikeusjärjestö Memorial, Committee of Anti-War Action, United Civic Front, Oborona sekä tavalliset moskovalaiset.

    Helsingin mielenosoituksen järjestäjinä ovat mm. Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, Suomen Amnesty ja Suomen Rauhanpuolustajat.

    Välitäthän viestiä eteenpäin!

    VastaaPoista
  22. Nalle on vain rehellinen. Suomen politiikassa ja valtiohallinnossa asiat ovat paljon huonommin. Päämäärät ja keinot ovat vaihtaneet paikka. Keinoista, kilpailukyky jne. on tullut tavoite ja kaikenlainen toiminta mukaanlukien hyvinvointi, terveys, kulttuuri jne. ovat keinoja edistää kilpailukykyä.

    VastaaPoista
  23. Usein olen kuullut väitteen, ettei yrityksillä ole velvollisuutta yhteiskuntavastuuseen, sillä niiden tehtävä on tuottaa voittoa. Olenkin leikitellyt ajatuksella että näin olisi; yhteiskunnalla ei olisi vastuuta yritysten suuntaan. Yrityksillä ei olisi oikeutta käyttää yhteiskunnan palveluita. Taitaisi tulla ikävä lakitupaa riita-asioissa, poliisia äkäisten asiakkaitten ilmaantuessa konttorille ja voutia velkomaan saatavia jne. ;)

    VastaaPoista
  24. BW:n kannattaisi siirtyä takseista busseihin. Julkisissa kulkuvälineissä on helpompi ajatella, kun meno seuraa mieltä: pyrähtää, pysähtyy, nykäisee niin, että käytävällä horjahtaa. Vaikka mitäpä minä hänen mielestään tiedän. Ehkä se käy taksiin.

    Vaan jospa hän suosiolla seuraisi poikaansa ja ryhtyisi pokerin ammattilaiseksi. Ei se ehkä niin erilaista hommaa olisi.

    (Isistä, pojista ja tiedotusvälineistä puheen ollen: hauska aihe teillä perjantaiaamun "Kemppisessä". Odotan!)

    VastaaPoista
  25. Ad Omnia:

    Viitattu OYL 1 : 5 § ei tarkoita voiton maksimoimista, vaan taloudellista toimintaa ilman henkilökohtaista vastuuta. Sitä on verrattava esimerkiksi osuuskuntalain tai asunto-osakeyhtiölain vastaaviin kohtiin (tarkoitus omistaa tai hallita rakennusta...)

    Osakeyhtiö on monissa kielissä "anonyymi yhtiö". Vain viranomaiselle ilmoitettu osakepääoma "vastaa" sitoumuksista. Ja tasekin on julkinen.

    Kaupparekisteri ei hyväksy osakeyhtiön tarkoitukseksi tai toimialaksi esimerkiksi raittiusaatteen edistämistä, koska se määrää keinoista pääoman keräämiseen ja käyttämiseen.

    Pääoman - lähinnä rahan - kerääminen yleisöltä muuten vain on luvanvaraista.

    VastaaPoista
  26. Oli päivän paras juttu!! Upeaa, että joku uskaltaa sanoa suorat sanat ahneelle pölvästille!

    VastaaPoista
  27. Ad Rienzi:
    (ks. Ad Omnia - kommenttini).

    Ei tuo ole edes solmu. Elinkeinotoiminta edellyttää, kuten tiedämme, moniin sääntöihin alistumista. Osakeyhtiön osakkeenomistaja ja tertius ovat suojattuja toimihenkilöiden tiettyjä tekoja vastaan. Hallitus ei saa osoittaa yhtiön liikevoittoa itselleen jättäen osakkaat osingotta.

    OYL 1 : 5 § luetaan korostan: ...tuottaa voittoa OSAKKAILLE.

    Siihen ei voi lukea sisään myönteisiä eikä kielteisiä arvopäämääriä.

    Viikoittain luemme potkut saaneista johtajista, joiden moralisesti arveluttava toiminta on vaarantanut osakkaiden legitiimit voiton odotukset.

    Esimerkki voisi olla suomalaisen pörssiyhtiön syyllistyminen eksploitatiiviseen työvoiman käyttöön (lapsityö, orjatyö...)

    Myös Greenpeace, johon en kuulu ja jonka moniakaan päämääriä en kannata, on paljastanut painavia seikkoja voitontavoittelun keinoista.

    VastaaPoista
  28. Pitäisikö myös muilla toisten taloudellisia resursseja käyttävillä kuin yritysjohtajilla olla moraali?

    Saako holhoustoimilain mukainen edunvalvoja toimia moraalisesti ja lahjoittaa päämiehensä omaisuutta Itämeren suojeluun?

    Saako lain eräistä yhteisomistuksista uskottu mies toimia moraalisesti ja lahjoittaa haltuunsa uskottua omaisuutta Itämeren suojeluun?

    Saako pesänselvittäjä toimia moraalisesti ja lahjoittaa kuolinpesän omaisuutta Itämeren suojeluun?

    Saako salkunhoitaja toimia moraalisesti ja lahjoittaa hoitamansa sijoitusrahaston osuudenomistajien omaisuutta Itämeren suojeluun?

    Saako suuren pörssiyhtiön johtaja toimia moraalisesti ja lahjoittaa yrityksensä osakkeenomistajien omaisuutta Itämeren suojeluun?

    Kaikki hoitavat toisten ihmisten omaisuutta. Kuitenkin vastaus on myöntävä vain yhdellä näistä. Onko siis Kemppisen mielestä näiden muiden toiminta jotenkin moraalitonta koska he eivät tee hyväntekeväisyyttä toisten kustannuksella ja jokaiselta osalliselta lupaa kysymättä?

    VastaaPoista
  29. Björn Wahlroos on puolensa valinnut. Hän on mukana muutama muun pörssiyrityksen johtajan kanssa säätiössä joka hankkii Rkp:lle rahoitusta.

    Toimittajatkin kunnioittavat Wahlroosia aivan eri tavoin kuin sitä huonekaluyrittäjää ja halpahallikauppiasta. Johtuneeko siitä, että toimittajilla on yhteinen aatehistoria 70-luvulta Wahlroosin kanssa.

    VastaaPoista
  30. Hyvät tytöt ja pojat!
    Nyt käsi ylös, jos olette olleet paikalla, kun Nalle on puhunut tästä teemasta!
    Tiirailee auditoriota...ei näy reippaita kädennostoja, ei!?
    Minä voin nostaa oman käteni puolittain ylös. En kyllä ollut paikalla tässä äskeisessä tilaisuudessa, josta laajojen kansanjoukkojen keskuudessa näkyy syntyneen suuri polemiikki. Pari vuotta sitten olin paikalla Dipolissa, tällöin Nalle puhui samasta teemasta. Veikkaan, että tämä tuore puhe on vanhan toistoa. Mielestäni Nallen punainen lanka on helppo demonstroida seuraavalla esimerkillä.

    Mikäli Cargotecin suurosakkaat Niklas ja Ilkka Herlin haluavat suojella Itämerta, on heillä tietenkin siihen täysi oikeus. Jos minä olisin Cargotecin osakas, ja lukisin vuosikertomuksesta Niklas ja Ilkka käyttäneen Cargotecin rahoja Itämeren suojeluun, olisin vihainen. Tällöin he käyttävät minun varallisuutta asiaan, mitä itse en henkilökohtaisesti pidä moraalisesti tärkeänä. Minä antaisin oman osuuteni Cargotecin hyväntekeväisyyteen varatusta varallisuudesta Hurstin laupeudentyölle.

    Jos Cargotecin suurosakkaat käyttävät nostamiaan osinkorahoja Itämeren suojeluun, niin tällöin he tekevät oman moraalisen valinnan, jota minulla ei tietenkään ole oikeutta vastustaa.

    P.S. Kuin olin kirjoittanut ylläolevan, suoritin nettihaun sanaparilla Cargotec+Itämeri. Etusivun tuloksista löytyy seuraava: ”Cargotec tukee Itämeren suojelua. Cargotec haluaa omalta osaltaan edistää ympäristön hyvinvointia tulevaisuudessa ja on valinnut Itämeren keskeiseksi ...” (Vuoskertomus 2007).

    Jos minä omistaisin Cargotecin osakkeita, pitäisikö minun myydä osakkeet? Onko Itämeri todella tärkeämpi tukikohde kuin köyhät ihmiset?

    VastaaPoista
  31. Pieni lisäys Kemppisen kommenttiin Greenpeacestä. Mitä painavia seikkoja GP on julkistanut yritysten voitontavoittelusta? Itse en muista mitään todella kovan luokan paljastusta, lillukanvarsitasoista mölinää lähinnä. Ainoastaan mediamyllytyksestä on GP:lle annettava kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!

    VastaaPoista
  32. Herra professori, liikumme nyt alueella, jolla ette useista pikkuvirheistä päätellen ole asiantuntija, joten osakeyhtiölain tulkinnan jättänette meille spesialisteille.

    Itse asiassa kierrämme selvästi kolikkoa kykenemättä sen puolien stereonäköön. Aiemmin viittaamassani Uuden Suomen keskustelussa, jossa en esiinny edukseni, on kirjoitettu monia hyviä puheenvuoroja, jollainen teidänkin postauksenne ja kommenttinne muutaman muun kanssa täällä toki on. Mutta jakauma on Uudessa Suomessa edustavampi ja luulen, että siitä ketjusta kauniisti oivaltaa asian eri puolet. Yritän tiivistää:

    Minun mielestäni eettisintä on hoitaa leiviskänsä hyvin, täyttää tarkoituksensa. Me syntiinlangenneet ihmiset tarvitsemme elämässä avuksemme (paitsi evankeliumin) myös runsaasti ihmisen säätämiä normeja, joilla luodaan oikeusvarmuutta, siis ennustettavuutta ja yksinkertaisuutta. Omassa elämässämme joudumme kamppailemaan etiikan eli suunnan, mihin maaliin potkimme, ja moraalin eli kulloinkin vastaantulevien yksittäisten tilanteiden ratkomisessa.

    Ajattelen, että mm. pääomayhtiöt ovat työkaluja, jotka olemme normeilla luoneet maailman järjestämiseksi. Ne eivät sellaisenaan ole osa elämän tarkoituksen toteuttamista, vaan - kuten nykyisen osakeyhtiölain 1 luvun ns. yleisistä periaatteista ilmenee - ne ovat yksiulotteisia ennustettavuuden ja käyttökelpoisuuden vuoksi. Kirveen varren on hyvä olla kiinteä. Sikäli kuin asia nykyisin lainkaan rekisteriviranomaiselle kuuluu, yhtiöjärjestyksessä voidaan aivan hyvin määrätä tarkoitukseksi vaikkapa blogikeskustelun edistäminen, se on tietyin lisäsäätelyin täysin mahdollista, sen tapaisia yhtiöitä olen perustanutkin. Mutta oletus kuitenkin on se Wahlroosin mainitsema, ja varsinkin listayhtiöissä. Leski antakoon roponsa mihin parhaaksi tietää, olisi järkyttävää jos listayhtiö antaisi sen hänen puolestaan, kuin tietäisi paremmin. Voisi käydä, että kansainvälisen yhtiön eettisin ratkaisu olisi käyttää ropo varsin kaukana lesken lähimmäisestä, Afrikan lapsilla ei ole leipää. Yhtiö hoitaa leiviskänsä, kun se tuottaa keskelle voittoa. Voiton maksimoinnista viittaan lukemaan edes nykylain perustelut.

    Sanottu ei millään lailla tarkoita, että yhtiön olisi asianmukaista toimia moraalittomasti. Tämä ilmenee mm. siten, että johdon lojaalistusvelvoite ( kotitehtäväksi löytää se lakitekstistä, Kemppisen ensimmäinen vastaus oli väärin) on indispositiivinen, toisin kuin huolellisuusvelvoite. Tavallaan sitähän edellinenkin kappale tarkoittaa, osoittaa mihin maaliin yhtiön tulee parhaansa mukaan potkia. Etiikka siis on annettu, moraali säilyttää yhtiötasollakin kiperyytensä.

    Ymmärrän, että suuren yleisön on hankala ymmärtää näitä erotteluja, mutta tämän blogin piiriin olen kyllä kovin pettynyt, moniin, moniin täällä käsiteltyihin aiheisiin verrattuna tämä on kovin simppeli ja edellyttää vain vähän pohjatietoa. Syynä on eittämättä se, että Wahlroos itse sekoitti käsitteitä. Mutta hän ei olekaan mikään profeetta, pelkkä positivistisen tieteenalan entinen professori. Mikä ei tosin tee hänestä väärääkään profeettaa.

    VastaaPoista
  33. Kemppiselle esimerkistä:

    Eksploitatiivinen yritysetiikka on johtanut outoihin lopputuloksiin. Jo Reilun Kaupan (humpuukkituotteet) ovat usein johtaneet työntekijöiden sortamiseen. Esimerkkinä jokin luomutuote. Kun "myrkkyjä" ei saa käyttää, on tuottavan sadon saamiseksi viljeltävä tuplasti enemmän. Työpäivät ja työmäärä lisääntyy olennaisesti, vaikka Reilu Humpuukkikauppa kehuu työntekijöiden saavan sen pienen lisän palkkaansa.

    Sama juttu Vinku-Intiassa, jossa lapset eivät enää voi solmia mattoja, vaan ovat siirtyneet kaupunkeihin lapsihuoriksi. Varoittavia esimerkkejä kulttuurin tuhoamisesta demokratian nimissä on lukuisa määrä muitakin.
    Hyväntahtoiset hölmöt näitä aiheuttavat.

    VastaaPoista
  34. Olenkohan mä kirjoittanut tästä tänne aikaisemminkin. Siis että onko niin, että taiteilijan onnettomuus on siinä, että hän ei saisi olla keskinkertainen. Siis jos hän haluaa olla uskottava.

    Mutta uskohan ei perustu ratkaisuun vaan toimintaan. Eikö Björn W. sitten ole uskottava? Toisaalta oliko vasemmiston tavoitteena luisua siihen tilaan, missä se nyt on?

    Jack Daniel's seurustelee täällä Cohiban kanssa, siinä ei ole minkäänlaista ongelmaa. Käsityöläisyys ei kuulu taiteeseen.

    Toisaalta huono tilanne voi olla hyvä. Puutteestahan syntyy usein uusia impulsseja. Esimerkiksi kun mä nyt venaan, että lähetti toisi sen Welhon uuden 110M:n ja jos se ei tuo sitä ennen kahdeksaa, niin mun pitää mennä kapakkaan, ellen sitten ehdi tässä välissä Alkoon. On muunkinlaisia impulsseja.

    Analogia näkyväksi tekemisestä, jos sielullinen olisi ilmausta jostakin näkymättömästä. Kuten esimerkiksi noilla mun kissoilla, joista kaksi - tätä kirjoittaessani - tappelee keskenään tämän saman pöydän alla, jolla tämä tietokone on.

    Liittyykö vision käsitteeseen jotakin pakonomaista, melkeinpä patologista?

    Yksin hyvin harva on liikenteessä, paitsi autoilija.

    Niin se Nalle oli mun mutsin ja faijan naapurina monta vuotta ja kai mä olin siihen ennen sitäkin jossakin törmännyt. Siitä on jo aikaa, en muista. Oli se ainakin siellä USA:ssa niihin aikoihin, kun mutsi dyykkas sen kylpytakin roskiksesta ja antoi mulle, kun mulla ei ollut siellä niiden luona kunnollisia saunavarusteita.

    Suvi-Anne Siimes oli muuten esittelevä ministeri silloin, kun Wahlroos valittiin sen Sampo-konsernin johtoon. Se W. otti sitten sinne mukaan kavereitaan, esimerkiksi Kari Stadighin. Piti siirtää se Sampo-konserni yksityisomistukseen ja siinä samalla ulkomaalaisomistukseen.

    Pankki oli silloin 120-vuotta vanha.

    Toisaalta silloin kun Fortumin sähkön- ja öljyntuotanto erotettiin toisistaan, jaettiin Fortumin omistajille ilmaiseksi 85% Neste Oilin osakkeista. Niistä neljäsosa meni yksityisille sijoittajille. Sen osingon arvo oli yli 1 500 miljoonaa euroa (silloin). Senkin jälkeen myytiin, että Fortum on tuottanut ainakin 7000 miljoonaa näille sijoittajille.

    Että ei se Nalle ole ainoa lajissaan. Vuonna 2004 8141 kansalaista sai kaikista myyntivoitoista 1 250 miljoonaa, eli 47 % koko potista. 3000 sai miljardin.

    Samana vuonna työsuhde optioita maksettiin 266 miljoonaa. Tuhannelle.

    Silloin kun se varallisuusvero poistettiin, niin broidi pyysi mua kirjoittamaan mailia Nallelle. Kun mukamas tunnettiin toisemme. Kyse oli tietenkin vittuilusta, aika kilttiä ja täysin hyödytöntä. Siis ehdotin, että ne sen vuoden varallisuusverorahat - tuotto taisi olla 100 miljoonaa vuodessa - ja 37 000 maksajaa, annettaisiin sen Aasian tsunamin tuhojen korjaamiseen ja että Nalle näyttäisi siinä esimerkkiä muille. (Nehän olivat vain kahvirahaa saajille). No joo....

    Fortum on muuten jakanut ulkomaisille omistajilleen reilusti yli 5 miljardin euron tuoton. Eli enemmän kuin vaikka mitä ne Suomen maksamat sotakorvaukset olivat.

    Visioita siis on. (Mä joskus kirjoitin tänne, että ei se fasismi ole kuin toimintatapa - siis niskalaukaus tms - ja että eroa niiden saksalaisten ja venäläisten toiminnassa - silloin joskus siis - ei musta juurikaan ollut. Väitin, että ainakin se Haavikko oli puhunut toimintatavasta tuossa yhteydessä. No joo, taidan olla edelleen sitä mieltä.) Ja toimintatapoja, niitä on monenlaisia.

    Vai pitäisikö sittenkin demonisoida saksalaiset niistä keskitysleireistään ja venäläiset omistaan. Ja Mannerheim. Ja Wahlroos.

    Se Nalle ajeli silloin joskus mustalla Chevroletilla. Ei millään Corvettella tai vastaavalla. Olisiko ollut joku Caprice. Musta ja peltinen. Ja se oli aika hiljaisen oloinen. Se oli sitä tyyppiä joka ei lukenut Aku Ankkaa.

    VastaaPoista
  35. Olen täysin lehtitietojen varassa siitä, mitä Nalle Wahlroos on lausunut. Vaikutelmani keskustelusta ja varsinkin Kemppisen avauksesta voivat olla täysin vääriä, mutten oikein käsitä Kemppisen tuohtumusta.

    Ilmeisesti Kemppistä ottaa pattiin Nallen persoona ja nyt tuli tilaisuus päästää vähän höyryä pihalle. Talous-Sanomien mukaan Wahlroos lausui mm näin:

    ..."Wahroosin mukaan laajempaa yhteiskunnallista vastuuta voitaisiin edistää ensinnäkin edistämällä markkinataloutta. Esimerkiksi omistusoikeus on hänen mielestään yksi tärkeä tekijä yhteiskuntavastuussa. Hän huomauttaa, että esimerkiksi valtamerten kalakantojen ja ilmaston pilaaminen johtuu osin siitä, että kukaan ei niitä omista.

    Hänen mukaansa yhteiskuntavastuun edistämiseksi tarvitaan myös paljon tietoa ja selvät säännöt sekä julkista keskustelua asioista"...

    Ei kai tällainen puhe ole moitittavaa?

    VastaaPoista
  36. Ad Reinzi et alii:

    Olemme kaikki samaa mieltä. Moraalisen ratkaisun sisältöä ei löydä (eikä pidä etsiä) osakeyhtiölaista.

    Kirjoitussessani sanoin "moraalin" tarkoittavan mm. kahta asiaa - kysymystä oikesta ja väärästä; etiikkaa.

    Eettisesti argumentointien ratkaisujen tekeminen toisen rahoilla on mielestäni moraalitonta.

    Tätä moni kommentoija näyttää tarkoittaneen. Yhtiö tekee sitä mitä ilmoittaakin tekevänsä.

    Moraalisten ratkaisujen tekeminen on myös listayhtiöissä arkipäivää ja moraalin syrjään viskaaminen Wahlroosin tavoin on lievimmässäkin tapauksessa huonoa kielenkäyttöä.

    Sama vielä kerran: olisi absurdia lyödä koilikkoja, joita saa käyttää vain hyvään tarkoitukseen. Olisi absurdia perustaa osakeyhtiöitä, jotka saavat edistää vain "hyviä tarkoituksia". Osakeyhtiön tehtävä on optimoidan sivullisten sijoittama pääoma pitkällä tähtäyksellä.

    Kuitenkin esimerkiksi osakekurssin vedättäminen on moraalisesti arveluttavaa ja eräissä tapauksissa rangaistavaa myös yhtiön toimihenkilöiden tekemänä. Samoin virheellinen tai myöhästynyt tulosvaroitus.

    Runsaasti esimerkkejä löytyy työturvallisuuslainsäädännöstä, rakennuslainsäädännöstä ja uusista syrjimistä koskevista säännöistä.

    Ja lopuksi: kyllä minä pidän nipinnapin itseäni asiantuntijana mm. osakeyhtiön toimitusjohtajan vastuuta koskevissa jutuissa. Olin ratkaisemassa aika monia ja aika isoja asioita tuomarina, ja myöhemmältä ajalta on sellaista kokemusta, johon en voi viitata.

    VastaaPoista
  37. Ad Omnia:

    Älkää sekoittako asiaa. Hyväntekeväisyys ja lahjoitukset eivät oikeastaan kuulu tähän asiaan.

    Se on niin selvää.

    Jos varakas yhtiö (ja sen osakkaat) haluavat edistää hurskaita päämääriä, ainakin minä neuvon perustamaan säätiön.

    VastaaPoista
  38. Ad Toipila:

    En tunne lainkaan Wahlroosia mutta olen opetellut tunnistamaan huijareita.

    Veden ja ilman siirtäminen omistusoikeusjärjestelmän piiriin oli ajankohtainen kysymys 1970-luvun alussa etenkin Chicagossa. Law and Economics käsittelee näitä kysymyksiä edelleen.

    Wahlroosin huima yksinkertaistus peittää näkyvistä mm. sen, että ilman ja veden pilaantuminen ja vaarantuminen johtuu niiden ottamisesta omistusoikeuden eli määräämisvallan piiriin. Kysymys ei ole omistus vaan omistajan toimintavaltuus.

    Vastahan meillä äskettäin saatiin maa-aineislaki.

    W. sivuuttaa sen, että meillä vesialueista määrääminen on ollut lainsäädännössä 1500-luvulta alkaen ja vesivoimasta määrääminen yli 100 vuotta.

    Selvästikään ratkaisu ei ole se, kenen nimissä alueet ovat.

    Jos epäilet, että minulla on vastenmielisyyttä yksipuolisesti kuluttajien näkökulman sivuuttavia pankinjohtajia kohtaan, et ehkä ole aivan väärässä.

    VastaaPoista
  39. Tämä problematiikka oli johtamistaidosta paljon kirjoittaneen Peter Druckerin suosikkiaihe, johon hän palasi kerta kerran jälkeen.

    Druckerin mielestä "for profit" ja "non profit" yhtiöillä ei ollut suurtakaan eroa (vaikka julkisuudessa ja pörssipelissä tämä on unohtunut). Kummankin tyyppisen yhtiön perusidea on tuottaa lisäarvoa ympärillä olevaan yhteiskuntaan. Mitä paremmin yhtiö hommansa (= työn organisoinnin) hoitaa, sitä enemmän se pystyy tuottamaan lisäarvoa.

    Voiton tuottaminen ei Druckerin mielestä juuri liity yhtiöiden toimintaan, muuten kuin sikäli että niiden tulee olla riittävän kannattavia jotta ne voivat investoida toimintansa kehittämiseen.

    Riman Drucker asetti varsin korkealla - useimmat yhtiöt olivat hänen mielestään aivan liian huonosti johdettuja (= organisoituja) ja siten ne eivät tuottaneet riittävästi lisäarvoa ympärilleen voidakseen saavuttaa riittävän liikevoiton välttämättömiin investointeihin ja tulevaisuutensa turvaamiseen.

    VastaaPoista
  40. Kaukaa viisas yritys on etiikassa kilpailijoitaan edellä ja tekee tuotteensa senkin avulla kysytymmäksi kuin muut.

    Antaisitko jätteesi firmalle, joka hoitaa asian kestävän kehityksen mukaan vai senttiä halvemmalla toiselle, joka käy dumppaamassa ne kauas merelle?

    VastaaPoista
  41. Taidankin perustaa firman Bangladeshiin ja käyttää tuotannossa hyväksi kaikkia kaksivuotiaita ja sitä vanhempia poikalapsia. Tuon sitten heidän kursimansa jalkapallot tänne pilahinnalla ja lähden itse Balille bailaamaan.

    VastaaPoista
  42. Kiitos hervottomista kommenteista, hauskoja kerrassaan.
    "Hän huomauttaa, että esimerkiksi valtamerten kalakantojen ja ilmaston pilaaminen johtuu osin siitä, että kukaan ei niitä omista."
    Melkein Grouchon sutkauksien tasoa, klassikkoainesta.
    "Herra professori, liikumme nyt alueella, jolla ette useista pikkuvirheistä päätellen ole asiantuntija, joten osakeyhtiölain tulkinnan jättänette meille spesialisteille."
    Ihanata argumentointia, ihanata!
    "Onko Itämeri todella tärkeämpi tukikohde kuin köyhät ihmiset?"
    No toki.

    VastaaPoista
  43. Tuo Wahlroosin pseudo moraalifilosofia saattaa olla räätälintyötä, vaikka mainos ..öh, viestintätoimistosta; esim. yhtiön hallitus voi pestä sillä kätensä astellessaan kokoukseen, missä syntyy sitten suorittavien osalta tunnottomia ratkaisuja, tietty, kilpailukyvyn ja tuloskunnon parantamisen nimissä. "Vastuu osakkeenomistajilla"

    Vähän niin kuin teoria muinaisilla samurailla: miekka jota he käyttelivät, tappoi, eivät he itse.

    VastaaPoista
  44. Olen miettinyt tätä miten yritykset ovat jossakin määrin etuoikeutettuja henkilöitä.

    Miksi ei voitaisi säätää yritysvankeutta?

    Yritys joka rikkoo joitakin lakeja tavalla, josta yksityishenkilö voitaisiin tuomita vankeuteen, voitaisiin tuomita yritys ikään kuin määräaikaiseen rajoitettuun toimintaan, jonka aikana sen voitto menee valtiolle, se ei saa ottaa eikä antaa lainaa, ei ostaa toisia yrityksiä, maa-alueita, kiinteistöjä tai osakkeita.

    VastaaPoista
  45. Tässä Wahlroosin kommentti 25. tammikuulta:

    Hänen mukaansa Bochumin ja Kemijärven lopettamiset olisivat olleet myös yhteiskunnallisesti oikein, sillä yrityksellä on "vain yksi suuri vastuu yhteiskunnalle".

    "Se on toimia niin tehokkaasti ja osakkeenomistajien kannalta kannattavasti kuin mahdollista", Wahlroos sanoi.

    Muu on hänen mukaansa osakeyhtiölain vastaista, ja julkinen sektori hoitaa turvan, jonka kansalaiset tarvitsevat.


    Toisaalta tuon voisi halutessaan tulkita niinkin, että kaikenmaailman humpuukin tukeminen (ay-liike, tasa-arvo jne.) olisi osakeyhtiölain vastaista.

    VastaaPoista
  46. Ad Juha Haataja:

    Kiitos.

    Arvasit olennaisen lähteeni. Siis Drucker.

    VastaaPoista
  47. Drucker

    Mainio ja tuottelias herra; hyvä lähteeksi, mutta heikosti sitova oikeuslähteeksi.

    Petja kirjoitti: "Miksi ei voitaisi säätää yritysvankeutta?

    Yrityksille sanktioita on paljon laajempi kirjo kuin luonnollisille henkilöille. Yrityssaneeraus on eräänlainen vankeus, vaikkei siltä useinkaan tunnu, jos vaihtoehtona olisi ollut mestaus (selvitystila) tai elävältäsyönti (konkurssi). Maanpakolaiseksi joutuu, jos poistetaan rekisteristä esimerkiksi rekisteri-ilmoitusten laiminlyönnin vuoksi.

    Jalkapuuhun joutuu osakeyhtiö, jonka oma pääoma on tarkistuslaskettunakin negatiivinen, sillä heti kun "osakepääoma menetetty"-merkintä ilmestyy rekisteriotteelle, asiakastietojen printit iskevät punaista salamaa, ja useimmat tavarantoimittajat siirtyvät käteiskauppaan, vaikka olisi miten ison talon poika tai konsernin tytär.

    VastaaPoista
  48. ad Jarmom

    Just tässä kohtaa duunarin äly ei riitä: Turha siellä Kemijärvellä on mieltä osoittaa ja seisokilla loppujakin yrityksen rahoista kuluttaa. Painukaa Ranskaan ja Saksaan myymään sitä paperia tai kahlitsemaan itsenne vaikka painotaloihin mielen ilmauksena siitä, että on ostettava juuri kallista ja vanhahtavaa suomalaista paperia. Tai keksikää jotain laillista ja tuottavaa.

    Tai menkää kiinaan kyttäämään kuluttajia ja vaatimaan heitä ostamaan suomalaisia, Suomessa valmistettuja kalliita ja kömpelöitä kännyköitä halvempien ja parempien sikäläisten sijaan.

    Valtion kassasta loppuu kyllä nopeasti rahat jos niistä pitäisi subventoida vaikka aasian kännykkä- tai paperiostoksia jonkun tehtaan Suomessa pyörittämiseksi.

    VastaaPoista
  49. Meillä kaikilla on vastuu: Kukin kuluttaja ja sijoittaja voi tehdä oman valintansa, ostaa sellaisen yrityksen tuotteita ja osakkeita, joka tuntee vastuuta ympäristöstä, arvostaa ihmisoikeuksia ja lahjoittaa rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin kuten koulutukseen ja kulttuuriin.

    VastaaPoista
  50. ..."Wahroosin mukaan laajempaa yhteiskunnallista vastuuta voitaisiin edistää ensinnäkin edistämällä markkinataloutta. Esimerkiksi omistusoikeus on hänen mielestään yksi tärkeä tekijä yhteiskuntavastuussa. Hän huomauttaa, että esimerkiksi valtamerten kalakantojen ja ilmaston pilaaminen johtuu osin siitä, että kukaan ei niitä omista."

    Tämähän alkaa muistuttaa The Yes Menin retoriikkaa. Onko Wahlroos oikeasti Andy Bichlbaumin joku roolihahmo?

    VastaaPoista
  51. Ad Kemppinen
    Nuo eivät ole varsin rangaistuksia, sen enempää kuin kankkunen ihmiselle.

    Mutta jos yritys esim. pitkäaikaisesti antaa väärää tietoa kuluttajille tuotteensa terveysvaikutuksista, niin korvaukset kuluttajille, + tuomiona pahoinpitelystä ja petoksesta 8 vuotta yritysvankeutta.

    Yritysten hallitukset ovat tietysti vastuullisia, mutta jos oikeasti voitaisiin lyödä ympärikorvia omistajia huonon hallituksen hyysäämisestä, niin en minä sitä niin kamalan pahana pitäisi.

    VastaaPoista
  52. Nyymiölle:

    Mit helv.
    Mielestäni paperimiesten palkkoja pitää laskea puolella ja suuri osa suomalaisista tehtaista kannattaa siirtää pois Suomesta.
    Ihan vaikka alkuperäistä anarkismia noudattaen.

    Ja edelleenkin pidän ay-liikettä että tasa-arvoa täydellisenä humpuukkina ja peleilynä.

    VastaaPoista
  53. ad jarmom

    ay-liike ja tasa-arvo pelleilyä?

    Ei kylläkään ole. Tosin viive hyötyjen omaksumisessa romahduttaa tuotannon vähäksi aikaa sieltä, minne moiset hyvät asiat ovat jo siunaantuneet. Nehän aiheuttavat kustannuksia, joita "Kiinassa" ei vielä liene ja Kiina sen vuoksi voittaa investointeja. Mutta kyllä ne asiat sinnekin leviävät...

    VastaaPoista
  54. Tämä keskustelunpätkä tuotti pettymyksen. Selvästikään emme ole kommenttikirjoittajien vahvimmilla alueilla.

    Mitä tekemistä lahjoituksilla ja yritysten moraalilla on? Ei mitään!

    Mitä tekemistä voitontavoittelulla tai -tavoittelemattomuudella ja yritysten moraalilla on? Ei mitään!

    Selvittäkääpä mitä käsite moral hazard tarkoittaa niin pääsemme jyvälle mitä merkitystä moraalilla talouselämässä perimmiltään on.

    VastaaPoista
  55. Ihmisen itsensä näkökulmasta täyttä paskan jauhamista koko loiskiehunta omistajapolitiikan korostamisessa Wahlroosin ja kumppaneiden filosofiassa.

    Silloin kun arvot, ihminen, työ ja moraali unohdetaan yrityksen, rahantekokoneen käsitteistöstä olemme arvotyhjiössä.

    Nollasummapeliä pelataan. Jos joku pinkkihousu vinksahtanut sattuu nyt jotain armonpaloja typerältä kansankerrokselta keräämään. Siihen ei aivoja paljon tarvita. Kemppinen, Jukka, Professori, harvinaisen viisas mies on senkin oivaltanut.

    Ei ole älykkyyttä, jos kansan alimpien kerrosten tietämättömyyteen perustuva jatkuva härski kasinotaloudellinen rahastus onnistuu. Tästähän sijoituspelissä pelkästään on kysymys. Ei sitä rahaa tyhjästä tipu.

    En ikinä ymmärtänyt jobbari Kourin saamaa gloriaa. Aikoinaan samantasoista porukkaa tapasin 50-luvulla Oulun Kauppatorin rannassa, jossa mustalaiset ja muu joutoväki teki maalaisten tietämättömyydellä tiliä joka ainoa päivä.

    Just tästähän on tänäänkin kysymys, arvoinvaliidien älämölöstä.
    Nostan Niklakselle hattua joka suhteessa moniarvoisesta uskalluksesta kyseenalaistaa asioita. Se on uskomattoman uskalias teko.

    Rahan tekohan todella on tänäpäivänä helppoa. Tarvitaan vaan tarpeeksi tollo ja ahne samassa päässä. Perimänsä omaisuuden hoitamisessa jyvät erottuu akanoista viimeistään. Silloin löytyy se yhteiskuntavastuu, josta Niko US:n blogissaan puhuu.

    VastaaPoista
  56. Joo, Niklas hän kysyy, usein, eikä esitä muuta.
    Ei olekaan käännynnäinen, siitä johdettuine implisiittisine kapil. julistustarpeineen.
    Eri asia että jatkosodan aikaista suojeluskuntanatsihenkeä elvytetään nyt tuolla ko., hänen rahoillaan luodulla saitilla - siihenhän vasemman yläkulman lapikasukkologo suoraan viitaakin.

    VastaaPoista
  57. Jos yritysten tehtävä on vain tuottaa voittoa arvovapaasti, ja arvovapaa voitontavoittelu tuottaa yhteiskunnalle paljon negatiivisia sivuvaikutuksia, eikö luonnollinen johtopäätös ole näiden yritysten kansallistaminen?

    VastaaPoista
  58. Voi tätä hampaiden lonksumista sekä parkumista!
    Jos herra X toteaisi triviaalin tosiseikan, ettei lehmällä on ole moraalia, niin tuskin kukaan saisi päähänsä aloittaa keskustelua Nalle Ween puuttuvasta moraalista.

    Kun täällä tuo lainoppi näyttää lentävän pilvien tasolla, niin otetaan toinen esimerkki. Lainopin alkeiskurssilla tuskin kukaan kuulija esittäisi vastalausetta, jos pöntöstä todettaisiin, että moraali kuulu vain luonnollisille henkilöille, ei oikeushenkilöille. Eivät ne yritysten päätökset tipu pyytämättä ja yllättäen työpöydälle, vaan kyllä joku ihminen ne päätökset tekee.

    Tosin Suomessa luennoitsija voi kertoa vaikka millaisia satuja, kaikki vaan nyökyttelevät kuorossa.
    Edesmennyt Kari.S.Tikka esitti Lakimieslehdessä väitteen, ettei KHO saa tutkia verolakien perustuslainmukaisuutta, eipä ole näkynyt eriäviä mielipiteitä. (Verolakien perustuslainmukaisuuden tutkimisesta tuomioistuimissa / Kari S. Tikka
    LM 97 (1999) : 6-7 , s.991) Tai KHO voi tutkia tapauksen ehdolla, että kaikki, joita kyseinen verolaki loukkaa, nostavat ryhmäkanteen KHO:ssa. Tosin hallintoprosessi ei taida tuntea ryhmäkannetta!?

    VastaaPoista
  59. Onko Itämeri todella tärkeämpi tukikohde kuin köyhät ihmiset?

    Itämeriä on vain yksi, mutta köyhiä ihmisiä tulee koko ajan lisää..

    Meillä kaikilla on vastuu: Kukin kuluttaja ja sijoittaja voi tehdä oman valintansa, ostaa sellaisen yrityksen tuotteita ja osakkeita, joka tuntee vastuuta ympäristöstä, arvostaa ihmisoikeuksia ja lahjoittaa rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin kuten koulutukseen ja kulttuuriin.

    Tämä vastuu voi olla vain osittainen, sillä kenelläkään yksittäisellä kuluttajalla tai sijoittajalla ei ole resursseja tai aikaa tai valtuuksia ottaa selvää kaikista yrityksen toimintatavoista ja sidonnaisuuksista. Mainosten ja ilmoitusten uskominen on helppoa mutta tyhmää.

    Kävelepä kaupassa kahvihyllyn eteen. Tee nyt eettinen valinta. Oliko sinulla käytettävissä kaikki tieto, jota rehellinen ja oikea valinnan tekeminen vaatii? Ei.

    Entäpä lisädilemma, oikean toiminnan palkitseminen? Miten ostoksesi tai sijoituksesi voidaan korvamerkitä juuri tämän palkittavan toiminnan ansioksi? Miten yksiulotteisella, jopa binäärisellä, tavalla voidaan mielekkäästi arvottaa moniulotteista asiaa?

    Palkitsitko kahvin valinnassasi hyvän työntekijöiden kohtelun vaiko tarpeettoman saastutuksen? Kilpailija taas voi olla vihreä mutta käyttää lapsityövoimaa ja kohdella työntekijöitä huonosti. Entäs maku tai hinta? Paljonko luontoa saa tuhota hyvän maun vuoksi? Informoitko tuottajalle ja sen kilpailijoille jälkikäteen tekemäsi valinnan syitä? Mikset yrittänyt muuttaa toimintatapoja, vaikka vastuu toiminnasta on sinun?

    Vastuun sälyttäminen kuluttajille tai sijoittajille on pelkkää pakoilua.

    VastaaPoista
  60. Kemppinen on väärässä siinä suhteessa, että voiton maksimointi ja osakkeenomistajien paijaaminen oli alamaissa varsinkin keynesiläisyyden aikana. Itseasissa, kuten Galbraith varsin uskottavasti kykeni osoittamaan USA:n firmoissa valta oli siirtynyt teknostruktuurille.

    Osakkeenomistajien nostaminen tapetille tapahtui uudelleen 1980-luvulla. Siitä en ole varma onko kaikki bluffia, sillä minun on todellakin vaikea uskoa että joku Nokia antaisi päätöksentekovaltaa todellakin joillekin kukkahattu-tädeille ja luotettaville konservatiivisille herrasmiehille, ikä 80 v.

    Tässäpä tämä tällä kertaa.

    VastaaPoista
  61. Vaikka herra W. on etevä liiketaloustieteen tuntija, hän erehtyy myös mainitessaan voiton tuottamisen yhtiön tarkoitukseksi. Siihen suuntaan ajateltiin noin 50 vuotta sitten. Nykyisin voisi sanoa lyhyesti, että yhtiön tarkoitus on pysyä hengissä eli jatkaa olemassaoloaan. Elinkeinoelämässä se tarkoittaa milloin suurempia, milloin pienempiä voittoja ja välillä tilanteita, joissa voittoa ei tule lainkaan, mutta persenettoa kyllä.

    Pohjimmiltaan yhtiöiden tehtävä lienee tuottaa tavaroita ja palveluksia inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseksi? Tästä voidaan johtaa se, että asiakaskunta olisi kuningas (jos pystyisi käyttämään valtaansa johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti).

    VastaaPoista
  62. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  63. (Korjattu; tabletilla kirjoittaminen tuottaa ärsyttäviä kirjoitusvirheitä.)

    Koska törmäsin tähän vasta nyt ja koska aihe on ikuinen, kysyn lyhyesti: Jos yrityksellä ei ole moraalia, millä ontologisella tai sitten metafyysisellä perusteella kenelläkään on perusteita syyttää ketään vaikkapa
    lapsityövoiman käytöstä tai turhista eläinkokeista?

    VastaaPoista