”Kanavassa”
kerrotaan, että Ruotsissa 21 prosentilla pörssiyhtiöiden hallituksen
jäsenistä on rikostuomio ja toimitusjohtajista 31 prosentilla.
Tämän tiedon arvon vie siihen liitetty täsmennys. Myös sakko
varomattomuudesta liikenteessä, oikeastaan siis liikenneturvallisuuden
vaarantamisesta, on katsottu rikokseksi. Näillä tiedoilla Ruotsissa esitetään
arvioita liikkeenjohdon riskinottohalusta ja sen seurauksista.
Tiedot eivät ole julkisia, mutta ne on saatu luotettavasta
lähteestä, virastolta (Brä). Luulen että kolmannes on liikennesakkoja ja niihin
verrattavia. Arvioni perustuu tilastoon ”Poliisin tietoon tullut rikollisuus”. Muita
rikoksia ja liikennerikoksia rekisteröitiin viime vuonna molempia 451 000 ja
435 000 eli jokseenkin sama määrä. Omaisuusrikoksia oli 260 000,
pahoinpitelyjä 40 000 ja rattijuopumuksia 21 000, josta puolet
törkeitä.
Peräänajokolarista voi hyvinkin tulla sakko rikemaksun
sijasta. Se on oikein, Syy on huolimattomuus, joka on omiaan vaarantamaan
muita. Nimikkeen alle mahtuu niin monenlaisia tekoja, ettei sellaiseen
syyllistyminen kerro tekijästä mitään. Vai haluaako joku väittää olevansa niin
etevä, että pystyy suurella taidollaan välttämään kaiken tuollaisen? Minusta
suurikaan taito ei aina auta, jos sattuu oikein paha tilanne.
Toinen esimerkki on kuolemantuottamus. Sakoilla rangaistiin
kuolemantuottamuksesta eläkkeellä olevaa sähkömiestä, joka oli kiinnittänyt
rutiinitoimenpiteen yhteydessä päätaulun nollajohdon niin huonosti, että se
aikanaan irtosi, kipinöi ja aiheutti tulipalon, jossa ihminen kuoli.
Molemmat esimerkit ovat täysin normaaleja – rangaistus oli
oikeutettu ja oikeudenmukainen. Mutta tapaukset eivät kerro tekijöiden
yleisestä suhtautumisesta riskiin tai toisten ihmisten turvallisuuteen.
Vastaavaa huolimattomuutta, joka ei johda mihinkään, taitaa esiintyä
jatkuvasti. Samalla tavalla liikennerikoksia ja –rikkomuksia tapahtunee monin
verroin enemmän kuin niitä päätyy poliisin kirjoihin.
En panisi Kanavan kanteen edes tietoa pörssiyhtiöiden
hallituksissa istuvista talousrikoksista tuomituista. Niitäkin on nimittäin
kovin monenlaisia. Tänäkin päivänä sangen tavallinen tapa päätyä rangaistuksi
on istua tyhmänä hallituksessa. Kova kohtalo voi iskeä esimerkiksi tekniseen
asiantuntijaan, joka on uskonut kavalia tilintarkastajia ja petollista
talousjohtajaa.
Kaiken tämän jälkeen – pelkään että liikkeenjohdon
tehtävissä on enenevä määrä sellaisia rikollisia, joilta pitäisi viedä
tilaisuus pahojen tekojensa toistamiseen. Tiedossani ei kuitenkaan ole keinoa,
jolla tätä päämäärää voisi edistää. Se on itsestään selvää, että ennen
nimitystä olisi pyydettävä ehdokasta hankkimaan rikosrekisterin ote itsestään.
Sitä tehdään paljon pienemmistäkin syistä. Siihenkin liittyy oikeudellisia ja
eettisiä ongelmia, mutta asiaa olisi harkittava.
Ikävintä on, että näkyvissä asemissa ja keskeisiä päätöksiä
tekemässä istuu psykopaatteja, jotka olisi suitsittava. Mutta emme voi jakaa
kansaa rikollisiin ja ei-rikollisiin yhtä vähän kuin terveisiin ja
psykopaatteihin.
Psykopaatit ovat usein miellyttäviä ihmisiä. Kansa rakastaa
heitä. Joissakin tilanteissa tuon tunnetusti täysin epämääräisen termin ”psykopaatti”
alle kuuluvat ihmiset, joilta puuttuu kyky myötätuntoon ja vastuuseen,
rehellisyys ja toisenkin ihmisen edun huomioon ottamiseen, ovat erittäin eteviä
taivuttelijoita ja monesti suorastaan hurmaavia.
Taudinkuvaan (kysymyksessä ei ole oikeastaan tauti) kuuluu
tietty narsismi, jota pitää yllä kyky salata se tarvittaessa. Kulttuurisesti huolestuttava
on asianomaisten epätavallisen kehittynyt kilpailuvietti ja häikäilemättömyys,
kun on saatava jotain, heti paikalla. Tavallinen rosvo ruuvaa kurkusta ja vie
lompakon. Psykopaatti puhuu niin kauniisti, että uhri tyrkyttää lompakkoaan ja
pyytää anteeksi, ettei nyt satu olemaan enempää annettavaa.
Jälleen kerran kierrytään voiton tavoitteluun. Liikeyrityksistä
on ollut usein puhetta ja olen toistellut jatkuvasti, että jos voiton maksimointi
on pääasia, on käsittämätöntä, että lääketehtaan eivät valmista katukauppaan
niitä suosittuja huumeita – niistä vasta voittoa tulisi. Voitto hinnalla millä
hyvänsä on psykopaatin elämänviisaus. Ja on heitä eri ammateissa ja toimissa,
sellaisia jotka lyövät lapsiaan, jos häviävät heille lautapelissä. Kun
tärkeintä on voittaa, aina, kaikkialla, kenet tahansa.