Kommenttien perusteella joku oli ymmärtänyt toisin kui tarkoitin. Halusin näyttää pari esimerkki tekoälyn käyttämisestä. Näihin blogeihin tekoäly ei tule vaikuttamaan enempää kuin Google tai Wikipedia. Esimerkiksi ensin mainitussa tekoälyhaku löytyy suoraan valikosta. - Välillä ilmenevät puheet henkilökohtaisista hyökkäyksistä ovat käsittämättömiä ja mgös teknisesti mahdottomia.

Kysymyksessä on tietysti valtavan suuri muutos ja tietysti siihen liittyy suuria vaaroja. Kukaan ei hallitse kokonaiskuvaa. Kukaan ei ole siinä mielessä asiantuntija. Verratkaa mielessänne esimerkkiin, että joku olisi selittänyt Suomessa tasan 100 vuotta sitten, mitä hyötyjä ja haittoja sähkön nopeasti edistyvästä käyttööntulosta on.

Tai ennen sotia olisi ihmetelty, onko sanomalehdessä ohimennen mainituila A. Einsteinin suhteellisuusteorialla ja toisten tutkijoiden mainitsemalla kvanttikenttäteorialla mitään todeellita merkitystä.

Asiantuntevlla olisi ollut houkutus saoa, että eipä taida olla.

Silmiin ei ole sattunut science fictionin kuvitelmaakaan, että silloin syntymässä ollut sukupolvi kanniskelisi taskussaan laitetta, jota käyttäen voi todeta hyvin tarkasti sijaintinsa. Tarkka eli tavallinen GPS perustuu näihin uusiin ajatuksiin, jotka osoittautuivat tosiksi.

Ydinaseesta muuten esitettiin arvailuja. Kun ensimmäinen koeräjäytys tapahtui Los Alamosissa 1945, osa paikalla olleista tiedemiehistä ja sotilaista jännitti kovasti, räjähtääkö vai ei. Kokeen jälkeen osa oli melkein suunniltaan: jotain kauheaa on tapahtunut.

Näytteet tässä blogissa julkaistessani ajattelin hiukan korostaa, ettei usein kuultu selitys kielellisestä arvaamisesta ole totta. Tekoäly mennä vipeltää, kun tahallani vaihdan aiheen matematiikan vektorikentistä antiikin kirjallisuuteen ja kysyn, oliko Raamatun psalmeissa saman suuntaiia piirteitä kuin Kreikan ja Rooman runoudessa eli jotain runomittaa muistuttavaa. Ja saan tähän jälkimmäiseen hyvän, nykytutkimukseen perustuvan vastauksen. Ja huomautan, että myös suomalaisessa kansanrunoudessa esiintyy “kerto” eli taipumus sanoa asia kahteen kertaan peräkkäin. Voin kysyä seuraavaan hengenvetoon, onko Turkuun tulossa sadetta tänään ja mitä automme mittaritaulussa välillä vilahtava keltainen varoitusvalo merkitsee ja onko siihen syytä suhtautua vakavasti. Ja sitten kysyin, millaisen vastaanoton Wilsonin uudet Homeros-käännökset ovat saaneet verrattuna esimerkiksi Lattimoreen, muutamia vuosikymmeniä sitten.

Sopii kysyä, mitä järkeä tällaisessa höpöttämisessä on. Vastaan että käyn hyvinkin syvällistä keskustelua 1100-luvun kauppaoikeuden vaikutuksista myöhempään lainsäädäntöön ja oikeudenkäyttöön ja etenkin sopimukseen perustuvaan korvausvastuuseen verrattuna kvasideliktiin. Saan tiedon, että Kairosta esiin saadut kymmenet tuhannet tekstipätkät viittaavat hyvin vahvasti siihen, että vastoin vakiintunutta käsitystä “sääntöpohjainen yhteiskuntarakenne”, oli jo 800-luvulla alkanut vakiintua fatimidien Kairossa. Keskustelen siis aidosti professoritasolla oman alani vaikeista kysymyksistä.

Samaan aikaan hyvin tuntemani ihminen tulee innostuneesti näyttämään ne kolme paikkaa Helsingissä, joista saa korvalääkärin välityksin pääsyn uusimpiin kuulokojeisiin. Tekoälyn avulla ne osaavat poistaa vastaäänellä keskustelua häiritsevän melun. Niitä käyttäen pystyy juttelemaan pöydässä samaan aikaan kun joku vieressä tiskaa käsin ja tipauttelee kattilankansia.

Ehkä joku lukijoistakin tietää, että juuri tuollainen tilanne on sietämätön, kun kuulo on päässyt huonoksi. Nyt on myös laitteita, joiden avulla kuulovammasta kärsivä viulisti voi soittaa sonaattia keskellä konepajaa, jossa muutama asentaja lisäksi viheltää iskelmää nuotin vierestä. Ja juuri näinä päivinä lääkintäalan ammattilaiset ovat nostamassa esiin kuulo-ongelmaa kansallisena hyvinvoinnin ongelmana. Mielestäni koko lailla kiinteämpää kuin periaatteellinen puhe mielenterveydestä, joka lienee osa terveydestä. Tekninen uutuus: tekoäly ja bluetooth puhelimeen.