Sivun näyttöjä yhteensä

15. huhtikuuta 2026

Köyhyyden voima


 

Miksi olisi suojattava köyhiä ja heikkoja? Vastaus “moraalisista syistä” tarkoittaa suomeksi “tavan vuoksi”. 

“Hyvinvointi” eli ajatus yhtiöiden ja valtion sekaantumisesta ihmisten toimeentuloon liitetään Saksan kansleri Bismarckin runnomaan lainsäädäntöön, joka sisälsi jo 1880-luvulla työsuojelun alkeet. Jopa ennen tätä kansleria esimerkiksi säätiönä toiminut Carl Zeiss, Jenan kaupungista, oli ottanut tehtäväkseen lasten ja vanhusten huollon. Oli ymmärretty, että sen ajan oloissa poikkeukselisen vaativan toiminnan (etenkin optiikkan) ylläpitäminen edellytti työntekijöiden ylläpitämistä. 

Saksassa ja aikanaan myös Suomessa työväenliike alkoi esittää vaatimuksia esimerkiksi lapsityön rajoittamisesta ja työajasta, joka ei saanut ylittää 12 tuntia päivässä, kärjessä kirjaltajat.

Kirjaltaja eli latoja oli kirjapainon vaikeatkin työt hallitseva mies - miehiä he silloin olivat ajoi hyvin usein edistystä ja epäili “herroja” eli pääomapiirejä. Tällainen henkilö oli myös verrattoman lukutaitoinen. Lukeminen on addiktoituva tapa.

Sitten tuli tekoäly (kirjoituskone, monistuskone, xero), ja maailma meni mutkalle. Merkittävät 1800-luvun kirjailijat muute eivät todellisuudessa käyttäneet kovin paljon kirjoituskonetta, ei edes Mark Twain.

Termi tuli poliittisesti käyttöön toisen maailmansodan aikana Englannissa. Sangen pian Ruotsissa huomattiin sanan vetävyys.

Taustalla on pikemmin kvanttimekaniikka kuin suhteellisuusteoria.

Puhun tässä tänään vain varallisuudesta eli rahasta.

Niiden ihmisten rahallinen tukeminen, jotka eivät selviä itse, kaksinkertaistaa koko maan varallisuuden lyhyessä ajassa, 10 - 20 vuodessa.

Itse eivät selviä etenkään lapset, sairaat ja vanhukset.

Tarpeellinen puhe työllisyydestä ja jatkuva kopittelu sisällöltään epäselvillä sanoilla “leikkaukset” ja “verot” peittää tämän näkyvistä. Se peittää sen, että erittäin suuri määrä suomalaisia ei ole työllistettävissä, koska he eivät pysty tekemään työtä.

Sellaisia ihmisiä on runsaassa 5 miljoonassamme paljon, ehkä miljoona. Katsokaa kuvaa. Alle 12-vuotiaita ja yli 70-vuotiaita on n. 1,4 miljoonaa. 

Olemme yhteiskuntatieteissä edelleen kiinni kreikkalaisen antiikin alkeissa. Myös “atomi” on selityksen tapainen. Kaikki koostuisi pienistä, jakamattomista hiukkasista. Sana tarkoittaa “ei-jaettavissa”. Samaa tarkoittaa latinan sanaan perustua “individi” eli yksilö.

Voimat kuuluivat jumalille. Liikuttava esimerkki on “deus ex machina”, jumala koneesta, eli näytelmän epäuskottava juonenkäänne. Näyttämölle lasketaan sopivilla välineillä (machina) laatikko, jonka sisältä ponkaisee jumala ratkaisemaan suit sait tarinan juonen sotkut ja aukot.

Tällä tavoin staattinen maailma oli filosofien, tiedemiesten ja useimpien taiteilijoiden mielestä ehkä vuoteen 1900. Jopa Newton muotoili painovoiman niin että kappaleet vetävät syystä tai toisesta toisiaan puoleensa massansa ja välimatkansa mukaan. Mikä tuo voima on, se on edelleen epäselvää.

Vaikka eräät aavistivat , että vetovoiman ohella vaikuttaa “hylkimisvoima”, kesti hyvin kauan ennen kuin Maxwellin yhtälöissä esitettiin varaus, joka on positiivinen tai negatiivinen. Ilmiöissä sähkö ja magneettisuus on + ja -. Vuosikymmeniä sen jälkeen käsitettiin, että myös aminohappojen maailmassa eli siis perimässä on toisaalta vettä hylkiviä ja toisaalta vedessä viihtyviä rihman päitä, ja ennen pitkäö sana “valkuaisaine” vaihtui juhlallisempaan sanaan “proteiini”, ja solun ymmärrettiin olevan proteiinitehdas, johon DNA tuo tarvittavan tiedon.

Ja näin voima oli mukana maailmankuvassa ja alettiin aiheellisesti ihmetellä, miten jokin voi olla toisaalta hiukkanen, toisaalta voima. Lisäksi oli aivan pakko keksiä hyvin vaikeatajuinen termi “kenttä”. Sekä maailmankaikkeutta että solun osia että atomin rakennetta pystyttiin jollain tavoin käsittelemään näillä välineillä.

Sekä tähdet että atomit ovat koneita, joiden sisällä temmeltää jumalia.

Ja myös fantasiakirjallisuuden ylistämä aikakone oli löydetty. Sen nimi on geeni. Ei väliä, sama vaiko aivan samanlainen. Sinusta löytyy kohteita eli perintötekijöitä, jotka omisti kerran keisari Kaarle Suuri, joka puolestaan oli saanut ne melkein suoraan luolissa vihelteleviltä kaksijalkaisilta, jotka puolestaan ovat läheistä sukua sukkulamadoille.

Kristinuskon ja islamin menestyksen salaisuus oli ehkä käsite “minä”. Mitään minuutta ei tietenkään ole olemassa, vaan sinä olet itse oma isoisäsi tai isoäitisi, ja jos opettelet kuuntelemaan, huomaat kyllä, että kivat hengittävät sekä jalkojesi alla että luissasi. 

Vielä klassikkojen kirjoituksissa hallitsijan persoonallisuus oli jumalalta valmiiksi paketoituna saatu, ja Roomassa melkein kaikkien keisarien nimeen liitettiin lyhenne “D.” eli divus, jumalallinen. Kaikki muut olivat sitten rauhassa jumalattomia.

Peruste auttaa huonoja ja raihnaisia on se, että olemme samaa eliötä. Holtittomia yleistyksiä harrastavat sanovat, että maapallo on eläin. Toiset kuvailevat, että maailmankaikkeus on tietokone. Nämä ovat huonoja kielikuvia, mutta kukaties silti aineksia ajatteluun, johon meillä on samoin kuin leppäkertuilla, proteiineilla ja protoneilla kyky.

Ihmiskeskeinen ja siis virheellinen ajattelutapani on puut. “Metsä”, tuo soma sana, merkitsee suunnilleen samaa kuin “kenttä”. Ja nurinkurista vahvimman oikeutta ajava ei näe metsää puilta.


3 kommenttia:

  1. Ruotsinkielen sana -ättestupa- on mielenkiintoinen. Sana käännettynä suomeksi on AI:n mukaan surmankallio tai myös sukujyrkkämä.

    "Ordet ättestupa förekommer först sent i det svenska språket. Det är inte känt före mitten på 1600-talet. Den enda historiska källa som beskriver ättestupans funktion i svensk förkristen tid är en isländsk saga, Gautreksagan."
    "Ättestupa är det svenska ordet som ges till ett antal branta klippor. Myten om ättestupan säger att äldre samhällsmedlemmar under förhistorisk nordisk tid kastade sig utför ett stup för det allmännas bästa under hungersnöd eller kriser."

    Täällä saarellamme on ainakin yksi tällainen jyrkkä kallionseinämä. Ajaessani viikoittain siitä ohitse, tulee mieleeni joka kerta sana ättestupa ja mitä se merkitsee.

    VastaaPoista
  2. Tuo kuva on hyvin havainnollistava: meitä heikkoja on paljon. Siitä ajatuksesta saa jotenkin voimaa, ja metsästä, tietenkin, käsitteenä ja lähimetsästä ja kaikista metsistä, joissa on liikkunut. Paikkoja elämän varrelta, kuvia joihin voi palata.

    VastaaPoista
  3. Ad Omnia: tuo "ättestupa" on minulle tuntematon sananakin. V.A. Koskenniemi on tehnyt kuorolauluna tunnetun runon "Vanha Kauko", jossa viikinkityyppinen Lemminkäinen purjehtii vanhana punapurjein "kohti tummaa tuonelaa". "Ennen sammumista illan ikuisesti menneisiin / heittää hehkuvaisen sillan / vielä muisto Kyllikin..." ./. J.K.

    VastaaPoista