Varkaitten paratiisi

 

Valtiollinen tihutyö onnistuu, kun kansalaiset ajattelevat, että oikeastaan tämä ei kuulu minulle.

Nyt kuuluu. Yhdysvaltain uusi politiikka, joka ei ole enää Trumpin aikaisempaa politiikkaa, on hyökkäyssota ryöstön tarkoituksessa. Se on juuri sitä, mitä kansalliset järjestöt YK:sta alkaen ovat yrittäneet estää. Myös NATO perustettiin juuri tässä tarkoituksessa, koska Neuvostoliiton arvioitiin toimivat pidäkkeettömästi etenkin Euroopassa, juuri kuten se tekikin tallaamalla lähimmät naapurinsa alleen toisen maailmansodan päätyttyä. 

Venezuelan Maduron tapauksesta tulee mieleen rikosoikeuden vanha knoppikysymys: kun varas varastaa varkaalta, mitä se on oikeudellisesti. Vastaus: se on varkaus. Rikoslaki tahtoo suojella hallintaa, ei niinkään omistusta. Jos vieraani vie lipastoni kannelta kultakellon, jonka olen itse varastanut vanhainkodissa käydessäni tuntemattoman potilaan pöydältä, teko on varkaus.

USA toimii juuri samoin kuin Venäjä Ukrainassa. Siviilejä ei ole ollut kohteena - toistaiseksi. Sen sijaan on ilmoitettu, että seuraavaksi ovat vuorossa Kuuba ja Meksiko ja Grönlanti.

Siitä huolimatta, että kongressin yli on kävelty, edes kritiikkiä ei kuulu. Kansalaismielipide ei vastusta. Washingtonista ja Floridasta käsin on siis toteutettu vallankaappaus.

Tämä kuuluu meille. Putinin Venäjä uhkailee meitä jatkuvasti ja provosoi. USA:n uuden opin mukaan ei ole syytä toivoa, että USA tulisi tai sallisi Nato tulla meille apuun, paitsi jos se on valtaan nousseen varkaiden luokan eli kleptokratian rahallisten etujen mukaista.

Samalla USA:n ja Venäjän merkillisiä piirteitä saanut yhteisymmärrys tulee tulkituksi. On voimassa Ribbentropin sopimus. Nuo kaksi maata ovat sopineet etenkin Euroopan jakamisesta keskenään. Molemmat tietävät, että toinen sopimuspuoli käy kimppuun heti kun arvioi hetken sopivaksi. Ydinaseiden vuoksi toiminta on aloitettu hivuttamalla.

Sitä en osaa sanoa, mikä on jo hyvin vahvan Kiinan rooli tässä. Pelkään että se on hankkeessa mukanaan ja että tähtäimessä on aluksi vain Afrikka ja Aasia.

Salaliittoteoria? Ei, vaan vahva hypoteesi. Suomeksi “mahdollisuus”. Sellaiset on otettava huomioon.

Jos juopunut kansalliskaarti jyskyttää ovea, se on muutakin kuin säe Lorcan runosta. Ne muuten tappoivat Federicon.

Liioittelua? Ei. Sotatoimi eli aseellinen hyökkäys.

Ihmisoikeus? Ei. Samanlainen rikollinen teko kuin Saksan hyökkäys Puolaan 1939 ja Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen samana vuonna.

Miksi valtion johtomme ei tuomitse hyokkäystä selvästi? Siksi että sen tehtävä on lisätä Suomen turvallisuutta, ei vähentää sitä.

Olemme perässähiihtäjiä. Ladulta poikkeavat ammutaan.

Tulevaisuus? Näkymät ovat erikoisen huonoja. USA:n sotilaallinen ja poliittinen suunnittelu on erinomaista, luultavasti maailman parasta.

Silti: poikkeukseton sääntö on, että sodan ensimmäinen kokemus on aina yllättymnen siitä, että asiat lähtevätkin menemään toisin kuin oli etukäteen päätetty.

Tämä kokemus on tiivistetty sanontaan, että sodalla on oma logiikkansa. USA sai siitä kokemuksia Vietnamissa ja Afganistanissa, mutta ei uskonut.

Tätä blogikirjoitusta voi sanoa jyrkäksi. Se on jyrkkä. Sanon vielä jyrkästi, että Suomessa voisi hillitä puuhaamista toisarvoisten asioitten parissa. Tässä ei käsijarru auta.