Sivun näyttöjä yhteensä

20. maaliskuuta 2023

Isoisän nimi

 


Vanhassa suomennoksessa, joka sekin oli hyvä, hellyttävä Nasu narraa, että metsässä olevassa kyltissä esiintyvä “Yksityis A” oli hänen isoisänsä, Nalle Puh kai kuulee, että tuo isoisä oli Yksityis A.

Alkukielellä “isoisä” oli “Trespassers Will”. Will on tietenkin etunimi ja Trespassers sana, jota kukaan ei oikein osaa selittää. Jopa Google selittää, että kyltin huomiotta jättävä voidaan rangaistuksetta ampua. Googlen selitys ei tässäkään tapauksessa ole tosi, mutta se on toden suuntainen. “Trespassers will be prosecuted” tarkoittaa “rikkojat saatetaan vastuuseen”.

Hiljan mainitsemani asiavirhe oli ylioppilaskirjoitusten läpeensä epäonnistuneen kirjoituksen koronapassien yhteydessä heläytettiin, että amerikkalainen repliikki “so sue me” olisi paikallaan. En kykene arvaamaan, mitä kirjoittaja arveli tuon lainaamansa lauseen tarkoittavan. “Sue” tarkoittaa haastamista riita-asiaan vastaajaksi. Trespassing-käsite on manner-Euroopassa tuntematon, mutta edellisen kappaleen lause viittaa syytteeseen eli rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Olen joskus jopa luennoinut  trespassing-käsitteestä. Alkeisiin menee kaksi tuntia. Käsitteen tausta on Englannin keskiajalta ja oikeustyyppi on “tort”, jota ei ole meillä koskaan käytetty. Tässäkin kohdassa Googlen määritelmän tapainen on virheellinen eikä termiä yleensä myöskään tunneta. Oikeustieteen luennolla voi sanoa: luonteeltaan rikosoikeudellinen vahingonkorvausvastuu, kun rangaistusta ei vaadita. Tai jotain siihen suuntaan.

Kauan sitten Yhdysvalloissa saattoi tosiaan käydä niin, että jos joku, esimerkiksi musta-, puna- tai keltaihoinen henkilö, käveli luvatta toisen omistamassa metsässä, hänet sai ampua rangaistuksetta. Muutamassa USA:n osavaltiossa kotoasi pakoon juoksevan murtovarkaan saa ampua. Suomessa ja tietääkseni kaikissa Euroopan maissa ampujalle tulee syyte ja tuomio henkirikoksesta. 

Hätävarjelu ihmishengen vuoksi on eri asia. Esimerkiksi varastetun hopealusikan takaisin saaminen ei oikeuta ruumiilliseen väkivaltaan.

Eräs ystäväni riehaantui. Hän oli taloustieteen professori Kaliforniasta. Se kokemus oli hänelle outo, että oli lupa kävellä metsässä ja pistellä suuhunsa mustikoita. Mieleeni tuli oudosti Robin Hood, joka legendan mukaan julistettiin lainsuojattomaksi, koska hän oli ampunut jousipyssyllään hirven Sherwoodin metsässä. Sekä metsät että hirvet kuuluivat kuninkaalle, jonka puhevaltaa käytti sheriffi.

Tämä esimerkki jäi kuulijoiden mieleen. Rikoslaki suojaa hallintaa, yleiskielellä hallussapitoa. Varkaus on hallinnan riistämistä tarkoituksin anastaa esine omaksi. Siksi “autovarkaus” ei ollut varkaus, vaan ajoneuvon luvaton käyttöönotto. Se auto hylättiin yleensä tienposkeen, kun bensa loppui. 

Korkein oikeus pohti, voiko sähköä varastaa. Asiasta annettiin 1920-luvulla ennakkotapaus. Ei voi, koska sähkö ei ole ainetta. Oli tehty aikoinaan suosittu temppu eli kierretty sähkömittari kuparilangalla ja aiheutettu näin sähköyhtiöille vahinkoa. Se oli petos - mutta oliko se varkaus.

Korkeimmassa oikeudessa ei näkynyt olevan tietoa tapauksen aikaan jo laajasti tunnetusta suhteellisuusteoriasta, joka osoitti keskustelun aineen ja energia erosta tarkoituksettomaksi. Tietoa ei liioin ollut hiukkasen - aaltoliikkeen dualismista eikä “sähköstä” fotoneina koostuvana. Kieltämättä ajatus hiukkasesta, jolla ei ole massaa, on hiukan outo. Ei huolta. 

Kun tässä nyt motkotetaan, mainitsen vielä, että mielestäni on kohtuutonta odottaa lukiolaisten ymmärtävän anakronismeja eli aikakauteen kuulumattomien ajatusten istuttamista ihan muualle. Suomen oikeudellinen tilanne, perinteisesti “sortokaudet” tsaarin vallan lopussa, olivat aikaa, jolloin meillä ei ollut perustuslakia eikä ihmisoikeuksia. Jonkinlainen suoja hallitsijaa vastaan tuli vasta noin 1945. Edelleenkään meillä ei voi haastaa tasavallan presidenttiä eikä eduskuntaa oikeuteen esimerkisi koronapassin (laki ei ole enää voimassa) puolustamisesta, eikä S. Niinistö tarvitse pelätä Nasua eikä tään isoisää, jos sattuu kävelemään metsässä kylttejä katselematta.


49 kommenttia:

  1. Kieltämättä Amerikassa ollessani olo oli joskus hutera kun useampikin tienvarren iso kyltti sanoi: WARNING! - Private Property - Do Not Trespass - Violators Will Be Shot At!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On myös uudempia.
      The bull on this pasture can do 0 to 60 mph in one second.
      Welcome.

      Poista
    2. Kaupunkilainen: ehdinkö vielänyhdeksän junaan jos oikaisen laitumen kautta?
      Isäntä: Kyllä ehditte, ehditte puoli yhdeksän junaankin, jos kohtaatte meidän sonnin.

      Poista
    3. Oscar Wilden sadussa tai oikeastaan moraliteetissa The Selfish Giant tuo kieltotaulu on tarinan ytimessä. Juttu muuten oli muinoin keskikoulun englanninkirjassani.

      Poista
  2. "Luvattoman käyttöönoton" legenda elää sitkeästi vuosikymmenestä toiseen, vaikka Suomen laki ei ole koskaan tuntenut sen nimistä rikosta. Oikea rikosnimike oli, ja on yhä tänäkin päivänä, luvaton käyttö (RL 28:7).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallisimman kohteen eli moottorikulkuneuvon osalta nimike on nykyään kyllä käyttövarkaus. Ks. saman luvun 9 a §.

      Poista
  3. Koska puhe on anakronismeista, olen riittävän huumorintajuton valittaakseni myös sortokausien sijoittamisesta "tsaarin vallan" aikaan. Venäjää ei ole hallinnut tsaari sitten vuoden 1721, jolloin Pietari Suuri lakkautti Venäjän tsaarikunnan ja perusti tilalle Venäjän keisarikunnan.

    Vaikkei Suomessa, eräissä muissa valtakunnan osissa tsaari sen sijaan kyllä hallitsi katkeraan loppuun saakka. Niinpä Suomen voimassa olevan rikoslain on vahvistanut "Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m.", kuten Finlexistä voimme yhä lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten tuostakin huomaa, Suomi ei kuulunut Venäjään, vaan molemmat kuuluivat saman keisarin alaisuuteen. Miten oli Ukrainan laita?

      PS. Tällä en tahdo oikeuttaa Venäjän sotaa, vaan rauhoittaa suomalaisia.

      Poista
    2. Urhojansa kansanvalta esiin työntää kaikkialta oli värssy, jolle sotamies Vanhala hihitteli. Kansanvallan esiintyönnös on Joe Biden, jolle nyt tyrkytämme Suuriruhtinaamme suuria saappaita.

      B-52 on viime aikoina pariinkin otteeseen lennellyt Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa, piipahtanut Ruotsissa ja Virossa, mutta ei Suomessa, kuten A-40 “Pahkasika”, joka palatessaan pohjois-Norjasta sotaharjoituksesta jokin aika sitten.

      Zelenski ei toivo A-40 lahjoituksia, koska se on hidas ja muutenkin epäyhteensopiva.

      S. Niinistön tukka alkaa olla siinä mallissa, että lakki tai pipo ulkotöissä olisi terveellinen, jos ei kerran hattu huvita.

      Poista
    3. Tsaareista, keisareista, Kiovasta, Moskovasta, Pietarista, viikingeistä, tataareista, paaveista, metropoliitoista, Bysantista, Puolasta, islamista ja niin edelleen hyvää historiallista analyysia Jukka Korpela uudessa kirjassa Muinais-Venäjän myytti. Kiovan Rus, Ukraina ja vanhan Venäjän historia.

      Poista
    4. Uudenkaupungin rauhan jälkeen Venäjän senaatti siis pyysi Pietari I:tä ottamaan arvonimen "Koko Venäjän Keisari" (Vserossijski Imperator).

      Mahtoiko tuon ns. imperiaalisen käänteen tuottama arvonimi sentään kovin hyvin kotiutua ainakaan kansankieleen? Vielä syksyn 1939 neuvotteluissa Stalin käytti viittaili suomalaisten neuvottelijoiden muistelmien mukaan siihen, mitä "tsaari" milloinkin oli tehnyt. Historian suursanakirjan (Teeerijoki & K-M. Nenonen, 1998) mukaan myös vuoden 1721 jälkeen "tsaari esiintyy keisarin tavallisimpana nimityksenä".

      Muuan historian professori mainitsi aikoinaan seminaarissa, että tsaaria sopii käyttää vain varsinaisen Venäjän historiasta puhuttaessa (siis myös Pietari I:n jälkeen aina vuoteen 1917). Suomessa käypä nimitys sen sijaan oli keisari. "Suuriruhtinas" oli ainakin kansan suuhun täysin vieras, sanokoon titulatuuri valtio-oikeudellisessa mielessä sitten mitä hyvänsä.

      Mainittakoon vielä, että Polvisen tunnetussa teoksessa (1967) on erään luvun otsikkona "Tsarismin kukistuminen Suomessa".

      Poista
    5. Piti oikein googlettaa ja totta, tsaarit olivatkin imperaattoreita (император)!
      Paitsi tosiaan Puolan (Царь Польский) ja Suomen suhteen (Великий князь Финляндский).

      Ukrainalla ei ollut 1800-luvulla Venäjän hallinnossa enää minkäänlaista autonomista asemaa, siitä piti huolen jo Katariina II aikoinaan.

      Poista
    6. Jotenkin tämä iänikuinen keskustelu aina jaksaa kiinnostaa. Sanat keisari, Kaiser ja Царь tulevat tietysti roomalaisesta nimestä Caesar. Jotkut sen nimiset ottivat aikanaan virkanimikkeekseen tuon "imperator", josta taas on johdettu empereur, emperor ja niin edelleen.

      Suomen suuriruhtinaaksi julistettiin ensimmäisenä Juhana III. Yksi toinen suuriruhtinas, Preussin Fredrik Suuren sisarenpoika ja Venäjän Katariina Suuren serkku, perusti Tampereen ja Kuopion. Kun Venäjän tsaarit eli keisarit eli imperaattorit ilmoittautuivat myös Suomen suuriruhtinaiksi, kyse oli juuri siitä ystävällisestä päätöksestä, että Ruotsin lait jäivät voimaan.

      Poista
    7. En pidä pahana, että tällaisestakin keskustellaan - ei sen keneltäkään pitäisi pois olla, ja ainahan voi hypätä yli.

      "Jotkut sen nimiset ottivat aikanaan virkanimikkeekseen tuon "imperator" "

      Jotta ei kenellekään jäisi erheellistä käsitystä, niin voisi todeta, että ei niitä "joitakuita virkanimikkeen ottajia" monta ollut: keskiajalta varhaismodernin ajan loppuun keisareita oli lännessä vain yksi, ns. Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija ottolaisesta ajasta (962 -) alkaen. Kun Venäjän Pietari I sitten julistettiin tai julistautui "Koko Venäjän Keisariksi", länsieurooppalaiset hallitukset hyväksyivät Venäjän keisarikunnaksi hyvin vastahakoisesti ja vitkaan, viimeisinä Ranska ja Espanja vasta 1745. Seuraavat keisariksi julistautuneet olivatkin sitten vasta Ranskan Napoleon ja Itävallan Frans II Saksalais-roomalaisen valtakunnan häviön (1806) aavistaen touko- ja vast. elokuussa 1804.

      Juhana III:n käyttöön ottamalla arvonimellä "Suomen suuriruhtinas" puolestaan oli vain symbolis-heraldinen merkitys, kun hän (suomalaistenkin) kuninkaana 1581 halusi "parantaa titulatuuriaan" arvovaltasyistä kilpaillessaan Venäjän hallitsijoiden kanssa ja halutessaan korostaa vastikään saavutettuja itäisiä valloituksia.

      Ruotsin lait Aleksanteri I lupasi Porvoon maapäivillä 1809 antamassaan hallitsijanvakuutuksessaan jättää voimaan, mutta mistään "Suomen perustuslaeista" ei puhuttu yhtikäs mitään.



      Poista
    8. Ennen Theodosiusta, joka hallitsi 347–395, oli ainakin 79 Caesar-nimistä keisaria. Mielestäni se on monta. Keisarik u n t i a nyt ei tietysti hirveän monia pieneen tilaan mahdu.

      Poista
    9. No juu, olin ajatuksissani siirtynyt jo kokonaan keisariuden elpymiseen tai pikemminkin elvyttämiseen keskiajalla, kun Rooman valtakuntaa ei lännessä enää ollut olemassa. Keskiajalla ja uuden ajan alkuvuosisatoina kyse oli Rooman maailmanvalta-aatteen jatkamisesta "pyhässä", kristillisessä muodossa. Näin ollen lännen muiden keisarikuntien olemassaolo "Heilige römische Reichin" ohella olisi ollut käsitteellinen mahdottomuus, oli "tilaa" tai ei.

      Poista
  4. Varmasti pressa voisi käydä puolen hehtaarin metsässä mutta entä se Möhköfantti?

    Kyltti: Älä löydä Möhköfanttia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitat Trumpia?

      Poista
    2. Epärehellisesti jos sopii, kiitos.

      Poista
    3. Trump, Putin ja Niinistö, puoluetoverit. Ketä tarkoitat vai koko troikkaako?

      Poista
    4. Mennäkseni itse metsään on kyse nähdäkseni maanpinnan kuvitteellisesta käytöstä.

      On helppoa hahmottaa puolen hehtaarin ala, viisikymmentä kertaa sata metriä kelvannee ellei sen tarvitse olla suorakaiteen muotoista kummempi. Se voi olla myös ympyrä.

      Möhköfantti on endeeminen juuri ympyrän muotoisille pallopinnoille niiden lajikirjon ollessa kuitenkin lähes aina melko pieni ja usean lajin asema labiili. Kirjassa on kuva Möhköfantista mutta se ei liene tarpeen kun tahdotaan tietää voidaanko vaikkapa satukirjojen hallussapito kieltää tai suojella satumetsiä joissa voisi elää Möhköfantti mutta sellaisen metsän poliittisen ilmapiirin magmaattinen parageneesi on karu, se kykenee elättämään vain yhden Möhköfantin ja sekin tahtoo piileksiä.

      Eekkeri on 0,4047 hehtaaria ja tässä tulee huomioida että pallopinnalla sijaitsevan kolmion kulmien summa on suurempi kuin 180 astetta. Navigaatio-oppi on avuksi.

      Onni on satukirja kirjahyllyssä. Toivotan onnea.



      Poista
  5. En ole ylioppilaskirjoitusten tehtävää nähnyt, helposti kai sen saisi, mutta epäilen että amerikkalainen repliikki “so sue me” on ymmärretty väärin. Viittaa se toki "syytteeseen eli rikosoikeudelliseen vastuuseen", mutta se viittaa muuhunkin. On aika yleistä että ilmaisuilla, joilla on spesifi merkitys yhdellä alalla, on eroava yleiskielinen merkitys. Mieleen tulee kun John Allen Paulos kirjoitti kirjassaan Numerotaidottomuus sanonnasta "se on murto-osa siitä ja siitä"; että hänellä on tapana kysyä että onko se murto-osa esimerkiksi viisi neljäsosaa. Hän uskoi vilpittömästi olevansa oikeassa, ja että ne jotka käyttävät ilmaisua yleiskielisesti eivät ymmärrä käsitettä murto-osa.

    "So sue me" saattaa olla käytetty samalla tavalla. Mutta kun en siis ole tehtävää nähnyt, voin arvailla päin honkia, missä tapauksessa it's just egg on my face. Mikä ei tarkoita että minun tarvitsisi mennä pesemään naamani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo murto-osa on hyvä, en ole tullut asiaa ikinä ajatelleeksi. Puhekielessähän se tarkoittaa "moninkertaisesti pienempi". Esimerkiksi murto-osa kymppitonnin palkasta voisi tarkoittaa muutamaa satasta.

      Poista
    2. "So sue me" on samanlainen retorinen isku vyön alle, kuin natsi-, rasismi- tai vaikka boomerikortin vetäminen esiin: kaikki (järkevä) keskustelu loppuu yleensä siihen. "Siinähän haastat minut vaikka oikeuteen, et kuitenkaan mahda asialle mitään."

      "A defiant challenge for an adversary to escalate a dispute", tietää idiomisanakirja. Varmaan aika monen teinin vanhemmatkin ovat saaneet osansa tästä perin ilmaisuvoimaisesta tokaisusta...

      Poista
    3. Keskimäärin ja keskiarvo ovat myös hillotut samaan sillinsuolavesipurkkiin useasti. Karkuunpäässeitä kielellisiä vappupalloja?

      Poista
    4. Suomen kielellä murto-osa ei voi olla 5/4 osaa, koska osa on yksikkö. Pitäisi olla murto-osa. Ja murto tarkoittaa murrettua (paloiteltu, jaettu, ...), siis osaa alkuperäisestä. Yksi sellainen osa on siis pienempi, kuin aloitus osa. Eli kyseessä on ennemminkin mekaniikasta, kuin matematiikasta.

      Poista
    5. Jos kokelas käyttää aineessaan englannin kieltä, sen pitäisi johtaa varmaan hylkäykseen.

      Poista
    6. Yleisesti murto-osa voi myös tarkoittaa murtolukua. Luku voi siis olla suurempi kuin yksi tai pienempi. Sen ei mitenkään välttämättä tarvitse olla pieni.

      Poista
    7. Kakku jaetaan ideatasolla n:ään (kokonaisluku) yhtäsuureen osaan. Jos tulee erikokokoisia paloja, valitaan suurin. Jos jaettava on kaalikäärylettä, niin pienimmältä näyttävä pala.
      Osoittaja alle nimittäjä eikös ole murtoluku, murto-osan sijaan.

      Poista
    8. Siis ei pitäisi kirjoittaa puhelimella, joka korjaa murto-osia sanan murto-osa sanaksi.

      Poista
    9. Tuon kommentin 'Siis ei pitäisi... jne.' ymmärtäneiden määrä vuonna 1992 olisi ollut nolla, siksi se onkin aivan yliveto. Hakitsen jo hiukan ottavani tatuoinnin, fraktuuralla tietenkin.

      Poista
    10. Mikäli kakkuja on vain yksi ei se jakamalla kasva. Mikäli jakajia on kaksi voi ensimmäinen leikata ja toinen valita ensin osansa.

      Poista
  6. Rautatiemuseossa on esillä kyltti, jonka mukaan radalla kulkeminen on ammunnan uhalla kielletty.

    Tiedän yhden persun, joka on oikeasti sitä mieltä, että hänen pihallaan liikkuva ihminen pitäisi voida ampua siihen paikkaan. Taustana käsittääkseni juuri tuollainen yhdysvaltalainen ajattelutapa. Ei siis kovin kotikutoista sekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä tiedät että hän kannattaa persuja? Miksi hänen oletettu persukannatuksensa on se oleellinen seikka tässä jutussa? Entä jos hän onkin patamusta demari?

      Poista
    2. Päättelen hänen kannattavan persuja siksi, että hän toistuvasti itse ilmoittaa kannattavansa. Harkinnan jälkeen sisällytin persu-sanan kirjoitukseeni, koska mielestäni hän edustaa tässä yhtä persujen opillista lahkoa. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut tässä ruveta vaalikeskustelua käymään vaan heittää tämänkertaiseen ammunta-asiaan pari maustehippua.

      Poista
    3. Entäpä jos persuus on vain psyykkistä eikä vähääkään henkistä? Sihdataanko tässä piipun suupuolelta persuuspuolelle? Onko ilmapiiri muuttumassa ja syrjitäänkö tässä amerikanpersuutta?

      Poista
    4. Ihmetyttää tämä persuvastaisuus joillakin. Suomi on demokratia ja jokaisella on oikeus poliittiseen mielipiteeseen ja vapaus äänestää sen mukaisesti. Persuja on kansasta arviolta joka neljäs äänestysikäisistä. Se on valtava määrä eikä sellaista joukkoa voida vaientaa vihapuheella ja syrjinnällä. Se vain kasvattaa heidän joukkoaan. Monelle tulee vaalien jälkeen pettymys ja sekava olotila kun persut saavat valtavan äänivyöryn ja he istuvat seuraavassa hallituksessa, kenties pääministerin paikalla.

      Pitäisiköhän minunkin harkita persuilua?

      Poista
    5. "Entäpä" on todella osuva kysymys.

      Poista
    6. Tietysti persuus on psyykkistä eli asenne. Persujen mielestä meillä ei ole velvollisuutta eikä edes varaa tarjota jokaiselle maahanpäässeelle keskiluokan elintasoa ilman mitään velvoitteita maailman tappiin asti.

      Enemmän henkiset voivat tehdä sen toki omalla kustannuksellaan. Ikävä kyllä heistäkin suurin osa saa elintasonsa ylläpidon verovaroista.

      Poista
    7. No nyt on kerrankin saatu aikaan reipasta journalismia aitoon hesarin lasitalon malliin, pyhäpäivän HS kysyy rohkeasti äärimmäisen kysymyksen: 'Miksi nuoret persuilevat, eivät ymmärrä itsekään'. Hyvä ja hurraa. Nuo diagrammit olivat niin hilpeyttäviä että vapuksi ei tänä vuonna Linnanmäelle olekaan tarvis mennä.

      Poista
    8. Parempi nimi olisi kyllä paikallaan. Vitsitkin alkavat jo olla kuluneita. Kävisikö Jäännöspuolue? Linjaksi sama kuin nytkin, kun kaikki muut ovat saaneet kahmituksi osansa niin se kelpaa Tauno ja Tiina Tavalliselle mikä yli jää, jos jää, mutta selvällä suomenkielellä sanottuna.

      Poista
  7. Vähän epäselväksi jää, mitä blogisti haluaa sanoa koronapassilaista, mutta toki se säädettiin aivan liian myöhään, minkä vuoksi hyöty jäi vähäiseksi. Ylipäätään Suomessa keskusteltiin aina edellisen vaiheen ongelmista. Politiikka oli hitaan reaktiivista, ei ennakoivaa.

    Nyt pandemian jälkeen olisi suurta tarvetta keskustella valmiuslain uusimisesta ja arvioida omaa onnistumista ja varautua seuraavaan, mutta THL haluaa lähinnä puolustella kaikkia tekemisiään, samoin hallitus - seuraavalla hallituksella taas voi olla houkutuksia päinvastaiseen.



    VastaaPoista
  8. Pohdiskelin tässä huomautustasi siitä, että sähkö on ainetta kvanttimekaanisesti tulkittuna. Ei se oikeastaan pelkän aalto-hiukkasdualismin perusteella ole: vaihtovirrassa elektronit liikkuvat edes takaisin koskaan päätymättä mihinkään. Se, mikä johdossa virtaa, on energia eikä sekään tarkalleen ottaen virtaa johdossa vaan energian siirtoa kuvaava Poyntingin vektori, magneetti- ja sähkökentän ristitulo, on nollasta eroava johdon ympärillä. Energia virtaa johdinta ympäröivässä eristeessä tai tyhjiössä. Kuluttaja ostaa (tai varastaa) nimenomaan tämän Poyntingin vektorin kuljettamaa energiaa, ei elektroneita, joita hänellä on jo ihan tarpeeksi.

    Kvanttimekaanisesti on todella vaikeaa ajatella vaihtovirtajärjestelmän makroskooppista sähkökenttää, mutta se ei ole oikeastaan edes fotonien liikettä: sähkökenttää välittäviä virtuaalifotoneita kun ei voi havaita suoraan ja niitä on tässä tapauksessa niin paljon liikkeellä, että klassinen sähköoppi riittää asian ymmärtämiseen. Pitää mennä todella syvälle kvanttimekaniikan maailmaan, että voisi mitenkään tulkita niitä aineellisiksi kappaleiksi. Siinä alkaa jo tulla laintulkinta vastaan; lainsäätäjä on varmasti tarkoittanut "aineella" arkikokemuksen mukaista ainetta, ei jotain esoteerista kvanttifysikaalista tulkintaa, jota ei tilanteen ymmärtämisessä mitenkään tarvita. Näin ollen sellaisen tulkinnan pakonomainen käyttäminen olisi lainsäätäjän tahdon tarkoituksellista väärinymmärtämistä eli demokratian halveksuntaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko huomannut että sähkölaskun suhteen tapahtunut muutoksia?

      Energia on vissiin käymässä harvaan kuin kanan hampaat, mitä nyt viitisen miljardia hammasta keräsivät yhtiöt, kaipa ne on viisaampia ja siellä suunniteltiin panna niitä talteen että on sitten mistä ottaa kun on kuitenkin pakko niitä myydä.

      Että kiitetään siitä mutta sähkö on liian kallista, saatana!

      Poista
    2. Epäilen että sähkö on energiaa josta on suodatettu rahat.

      Tiedätkö mikä on peyroni? Se on kätevä uusi hiukkanen, sen sijainti ja hinta voidaan määrittää mutta se on vähän noista ilmoista kiinni.

      Poista
    3. Todemmin energiataseesta kyseenollen saadaan ydinvoimala 'plussanpuolelle' viiemeistään puolessa vuodessa kun 1 MW - 5 MW:n tuulivoimalalla yksikön rakentamiseen käytetyn energian takaisinsaanti kestää vähimmillään kolminkertaisen ajan. Tässä voli olla jopa kertaluokan ero. Toki tuuliturbiiineilla on se ominaisuus että eräs pikku vika saadaan korjatuksi sillä ne hidastavat maapallon pyörimisliikettä. Karkaussekunttia tarkkaillessa voimmekin jättää tuon täsmäyksen tapahtumisajankohdan laskemisen läksyksi ahkerammille yrittäjä- / hävittäyksilöille.

      Poista
  9. Googlen huomiotta jättävää ei saisi ampua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entäs jos on fiksu ja selaimena duckduckgo?

      Poista
  10. Eduskunnan päätöksistä pidättää virasta tai irtisanoa turvallisuuspäällikkö tai tarkastusviraston pääjohtaja on kyllä päästy valittamaan hallinto-oikeuteen. Ei parlamenttikaan ole ainakaan tällaisissa henkilöstöasioissa kontrollin ulkopuolella.

    VastaaPoista