Sivun näyttöjä yhteensä

6. toukokuuta 2021

Waiver


 

Tänään ilmaisen iloni merkittävän korkean tahon ajatuksesta, että Covid-19-rokotteiden patenttisuojasta olisi tingittävä määräajaksi. Esimerkiksi Intiassa olisi lupa valmistaa rokotetta maksamatta patentinhaltijoille eli eräille lääketehtailla niille kuuluvaa lisenssiä eli rahallista korvausta.

 

Viimeksi eilen kuuntelin, kun EU:n puolesta puhunut henkilö varoitti tekemästä mitään tällaista, koska meillä on hyvin toimiva patenttijärjestelmä, eikä siihen pidä kajota.

 

Olen ollut julkisesti ja ajoittain aggressiivisesti eri mieltä viimeksi kuluneet 50 vuotta, myös tuomarina ja opettajana. Patenttijärjestelmä ei ole eikä ole valitettavasti koskaan ollut hyvin toimiva. Perustelut sen kannustevaikutuksista ovat hyvin usein perättömiä. Se tukee hyvin usein monopoleja ja aiheuttaa ostajille ylimääräisiä kustannuksia.

 

Kuvan patenttikorkki on hyvä symboli. Keksintö eli tuo korkki on näppärä ja syrjäytyi aikanaan parempien keksintöjen tieltä. Tosin käytän itse tuhkakupinani piipunporoille lasipurkkia, jossa on juuri tuollainen korkki ja kumitiiviste. Mutta kirjoituksen kuvana se esittää vertauskuvallisesti sulkemista, estämistä ja säännöstelyä.

 

Kansainvälisesti patenttien takana on Pariisin liittosopimus, vaikka patentti on siis periaatteessa voimassa vain siinä maassa, jossa se on myönnetty. Lisäksi on kaikin puolin vihattava kansainvälinen TRIPS-sopimus.

 

Kun opetin näitä yliopistolla, muistin aina sanoa, että patentti ei käytännössä paljon suojaa, jos loukkaaja on tarpeeksi rikas ja röyhkeä. Ja että pienen keksijän paras turva on ”leadtime” eli ajallinen etumatka. Kun on keksinyt jotain, sitä pitää koko ajan kehittää ja hakea houkuttelevaa hintaa niin että kilpailija eivät pysy perässä. Poikkeus säännöstä: Apple, joka osaa hinnoitella tuotteensa kaksi tai kolme kertaa kalliimmiksi kuin kilpailijat yhtä hyvät tai vähän paremmat tuotteensa, ja pysyä silti markkinoilla paalupaikalla. 

 

Muutoin patenttioikeuden ja nyt rokotteiden ongelmakenttä on vedetty hyvin yhteen suomalaisessa lastenlorussa: ”tii tii tikanpoika kylvi tielle nauriin; tuli paha paimenpoika, söi sen tikan nauriin”.

 

Siltä varalta että joku kaipaisi asiallista eli tenttivastaukseen kelpaavaa muotoilua, esitän sen: patenttijärjestelmä on liian hidas ja kallis ja rakenteellisesti monimutkainen kyetäkseen tehokkaasti edistämään päämääriään.

 

Lisäperustelu: muun muassa Suomessa on ollut vuosikymmeniä erikoislaki, jonka perusteella valtio voi ottaa väkisin haltuunsa ”maanpuolustukselle tärkeän keksinnön”. Siis ajatus yleisen turvallisuuden nostamisesta yksityisen edun yläpuolelle ei ole millään muotoa uusi.

 

Muistisääntö: valtio tutki aikoinaan aseseppä A. Lahden kehittämän konepistoolin. Sitä pidettiin armeijalle tarpeettomana, hupaisena leluna. Niinpä perustettiin yksityinen osakeyhtiö Tikkakoski, joka valmisti Suomi-konepistooleita. Talvisodassa niitä oli käytettävissä vain runsaat neljä tuhatta. Sen jälkeen armeija muutti mieltään ja ase todettiinkin hyvin hyödylliseksi, vaikka se oli pistoolin patruunoita ampuvana sangen heikkotehoinen.

 

32 kommenttia:

  1. Venäjä on maailmalle antanut kaksi patentoimatonta hyvin laajalle levinnyttä innovaatiota. Toinen on AK-47 Kalašnikov, ja toinen on... no, en nyt muista mikä. Mutta kumminkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikis, älä ole noin vaatimaton. Tai dementikko. Olen lukenut sinulta "Tiedättehän te, rakkaat kontiaiset (Talpa europaea), mikä aikoinaan oli Neuvostoliiton korkein ns. 'kevyttuotannon tuote'? Ei, ei ollut sinkkiämpäri - vaikka läheltä liippaa - vaan oli se, ja älkää nyt pudotko tuoliltanne, se oli vastaisku länsimaalaiselle pornon vyörylle. Venäläiset kun päättivät kehittää sekä suurimman että pörisevimmän hieromasauvan, mitä maailma ikinä on nähnyt. Näin syntyi legendaarinen VENÄLÄINEN PERSEENPÄRISTIN. (eestiksi "vene pätt müristab")

      Myöhemmin tuotteessa huomattiin kaksi ns. valuvikaa, jonka takia tuotanto piti lopettaa a) se ei pärissyt b) eikä mahtunut peppuun. No, myöhemmin jengi keksi sitten ”Tetriksen”. Se on pirun koukuttava peli.

      Poista
    2. Nimetön, millä oikeudella siirtelet toiseen yhteyteen tehtyjä kommenttejani tänne?

      Toivotan Sinulle lyhyttä mutta jäätävää tulevaisuutta.

      Poista
    3. Aikanaan vitsailtiin suurimmasta venäläisestä keksijästä: toveri Reguspatoff.

      Poista
    4. VP-74n patentti pitäisi varmaan kanssa vapauttaa määräajaksi.

      Poista
    5. No, Mikis, kai sinä nyt puheittesi takana seisot oli foorumi mikä vain...

      Poista
  2. Isoin ongelma on Eink-patentti. Siis sähkökirjojen näytöt. Idea on yksinkertainen, väripalloja pyöritellään sähkökentällä. Meillä olisi sellaisia koko seinän kokoisia hitaasti vaihtuvia tapetteja, jossei patentin haltijalle tarvisi maksaa koon mukaan.

    VastaaPoista
  3. Patenttijärjestelmä nyt on. Sitä paljon mystifioidaan, usein tässäkin blogissa. Kyllä sen kanssa voi elää, vaikka on siinä kornitkin piirteensä. Patentoitavaa myös syntyy siellä, missä jotain uutta ylipäätään tehdään ja patentteja saa, kun alkaa niitä hakea. Hyvänä esimerkkinä olkoon vaikka Nokia, joka alkoi tuottaa niitä ihan tehtaillemalla, kun oli ensin itse menettänyt patenttiviattomuutensa Motorolan kynsissä 80-luvulla. Nytkin vielä Nokian vanhojen patenttien osasto (Technologies) kehrää vuosittain mukavat rojaltit, vaikka niiden suojaama pää-bisnes meni jo aikapäiviä sitten.

    Isot firmat patentoivat paljon kaikkea mahdollista vastaisen varalle, jolloin mahdollisen kanteen uhatessa kilpailijan suunnasta, voidaan aina löytää aiheita vastakanteisiin, ainakin voidaan väittää mitä tahansa, ja sopia asiat sitten jollain ristiinlisensioinnilla oikeuden ulkopuolella. Riidan aluksi mitataan ensin viivoittimella patenttipinojen paksuudet.

    Patenteista suuri(n) osa on tällaisia, varmuuden vuoksi tehtyjä pinon täytteitä. Mutta sitten on toki kovan luokan suojauksia, jotka aiheuttavat kilpailijoile oikeasti kiusaa. Yksi tunettu tapaus on Xeroxin patentit valokopiointiin liittyen, joka antoi Rank Xeroxille kovan monopolin yli kymmenen vuoden ajalle. Mutta yritys laiskistui monopolinsa suojassa, ja kun patentit vanhenivat monet valmistajat, etunenässä Canon ja perässä muutkin japanilaiset, menivät heittämällä ohi, ja valtasivat nopeasti markkinat Xeroxilta.

    Alkavan teknologiayrityksen suojana patentit ovat korvaamattomia, jos innovaatiot ovat helpohkosti avattavisssa, analysoitavissa ja kopioitavissa. Jos ne sen sijaan ovat riittävästi piilossa, ei niitä välttämättä kannata patentoida. Patentointi kuitenkin maksaa ja varsinkin niiden ylläpitäminen eri puolilla maailmaa. Pieni start-up ei tosiaankaan pysty yksin haastamaan rikasta ja röyhkeää patenttiensa loukkauksista, mutta jos saa toisen rikkaan ja röyhkeän asiakkaaksen (lisensioimaan patentoitua teknologiaa), tällaisella asiakkaalla on resurssit käydä kiistelemään. Omat kokemukset aiheesta ovat herkullisia. Kun omia ja kilpailijan patentteja oikein tutkitaan, saattaa ilmetä, että monet sen ison kiusaajan patenteista eivät olekaan valideja, tai ovat jopa patentoineet jotain mikä on jo patentoitaessa tiedetty tunnetuksi ("patent fraud"), jne. Kun omalla puolella on tarpeeksi voimaa, ja riittävä lakitoimistopelote (Wilson Sonsini..), koko asetelma voi äkkiä kääntyä ja kiistelevät osapuolet pääsevät sopuun, kunhan näistä ilmi tulleista asioista ei vain kerrota kolmansille osapuolille.

    Kasvuyrityksen kehittäminen ilman patenttien suojaa on vaikeaa. Riskisijoittajan voi olla vaikea hahmottaa yrityksen osaamisen arvoa, eli miksi investoida yritykseen, jos mitään patentoituja teollisoikeuksia ei ole. Toki pitää olla muutakin arvoa, kasvavaa liiketoimintaa, asiakkuuksia, hyvä tuote nousevalla toimialalla, mielellään "härski" kilpailuetu jne., mutta ilman patenttisuojaa voi olla kyllä vaikeaa.

    Puhtaaseen ohjelmistoon perustuvassa liiketoiminnassa (kännykkäsovellukset, pelit), varmaan nopea kehityssykli ja juokseminen koko ajan kilpailijoita edellä suojaavat myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman patenttejakin voi pärjätä. Se vaatii asioiden mietittyä suojaamista kaikin keinoin ja laitteiden tekemistä "mustiksi laatikoiksi" tässä mielessä. Ohjelmistotkin voidaan suojata eri tavoin jos vaan viitseliäisyyttä löytyy ja se on paljon halvempaa kuin patentit. Myös erilaiset tekniikan rakenteet yms. voidaan suojata melko hyvin. Tiedän että on tuossa yrityksiä jotka mielellään maksusta purkavat laitteet ja lastut melkein atomitasolle. Sitäkin vastaan voidaan taistella oikein keinoin. Algoritmit esim. analyyseihin ja mittaustekniikan tuotteisiin voidaan suojata eri tavoin aika tehokkaasti. Kaikki vaatii hieman aikaa ja valot hoksulaan niin sillä siitä pääsee. Keinoja en tässä luettele.

      Heikoin lenkki kaikessa on ihminen. Tunnen maassamme erinäisiä tapauksia joissa työntekijä on marssinut kilpailijan leipiin saatuaan tarjouksen josta ei voinut kieltäytyä. Kappas vain, hetken kuluttua kilpailijalta ilmestyy markkinoille aivan samanlainen tuote jota ei muualla maailmassa valmisteta. Alkuperäisen yrityksen on todella vaikeata ryhtyä taistelemaan ja todistamaan että jokin rikos on tapahtunut jos ei sitten ole selvästi nähtävissä että suorastaan dokumentteja olisi siirtynyt. Tähän pitäisi saada jotakin tehokasta estoa koska ei näin pienessä maassa ole tällaiseen mielettömään tuhlaamiseen varaa.

      Poista
  4. Itse olen pitänyt eräänä parhaista patenttisuojauksen metodeista keksinnön "julkaisemista" huonosti. Jos kirjoittaa asiasta huonon artikkelin johonkin lukemattomista kehnolaatuisista tieteellisistä julkaisuista, voi olla aika varma, ettei sitä kukaan lue. Toisaalta voi osoittaa, jos joku patentoi keksinnön ja vaatii rojalteja, että keksintö on jo aiemmin julkaistu. (Jokin Proceedings of the XIV Spring Conference of the Vanuatian Society for Technological Advancement -tyyppinen julkaisu siis.) Tämä on pienyrittäjälle paljon halvempaa kuin patentoida keksintö ja puolustaa patenttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään tätä kuviota kyllä taitaa vähän sotkea se, että kaikki marginaalisimmat julkaisut alkavat olla netissä ja kustannussyistä ehkä vain siellä. Hakukoneen oletuksetkaan eivät tulle esteeksi, jos hakusanayhdistelmä on riittävän erikoine .

      Poista
    2. Tuolla tavalla voi estää kilpailijoita saamasta patenttia, mutta ei sitä, että ne valtaavat kyseiseen ideaan perustuvan tuotteen markkinat.

      Poista
  5. Nimettömälle lainaus, "Kasvuyrityksen kehittäminen ilman patenttien suojaa on vaikeaa. Riskisijoittajan voi olla vaikea hahmottaa yrityksen osaamisen arvoa, eli miksi investoida yritykseen, jos mitään patentoituja teollisoikeuksia ei ole. "

    Suomalainen koronarokote esimerkiksi... Kukaan ei sijoita koska ei patenttia. Seuraava pandemia ja tuntenton virus. Ei kenenkään kannata kehittää siihen rokotetta, eikä sijoittajien sijoittaa lääkeyhtiöihin jos ja kun EU varastaa tuotot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EU:han olemme me. Varkaisiin kuuluu lisäksi muutama miljardi aasialaista, afrikkalaista & amerikkalaista. Jos vaikka äänestäisimme.

      Poista

  6. Patentit kävelivät. Käsissä. Suomikin pääsi puutalouden trendille sanomalehtien kirjojen rotaatioiden paineesta. Mitä kohti ne joet juoksivat, eivät ainakaan kuuta. Vastahan Elon Musk alkaa pendelöintiään.

    Ainakin järvenselkien poikki? Eipäs näinkään, varpatahan tukit piti. Eikä kiertohevonenkaan tiennyt minne asteli, laput silmäkulmillaan ja kierros toisensa perään omalla kaviouralla. Valmista kuitenkin tuli.

    Koskella odotti vesipyörä turbiini, puutikku keittokattila ja valssi. Mikä nimi pyörähdellä! Tyttöjä katselivat muisti Nokian kronikoitsija. Hän kertoili kymmenistä uuden konetekniikan kulkumiehistä Nokian ja Kyröskosken kirjeenvaihtaja- ,niin kaunotar-kaunokäsialoja ja kohta konekirjoitusta lehteillessään Tehtaiden arkistoissa.

    Patentti siis kulki päässä, levottomassa päässä. Keskiajan katedraalien ja muurien turvista lähtivät päättymättömät nuorukaispolvet työkalureppu olalla kiertämään Euroopan kaupunkeja asettuakseen jonkin isännän, lesken tai tyttären mieheksi.

    Skandinavian ja pohjois-Saksan väliä ristiin rastiin ja samatkin kisällit jos kuinka useasti ja levottomasti teitä ja laivankansia mittaillen. Eikä juuri kukaan puhunut suomea. Mastoissa kylläkin. Vaikka niissä korkeusissa ja halki tuulen huutaen ja viittoen oli satavarmasti yhteiskieli ja kommunikaatio. Globaali.

    Sitten teknikot rauhoittuivat opistoihinsa. Kohtapa keskittyivät ostopatentteihin, pian avaimet käteen tuotantolaitosten pystyttämiseen, kohta kahisevalla sai jo koko arvoketjun. Ja sen huipulla meikä kourasta ja pakkasesta ja mikrosta pitsaa kitusiini kiskomassa. Kaikki män.

    Kelle män, viimeiselle joka valot sammutti. Kuka se oli. Viimeinen keksintö oli panna kirjanpitopulpettiin tietokone. Ja kääntää silmät nurin edellisestä tilikaudesta tuleviin keksintöihin. Patentoida rationaaliset odotukset.

    Panna Taseeseen ja ostaa osakkeilla ja keskinäisrahalla. Kirjanpito kääntyi menneen tarkastamisesta, tulevaisuuden pyytämiseksi. Sille tulivat omat instituutionsa. Juuri ne hallitsevat nyt.

    Saas nähdä mitä kaloria ja hiventä lisenssioin itselleni ja jengilleni ja minkä nimiseltä auttajatarjokkaalta.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viidan Moreenin vaihtoehtoinen aloitus.

      Poista
  7. Koska lähinnä yhdysvaltalaiset ovat pilanneet patenttijärjestelmän ahneudellaan, niin pitäisiköhän yhdysvaltalaisille patenteille tehdä sama mitä tehtiin saksalaisille patenteille maailmansodan jälkeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on varmaan jotain perusteluja väitteillesi?

      Poista
    2. Mille väitteelle?
      Kyse oli havainnosta.

      Poista
    3. Näinkö väität havainneesi? Edelleen on kyse väitteestäsi jolle olisi hyvä olla perustelujakin.

      Poista
    4. Perusteluja löytyy etsivälle tästäkin ketjusta.
      Jännä miten ranskalaisista,venäläisistä ja kiinalaisista saa heitellä mitä moskaa tahansa mutta kun puhe kääntyy jenkkeihin, ruvetaan peräämään perusteluita...

      Poista
    5. "Perusteluja .."
      En näe täällä mitään perusteluja väitteillesi. Patentin tarkoitus on antaa keksineelle osapuolelle etumatka jotta voi hyödyntää keksintöään ennenkuin se tulee kaikkien vapaaseen käyttöön. En näe mitään ahneutta sellaisessa. Jos kaikkien pitäisi heti julkistaa keksintönsä kun on saanut sen kehitettyä ja saattaa se kaikkien tietoon, keksiminen pysähtyisi juuri siihen paikkaan koska mikään instanssi ei suostuisi maksamaan kehityskuluja tulosten virratessa muille.

      Patenttikysymyksissä saksalaiset ovat erittäin pitkälle kehittäneet omaa protektionismiaan, samoin japanilaiset. He tehtailevat patentteja kaksin käsin jotta kilpailijat pysyisivät alalta poissa. Hyvin oudot suuryritykset siellä laativat aivan eri alojen patentteja ilmeisenä aikomuksena myydä niihin lisenssejä. Näitä on esim. eräs tunnettu terästehdas. Sen lisäksi että saksalaiset patentoivat ahkerasti he todellisuudessa tekevät esim. teollisista laitteistaan mustia laatikoita eivätkä suostu kertomaan niistä mitään ja kaiken huipuksi eivät halua edes julkisuuteen antaa mitään oleellisia tietoja. Vain myyntimiehet jotka kiertävät teollisia asiakkaita, saavat niistä jotain kertoa.

      Patentoinnin kiemuroihin kuuluu periaate, että patenttivaatimukset ovat mahdollisimman kattavia ja mielellään vielä kattavampia mutta mitenkään ei haluta paljastaa todellisia keksinnöllisiä faktoja. Kaikki ongelmakohdat keksinnössä piilotetaan ja alla olevat ratkaisut ja sekundääriset keksinnöt pidetään piilossa. Tämä on normaali menettely.

      Poista
    6. Niinpä, jenkkejä ei saa arvostella, ei syystä eikä syyttä. Nytkin yrität kääntää huomion pois heistä.

      Poista
    7. Juuri nuo täällä mainitut patenttisalkut kyseenalaisine sisältöineen (ohjelmisto, gmo yms. patentit) ja niitä haukan lailla vahtivat juristiarmeijat ovat pilanneet patenttien alkuperäisen ajatukse, johon sinä raukka näytät edelleen uskovan.

      Poista
    8. "Niinpä, jenkkejä.."
      Minulla ei ole mitään USA-agendaa mutta sinulla selvästi on.

      "Juuri nuo..."
      Mikä siinä on väärin mennyt? Patentti on voimassa vajaat 20 vuotta ja kilpailijat voivat vapaasti kehittää samoja asioita ja valmistautua tuotantoon kun patentti vapautuu tai jos sen vuosimaksut on jätetty hoitamatta, se laukeaa jo aiemmin. Toisaalta, kilpailijoilla on samat oikeudet ja mahdollisuudet kehittää omia keksintöjä ja patentoida ne. Tätä vaihtoehtoa ei pidä aliarvioida.

      Näille (tälle) nimettömälle esitän vastakysymyksen: Entä jos itselläsi olisi hallussasi oikeus vaikkapa tiettyyn GMO-patenttiin, mitä tekisit? Luopuisitko siitä maksutta? Vai pyytäisitkö kenties kovan hinnan kilpailijalta tai lisensoisit sen? Kaikkia näitä ja muitakin mahdollisuuksia on olemassa. Vai ryhdytkö vahtimaan patenttia lakimiesten auttamana jottei kukaan pääse laittomasti valmistamaan samaa tuotetta koska kyse on suurista taloudellisista seikoista?

      Poista
    9. GMO:lle ei pitäisi edes myöntää patenttia.
      Mutta kiihkeytesi vahvistaa vain mielipidettäni siitä että jenkkien patentit pitäisi mitätöidä ja näin vapauttaa muun maailman hyödyksi eikä hautoa niitä salkussa.

      Poista
    10. Sama mahdollisuus, no siitä vaan, Stenlund, täysin uutta kännykkää kehittämään jos noin on.

      Poista
    11. "GMO:lle ei pitäisi .."
      Miksi jenkkien patentit pitäisi mitätöidä? Nehän loppuvat vaikutukseltaan aikanaan ja hyvin monet ovat jo loppuneet. Omalla alallani on joitakin tunnettuja patentteja jotka on USA:ssa laadittu 1970-luvulla ja yritys hallitsi tiettyä alaa suvereenisti ja 1990-luvun alussa patentti loppui. Nyt useat yritykset valmistavat tuotteita sen mukaan eikä kukaan ole valittamassa.

      Toiselle sanoisin että on ennestään lautanen täynnä eikä muutenkaan kiinnosta patentointi. Syynä on juuri se että monet yritykset rikkovat patentteja kun havaitsevat että ne ovat pienten yritysten hallussa. Toiseksi, koko teknologia ja know-how tulisi julkiseksi saman tien. Se olisi peräti hullua.

      Poista
    12. Miksi pitäisi olla mitätöimättä?
      Kun selvästi itsekin huomaat, miten järjestelmä on vinoutunut, niin ettei se enää vastaa alkuperäistä tarkoitustaan.
      Oliko kohde väärä?

      Poista
  8. Suomi koopeen alkuperä onkin jännä juttu, Lahden alunperin omin varoin konstruoima ja myöhempi versio joita Tikkakoski oy valmisti yhteensä n. 80 000 kpl ovat eri kaliiperia. Alkuperäinen patruuna tosiaan oli heikkotehoinen. Muuten sanoisin että ysimillinen on parahultainen juuri lopullisessa rakenteessa aseen tulinopeus ja massa huomioiden. Siihen valmistettuja patruunoita ei kaikkiin aseisiin voi suositella, tehoeroa on vaikka kaliiperi on sama.

    VastaaPoista
  9. Erinomainen ja perusteellisin Suomi-kp:n historia jonka tiedän on näppärästi luettavissa Gunwritersin sivuilta, suomeksi.

    VastaaPoista