Sivun näyttöjä yhteensä

9. tammikuuta 2015

Varjele





Tämä on sotaa.

Jos Pariisin teurastajat olivat taistelevan islamin miehiä, heidän olisi kannattanut teollaan parantaa omia toimintamahdollisuuksiaan ja surmata poliiseja tai sotilaita. Kun suunniteltu teko kohdistui maassa hyvin tunnettuihin piirtäjiin ja kirjoittajiin, tarkoitus oli herättää pelkoa ja näyttää omaa voimaa. Charlie Hebdo on suunnilleen samalla tavalla tunnettu kuin meidän iltapäivälehtemme. Lööppi erottuu lehtikioskeista.

Uskonnolla ei ole tekemistä asian kanssa. Kirkoilla on. Uskonto voi olla hyvin yksityistä. Kirkko on järjestö, joka pitää yhteyttä uskonnon harjoittamista varten. Poliittinen puolue on hyvin samanlainen ilmiö.

Tuossa ajattelussa menevät sekaisin uskonto ja kirkko. Niin sanotuista pyhistä kirjoista käy selvästi ilmi, että tämän Suomessa näkyvästi vaikuttavan kirkon keskeinen henkilö Jeesus ei perustanut minkäänlaista kirkkoa eikä edes lahkoa. Näistä kirjoituksista eli siis evankeliumeista käy ilmi, että hän vaati parannusta eli mielenmuutosta.

Sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti laajentumishaluinen liike, jonka epämääräinen nimitys on imperialismi, on käyttänyt asiaansa edistääkseen uskonnollisia ja kirkollisia tunnuksia. Valloitussotia sanottiin pakanoiden käännyttämiseksi jo ainakin 1200 vuotta sitten. Esimerkiksi ristiretkien pitäminen kristillisyyttä tunnustavien joukkojen erityisenä syntinä on hiukan ongelmallista. Niitä edelsi islamin hyvin tehokas laajentuminen kaikkine sotineen. Hanke – ”pyhän haudan vapauttaminen” – on edelleen kesken.

Päivän puheenaihe, ranskalainen satiirilehti, on tunnettu uskonnon ja kirkon pilkkaamisesta. Hyllyssäni on niteet ”Jumalan seikkailut” ja ”Jeesus, viidakon kuningas”. Yksi keino on yhdistää kuuluisia kuvia omaperäisiin teksteihin. ”Pietà” eli ristiltä otto on saanut kuvatekstin ”Jeesusta tuodaan Kaanaan häistä”. Valokuva melkein murskaantuneesta peukalosta on tekstitetty: ”Pyhän Joosefin peukalo valokuvattuna välittömästi sen jälkeen, kun pikku Jeesus oli isän verstaassa murjaissut ensimmäisen vertauksensa.”

Saa kysyä, tarvitaanko tuollaista. Minusta tarvitaan. Selkeämpi esimerkki on Chaplinin ”Diktaattori” (1940), jonka pääsy teattereihin oli USA:ssa ongelmallista, koska elokuvan arvioitiin – aivan oikein – vaarantavan suhteita Saksan valtakunnan arvoisaan ykkösmieheen. Elokuvassa Hitler ja hänen apurinsa tehtiin naurettaviksi, ja sen lopussa esitettiin vaihtoehto.

Osittain elokuvan ”Nykyaika” takia Chaplin joutui sitten poistumaan sananvapauden syntymämaasta eli Amerikan Yhdysvalloista. Ainakin tekijän arveltiin edistävän kommunistien asiaa. ”Nykyaika” oli satiiri, kaikkien aikojen purevimpia.

Ensimmäinen hyvin tunnettu jumalan pilkkaamisesta tuomittu henkilö oli Jeesus. Oikeustapaus on Matteuksen evankeliumissa, luku 26. Tarina saattaa olla propagandaa, mutta repliikki on historiaa: "Hän herjaa Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme! Kuulittehan, miten hän herjasi. Mitä mieltä olette?" He vastasivat: "Hän on ansainnut kuoleman."

Jutun ratkaissut maaherra päätyi kuolemanrangaistukseen poliittisen realismin vuoksi. Kansanjoukko käyttäytyi uhkaavasti. Tarinan todenperäisyys jää arvoitukseksi, mutta muutamia vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 70, Jerusalemin temppeli tuhottiin ja kaupunkia hävitettiin. Ristiinnaulitsemisia pantiin toimeen laajasti. Tapahtumista on säilynyt uskottavia selostuksia.

Ihmeellisesti mediassa on nyt hämmästelty, miksi Suomessa ei ole muuta kuin kovin kilttiä satiiria. Suomi on sellainen maa, että täällä pilkanteko oli kauan poliittisesti hallitsevien piirien etuoikeus. Kari Suomalainen oli pilapiirtäjä aivan omassa luokassaan. Lopulta hänen yhteistyönsä Helsingin Sanomien kanssa päättyi – satiiriin. Koetinkiveksi muodostui värillisten maahanmuuttajien pilkkaaminen. Karin asenteita ei muutoinkaan voi kuvata sanan missään merkityksessä liberaaleiksi.

Lisäksi meillä oli pakinaperinne. Sanomalehtipakinan kulta-ajan suurimmat nimet olivat erittäin oikeistolaisia arvoiltaan ja asenteiltaan, esimerkiksi Olli, Arijoutsi ja Agapetus. Luin kaikki Vaasan Jaakoon pakinat viime vuonna. Sureksin että aivan loistavatkin humoreskit on vaiettu unohduksiin luullakseni osittain siksi, että kirjoittaja oli myös aikansa termein äärioikeistolainen, vaikka kuului vain kokoomukseen.

Televisiokeskustelussa esitettiin ällistyttävä väite, että isku ei liittyisi sananvapauteen. Se muka kohdistui lehtimiehiin vain, koska näin tavoiteltiin suurta julkisuutta. Väitteen mahdollinen järki uhmaa ymmärrystä. Lehtien asema perustuu siihen, että niissä kerrotaan epämiellyttäviä asioita. Väkivallan tai muun vallan käyttäjillä on kova tarve iskeä niihin. Harvemmin kuulee, että  aitiopaikalta käsin kiistetään television, lehtien, verkon perustoimintaedellytys.

27 kommenttia:

  1. "miksi Suomessa ei ole muuta kuin kovin kilttiä satiiria."

    Perehdypä vasemmistolehdistöön 1917. Epäkiltti satiiri katosi kun tekijät pantiin hiekan alle tms

    VastaaPoista
  2. "Niitä edelsi islamin hyvin tehokas laajentuminen kaikkine sotineen."

    Tämä nykyisessä "islam on rauhan uskonto" -höpötyksessä valitettavasti unohdetaan. Islam syntyi alun perin myös yhteiskunnallisena liikkeenä ja Muhammed olisi paitsi uskonnollinen profeetta myös sotilaallis-poliittinen johtaja. Tätä perinnettä jatkoivat hänen seuraajansa (kalifit), viimeisenä Turkin sultaani, joka pyrkiessään valtaamaan Wienin 1683 oli julistanut pyhän sodan.

    Tämä ei sulje pois sitä, että islamissa on rauhanomaisia elementtejä ja että muslimit ja kristityt ovat kyenneet myös rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Sotaiset elementit ovat kuitenkin edelleen olemassa ja ne ovat aivan yhtä oikeaa islamia kuin rauhanomaiset (ks Hämeen-anttila Islamin miekka).

    VastaaPoista
  3. ”pyhän haudan vapauttaminen” pro: kolmanneksi pyhiempien moskeijoiden "vapauttaminen". Ensiksi mainittu kuului ristiretkeläisille.

    VastaaPoista
  4. Vai ei uskonnolla ole tekemistä asian kanssa, vaan kirkolla... Eikö mieluummin sillä laajalla käsitteellä, jota paremman termin puutteessa sanotaan "kulttuuriksi".

    Vielä vähän aikaa sitten kaltaisessamme länsimaassa, Pohjois-Irlannissa, käytiin vastaavaa uskonsotaa vastaavin terrorin keinoin. Meille ei tarvitse selittää, että tällä terrorilla ei ollut/ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa, koska me kristittyinä ymmärrämme sen itsekin erittäin hyvin.

    Kyse oli/on jostakin muusta. Jostakin sisäsyntyisestä "tiedosta", että me olemme kunnollisia ja nuo toiset katalia vihollisia. Näkökulmasta riippumatta "tiedossa" saattaa lisäksi olla aina jotain perääkin.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Kemppinen, tuo viimeinen kappale pitäisi kai jotenkin kullata muistiohjeeksi medialle.

    Paulinen ja Odysseuksen muistolle.

    VastaaPoista
  6. Äh siis Pauletten, voi hyvänen aika. Ei Paulinen. Saa korjata tekstiin jos haluaa armahtaa kommentoijaa. :)

    VastaaPoista
  7. Jos ptäisi valita venäläisten tai islamilaisten välillä Virossa, valitsisin hetkessä venäläiset. Olen hyvin kaukana rasismista, mutta länsimaiden pakolaispolitiikkaa en ole koskaan ymmärtänyt. Meidän sadat tuhannet venäläiset pakotettiin meille. Länsimaat tekevät saman vapaehtoisesti. Ja venäläiset ovat kuitenkin aika läheiset meille jos vertaa niitä autiomaan poikiin.

    VastaaPoista
  8. ” … evankeliumeista käy ilmi, että hän vaati parannusta eli mielenmuutosta.”
    En tiedä, en tiedä ...
    Entä jos vain kohtelisimme ihmisiä niin kuin toivoisimme heidän kohtelevan meitä - riippumatta siitä miten he meitä kohtelevat.
    ko. sananvapaus on mielestäni lähinnä vitunikeistä sananvapauden väärinkäyttöä joka välillisesti palvelee vihanlietsontaa, siis propagandaa.
    ”… Esimerkiksi ristiretkien pitäminen kristillisyyttä tunnustavien joukkojen erityisenä syntinä on hiukan ongelmallista. Niitä edelsi islamin hyvin tehokas laajentuminen kaikkine sotineen.”
    Se lienee hiukka ongelmallista koska tuon ajan arabismin korkeakulttuurin invaasio Eurooppaan avasi tietä filosofis-luonnontieteelliselle maailmankäsitykselle ja säästi meille mm. Aristoteleen teokset.

    VastaaPoista
  9. Eiköhän sen nyt pitäisi olla hitaammillekin jo selvää, että nyt on tultu sille vedenjakajalle, jossa aika pitkälti ratkaistaan maanosamme henkisen ilmaston tulevaisuus kauaksi tulevaisuuteen. Ollaanpa Charlie Hebdosta sitten ihan mieltä mitä hyvänsä, niin kyllä sanavapauden kuuluu mielestäni kattaa myös tuontyyppiset ulostulot. Eikä se ihan tasan mene siinäkään, että vain yksi uskonto on de facto korotettu kaiken arvostelun ulottumattomiin. Vaikka onhan se toki niinkin, että virsikirjaansa lehteilevien mummeleiden taholta ei rääväsuuateistienkaan noin pääsääntöisesti tarvitse pelätä järin väkivaltaista palautetta, nämä nuoret wihaiset miehet ovat sitten hieman haasteellisempia tuossa suhteessa... Vaan niin tai näin, niin sananvapaus on paitsi oikeus, myös julkishyödyke. Se joka ei sananvapautta puolusta, on ainakin siinä mielessä vapaamatkustaja. Ja mitä sensuurisantroihin tulee, jos julkishyödykkeiden sabotoimista pidetään muissakin tapauksissa tuomittavana, niin miksi ei sitten myös sananvapauden osalta?

    VastaaPoista
  10. Hesarin pääkirjoitusta koristaa Karlssonin pilapiirros, jossa kynäsoturi lausuu yrmysti: "Mennäänpäs mokoman suon yli, että heilahtaa."

    Kehottaako lehti meitä heittämään itsesuojeluvaiston hiiteen ja rynnimään pää pystyssä kohti länsimaiden perikatoa?

    Vai onko viesti se, että Charlien toimittajat ovat meidän marttyyrejamme, jotka kapteeni Kaarnan tavoin uhrasivat itsensä, jotta me rohkaistuisimme taistelemaan vapautemme puolesta?

    Olisiko kuvaan sittenkin sopinut paremmin se toinen sitaatti: Tuleen ei saa jäädä makaamaan!

    VastaaPoista
  11. Sananvapaudesta puhutaan, kuin se olisi olemassa ! Ei se ole olemassa, eikä ole koskaan ollutkaan ! Ellette usko niin sanokaa työpaikallanne tai muussa yhteisössä poikkeava meilipiteenne niin perästä kuuluu ! Koko elämämme on sisäistä kontrollia jos haluamme hakea rauhaa ja rakkautta. Ranskassa tapahtuneeseen tuli hakea jotain vihan ja alistamien muotoilua. Sananvapaus on vain keksitty syy.

    VastaaPoista
  12. Blogisti puhuu sentään uskonnosta, kirkosta ja sananvapaudesta eikä muutaman häiriintyneen yksilön teoista. Lähestymiskulma ei nimittäin tunnu olevan lainkaan selvä kaikille:
    http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_sana_pariisista.html

    VastaaPoista
  13. Pakinaperinne on yhä, ainakin Bisquit ja Paretskoi. Jälkimmäiseltä kannattaa lukea tämän päivän Kauppalehden loppuaukeamalta "Palvelunesto"-pakina.

    VastaaPoista
  14. Ranskassa on tapettu lisää ihmisiä taistelussa sananvapautta vastaan ja sananvapauden puolesta. Vaikea kommentoida enempää.

    Suomessa sananvapauden käytöstä roimitaan varmaan entiseen malliin niitä, jotka vaativat maahanmuuttajavirran tyrehdyttämistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut meistä ehkä sittenkin kaipaavat rikkaampaa kulttuuria tänne lumen ja jään maahan.

      Kun automaattiaseet laulaisivat kaduillamme, niin kulttuurimme olisi ehkä rikkaampaa.

      Poista
  15. Näen ranskalaisenkin islamismin suurena kasvualustana olevan toivottoman elämän arrondementtien betonikuiluissa ja päivittäisessä olemattomassa tulevaisuudessa. Siitä saattaa syntyä sen kokijoille tuntemus että mikä tie tästä vain ulos on, on se parempi kuin mitään tekemättömyys.

    Meillähän tuollaista ei saata tapahtua. Ainahan TE-keskuksissa järjestetään työhön sopeuttavaa koulutusta.

    VastaaPoista
  16. Pääsiäisen tapahtumien raikas kommentointi oli 1990-luvulla minulle lähes parasta Kemppistä. Olemme siis samassa uskossa ja näkökannassa, mutta täydellisyyden vuoksi voin silti mainita, että jumalanpilkka oli muodollisesti Sokrates-syytteen pahin kohta - eKr.

    VastaaPoista
  17. "Tämä on sotaa."

    "Uskonnolla ei ole tekemistä asian kanssa."

    Kyseessä on on todellakin sota. Tässä sotivat vastakkain kaksi erilaista maailmaa, kaksi erilaista maailmankatsomusta ja kaksi erilaista kulttuuria. Kulttuurin ytimessä on aina uskonto, joka näkyy yhteiskunnan arvoissa, moraalissa, perinteissä ja toimintatavoissa. Uskonto kietoutuu kulttuuriin ja yhteiskuntaan joka tasolla.

    Siksi Kemppisen väite, ettei uskonnolla ole mitään tekemistä asian kanssa on kovasti kummallinen ja ontto.

    Mutta ei siinä mitään. Ollaan ystäviä ja syödään edelleen pullaa näissä hautajaisissa, joita näkyy riittävän sitä enemmän, mitä "monikulttuurisempi" yhteiskunta on.

    Ja koska Orwell ja Poliittisen Korrekti Puolue on vallassa ja koska osaamme jo todella hyvin uuskielen eli Newsspeakin aakkoset niin todetaan vaan, että

    isku Kosher-kauppaan oli varmaan sadas "yksittäistapaus"; ja tietenkään sillä ei ollut mitään tekemistä OIKEAN islamin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taloudelliset seikat ovat ihmiselle huomattavasti merkityksellisempiä kuin taivaalliset. KIrkkoon tai moskeijaan mennessä pitää olla vaatteet ja onnikkapiljetti. Uskonnot ovat ympäröivän kulttuurin eräs osa ja ilmenemismuoto, ja radikaalin islamin osalta ei liene sattumaa että sitä ilmenee paikoissa joissa on syviä ristiriitoja -- Ranskan slummeissa joissa kiviköyhä siirtomaanuori kuitenkin omistaa varastetun auton, tai henkisesti varhaista keskiaikaa elävässä Saudeissa joissa länsimaat, jotka maksavat koko menon, on kivitetty saatana. Uskonto on tekosyy, sillä se on ihmiskeksintö: olemme rakentaneet aina meille juuri sopivat jumalat. Jumala ei ole vastuussa leivän tai raudan hinnoittelusta.

      Uskonto on elämän rankkuudesta toipumispilleri. Miten moni muusikkokin on heroiinista pääsemiseksi kääntynyt syvään uskoon, on tunnettua. Se on lisäksi seikkailu, joka ei useinkaan maksa mitään. Ensiksi.

      Tästä syystä uskonnolla ei ole tekemistä murhaamisen kanssa. Tappaminen on elämänkatkeruutta, uskonto sen tekosyy.

      Poista
    2. Jaa-a Eero Raunio.

      Tämä Sinun tekstisi minun pitää lukea tuolla työpaikalla ja kuuluttaa samalla koko kyläämme, jossa n. 70 prosenttia kuuluu vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen.

      Ja sanon samalla heille kuten sinä, että hyvät veljet "uskonto on elämän rankkuudesta toipumispilleri" ja ettei "uskonnolla ole mitään tekemistä teidän elämäntapojenne kanssa."

      Niin. Ja lisäksi on huomioitava, että kyläläistemme yleissivistys, maailman tuntemus ja tieto historiasta lienee noin tuhat kertaa parempaa kuin Pariisin Zonen lähiöissä kasvaneen fundamentalistin.

      Eli monenlaiseen saveen Allah meitä muovaa.....

      Poista
  18. Blogi nostatti tavallista enemmän pöhinää. Toistan: pöhinää. Olen nyt nähnyt yhden aidosti järkyttyneen ilmaan. Se oli vuorokausi ensimmäisen terroti-iskun jälkeen telkkarissa haastatellut pilapiirtäjä Ville Rannan kasvoilla. Me "sosiaalisen median osallistujat" jutustelemme yhtä kevyesti kuin mistä tahansa kivasta jutusta kuin vaikka jonkin tunnetun missin tissin vilautuksesta. Jos Pohjois-Koreasta alkaisi laajamittainen ydinsota, meidän päällimmäinen huolemme olisi se, että ehtisimmekö vielä pikkuisen heittää huulta somessa ennen kuin omatkin perskarvat kärähtäisivät.

    Vesa

    VastaaPoista
  19. No pilalehti Kurikka sitten rikkoi monopolia vai?

    VastaaPoista
  20. Lähetin Voima-lehdelle seuraavan palautteen. Levitän tätä eri paikkoihin siltä varalta, että tuo sananvapauden airut sensuroi sen.

    Voima-lehti julkaisi hyvin nopeasti taiteilijan puheenvuoron, jossa jokainen ”Je suis Charlie” –tunnusta käyttänyt leimattiin tekopyhäksi jeesustelijaksi. Tätä tunnistetta on nyt käytetty yksinomaan Twitterissä 5 miljoonaa kertaa. Olette ehkä nähnyt kuvia, joissa ihmisiä kokoontui tällä viikolla Euroopan ja maailman toreille kymmenin, sadoin tuhansin.

    Jos Voima-lehteä pitäisi uskoa, niin siinä on aika monta tekopyhää jeesustelijaa.

    En tiedä teistä, mutta minulle näitä kuvia katsoessa tulee ensimmäistä kertaa miesmuistiin rauhallinen ja tyytyväinen olo. Käänne on tapahtunut. Nämä nuoret eivät salli, että heidän kansalaisvapauksiaan poljetaan. Enää milloinkaan ei poliitikko voi sivuuttaa sananvapauskysymyksiä olankohautuksella. Tulevaisuus on valoisa.

    Olen lukenut nyt erinäisiä syväanalyysejä, joiden otsikoissa julistetaan ”Minä en ole Charlie”. Ne on julkaistu hyvin nopeasti ja kaikkitietävästi jo tapahtumien kestäessä, ruumiiden hädin tuskin kylmettyä, joten pelkästään tällä perusteella ne voisivat jäädä omaan arvoonsa. Yhden huomautuksen niistä haluaisin tehdä. Jos olette henkilö, joka arvostelee selittelyjä, joissa soperrellaan ”en ole rasisti, mutta”, niin tekisitte oikein, jos arvostelisitte yhtä lailla selittelyjä, joiden kehittely alkaa ajatuksella ”tällainen väkivallanteko on tietysti väärin, mutta”.

    Siinä ei ole yhtään mitään muttaa.

    VastaaPoista
  21. Sinänsä on ihan ok, että Je suis Charlie-kampanja yhdistää ihmiset ajattelemaan, mitä ongelmia islam tuo mukanaan länsimaisiin yhteiskuntiin; ja jos siitä tulee mukava fiilis, niin annettakoon ihmisten marssia.

    Mitään todellista ratkaisua kiihkislamistien aiheuttamaan uhkaan ei tällainen massojen hyvän tahdon tempaus ei kuitenkaan tuo mukanaan.

    Samoin johtavien poliitikkojen ympäripyöreät ja tekopyhät puheet sananvapauden ja demokratian puolesta ovat kaunista, mutta kovasti onttoa kolinaa.

    Sananvapaudella on tällähetkellä kovin kovasti ystäviä ja puolustajia ihan joka puolella Eurooppaa. Tilanne on samanlainen kuin Suomen talvisodassa, jossa maamme sai divisioonittain verbaalista myötätuntoa ja sanan miekkaa avustukseksi eli Suomi oli siis kokonaan yksin suurvalta vihollista vastassa.

    JOS Euroopan maat haluavat todella taistella sananvapauden puolesta ja muistaa Charlie-porukan uhreja, niin ainoa keino olisi julkaista koko länsimaisen median rintamalla ne kuvat, jotka saivat terroristit tappamaan ihmisiä. ON todettava, että tämä olisi pitänyt ehdottomasti tehdä jo silloin kun Tanska ja Jyllland Posten oli islamterroristien tappolistalla. Silloin muistamme , miten pääministeri (!!!) Vanhanen mateli muslimien edessä ja pyyteli anteeksi, että Sisun 30 hengen porukka julkaisi kuvat internetissä.

    Pariisin verilöylyn muistoksi ja uhrien kunnioittamiseksi julkaistut kuvat kautta koko länsimedian olisi todellinen teko sananvapauden puolustamiseksi. Se osoittaisi todella, että koko Eurooppa on sananvapuden ja demokratian puolella keskiaikaista ja pimeää fundamentalismia vastaan.

    Je suis Charlie-kampanja tuo varmaan hyvän omantunnon ja poliitikkojen huulilta putoavat kliseet tuovat varmaan myös ääniä tulevissa vaaleissa; mutta yhteenvetona on todettava, että kampanja on loppujen lopuksi aika munaton.....

    VastaaPoista
  22. Eero Raunio sanoikin aika täsmälleen mistä tämä terrori nousee. Monille kuitenkin tämä tragedia näyttää olevan lähinnä keino vahvistaa omia ja muiden ennakkoluuloja.

    Kuten Eero sanoo, niin tuntuu siltä että jokainen on rakentanut itselleen sopivat jumalat. Saman ilmiö näkyy myös kristinuskossa. Jumalan arvovallalla pyhitetään omat ennakkoluulot.

    Katkeruutta ja vihaa pursuavat nuoret miehet hakevat helpoimman mahdollisen perustelun rikoksilleen. En usko heidän syvälliseen islamintuntemukseensa, joten syitä on luultavasti turha hakea uskonnosta. Uskonto on vain näennäisperustelu jolla uskotellaan että heillä on takanaan jokin mahtavampi voima.

    Eri asia on sitten uskovatko he itse tähän perusteluunsa. Jotkut saattavat uskoakin. Rikollisia on kuitenkin kohdeltava rikollisina, mutta syyllisyyttä ei pidä ujuttaa viattomiin vaikka siihen olisikin kiusaus.

    VastaaPoista
  23. Ei kukaan tässä syyllisiä kaipaa; eikä ole viattomia viemässä mihinkään tuomiolle. Yritin lestadiolais-pointilla osoitta, miten suuresti uskonto ohjaa ja määrittää ihmisten identiteettiä ja heidän elämän tapaansa. Ja siellä mukana on paljon oppineita ja fiksuja ihmisiä, joiden yleissivistys ja loogiset taidot ovat kunnioitettavan hyvät.

    Sen pohjalta voi sitten rinnastaa sen, miten uskonto, joka on jo perustaltaan suvaitsematon, ekspansiivinen ja arvoiltaan keskiaikainen, vaikuttaa kouluttamattomaan, tietämättömään ja katkeraan lähiökasvattiin.

    Kysymys on siis lähinnä realismista. Ja siitä, miten syrjäytyneet hindut, buddhalaiset, kristityt etc. nuoret, eivät kuitenkaan tapa taiteilijoita, lehtimiehiä, poliitikkoja ja pilapiirtäjiä. Se yksinoikeus on muslimeilla ja tätä "loukkaantumiseen" perustuvaa veristä väkivaltaa jotkut sitten jopa ymmärtävät.

    Voi aikoja, voi tapoja, voi oman kulttuurin arvojen unohtamista ja väheksymistä.......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lestadiolaisuudessakin ongelma on kulttuuri eikä uskonto.

      Poista