Jospa tiedot suomalaisten lukutaidon nopeasta
huonontumisesta on tulkittu väärin? Entä jos tiedot lehtien ja kirjojen
vajoamisesta pysyvään epäsuosioon on käsitetty virheellisesti?
Sellaisetkin tekijät kuin Sanoma Oy ja Alma ja Yle nyyhkyttävät
kyvyttömyyttään ansaita rahaa verkkoversioistaan. Syksy tulee. Pakkanen
kiristyy. Pupu siellä metsässä näkee nälkää.
Julkistan tiedon. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon saa
lähettää pankkitililleni.
Lukutaito ei ole katoamassa. Se on muuttunut.
On virhe lähettää ”Tämän runon haluaisin kuulla” –ohjelmaa radiosta.
Sitä on liian vaikea löytää sieltä maailman melusta. Myös verkosta sitä joutuu
etsimään, eikä sen löytäminen sittenkään riitä.
YouTube on väline. Google on tulevaisuus.
Juuri esittelemäni Robert Desnos’n rakkauden runo löytyi
heti, ja toteutus miellytti aivan tavattomasti. Studiossa hyvällä puheäänellä
luettuun runoon oli liitetty henkilöauton kojelaudan kameralla otettua videota.
Maantietä siinä ajettiin ja aurinko alkoi nousta. Kiitettävä elokuvallinen
ratkaisu!
Vieläkin parempia ovat suurimmat klassikot. Guillaume
Apollinairen tekstejä käytetään YouTubessa jopa kielen opetukseen. Mutta ajatus
on mainio ja toteutus kelpaa. Joku – näyttelijä – lukee runon, ja teksti vierii
hitaasti kuvassa.
Espanjassa on tehty sama Lorcalle. Välittömästi löytyi laajoja
runokokoelmia ääneen luettuina, ja kuva näytti tekstiä.
Joku humalainen sanoi kerran, että espanja ja etenkin Lorcan
espanja on niin kaunista, että siitä nauttii, vaikkei ymmärrä sanaakaan. Miten
totta.
Osaan kuvitella YouTubeen kelpaavia ratkaisuja, joissa
sisällysluettelon, hakemiston ja kommenttien ongelma on ratkaistu. Sekään ei
ole vaikeaa, että vieraskielisiin teksteihin saisi sanaston alle. iPadissa
tekstin alta löytyy sekä sanakirja että Wikipedia. Se ei ole pieni hyöty
vaikeaa tekstiä lukiessa.
Suomi näyttää heikolta. Eino Leino on tässäkin Loirin
turmelema. Koska tiedän lukijoiden tunteet, sanon varovasti ja kautta rantain,
että nuo Loirin laulut ovat ehkä pikemmin Loiria kuin Leinoa, ja kiirehdin
lisäämään, että esimerkiksi Leevi Madetoja oli erinomainen säveltäjä. Muutamat
Leinon tekstit ovat tulleet hyvin tutuiksi kuorolauluina ja haluaisin väittää,
että nämä pohjoisen pojat, runoilija ja säveltäjä, ovat ymmärtäneet pohjoisia
tuntoja hyvin.
Lukijoiden raivon uhalla: kolmaskin pohjoisen poika,
Koskenniemi, soi kauniisti musiikkina. Jopa ”Lakeus” on nautinto Kilpisen
säveltämänä ja hyvin laulettuna. Ja on viides pohjoisen poika, vähän näitä
etelämpää, joka osoitti kerran toisensa jälkeen hyvää tekstin tajua, kunnes
eräs jääkäri tappoi hänet: Toivo Kuula. Hän siis oli myös yksinlaulujen
säveltäjänä verraton.
Mutta kuunnelkaa kuulkaa tämän jutun kuvassa näkyvä Lindsayn
”Kongo” Jyrinkosken esittämänä. Ellette viitsi nähdä verkko-osoitetta, hakekaa
vain YouTubesta Jyrinkoski. Siellä se on, ja jokin Jylhän sotarunokin.
Otava häpeää Jyrinkoskella teettämiään äänityksiä niin
kauheasti, ettei niistä ole hiiskahdettukaan vuosikymmeniin. Olen tietävinäni,
että siellä on jossain kellarissa Jyrinkosken ääneen lukemana – koko Kalevala.
En ehkä tässä Korinjyskeä mainostaisi, mutta tapaan
jatkuvasti syvähenkiseen elämään oppineita ihmisiä, joille tuo Jyrinkosken
Kongo on koulun juhlasalissa kuultuna ollut elämää muuttava kokemus.
Kukaties on viisainta tunnustaa. Olen yksi heistä.
Leinon Räikkö Räähkä ei uponnut niin syvälle, vaikka kyllä
se hieno oli.
Viimeisen kerran tapasin Jyrinkosken junassa. Sanoin
askeleitani kiirehtien: terveterve. Lausuja pysäytti minut katseellaan ja
oikaisi kuin opettaja äänellään, joka oli kuin sellon ja bassoviulun välimuoto:
”Ei mitään terveterve, vaan terve – terve!”
Tuo Lindsayn runo on rasistinen siksi että se on julkaistu
sata vuotta sitten. Rasismin vuoksi se on poistettu kaikista antologioista.
Tekstiä on vaikea löytää mutta eri mahdoton. Suomenkielisen tekstin löysin
Jyrinkosken ohjelmistoa esittelevästä antologiasta (Runomuistelmat. WeilinGöös),
joka oli kirjastossa ainakin ennen. Joku tutkielman tekijä saisi siitä helposti
käsityksen, mikä upposi yleisöön aikojen alussa. Lindsay:
”Käykää varovasti, käykää varovasti,
tai Mambo-Sambo, jumala Kongon
ja kaikki toiset
jumalat Kongon,
Mambo-Sambo teidät lumoaa,
käykää varovasti, käykää varovasti,
buumlei, buumlei, buumlei, buum,
buumlei, buumlei, buumlei, buum,
buumlei, buumlei, buumlei, buum,
buumlei, buumlei, buumlei,
BUUM.”
(Oi harvinaista juhlaa, oi juhlaa korkeaa,
joka tuikeat poppamiehet hymyilemään saa.)
Epäilen että Yrjö Jyrinkoski nousee vielä kuolleista Otavan kellarista, jos nyt lp-levyt siellä ovat.
VastaaPoistaMuistelmateos oli ainakin äskettäin Porvoon kirjastossa, oikein hyllyssä pitävät.
Pitäisi saada Suomeen lisää kiertäviä trubaduureja niin kuin Isoviulu-Makkonen.
Niin moni osaisi, mutta ei viitsi vaivautua.
No hö. Perkoilammikko.
PoistaMitä tulee runojen lukemiseen ääneen, se on taito. Täytyy kovin treenata, ettei mene yli eikä ali.
VastaaPoistaJa artikulointi on tärkeää. Samaa harjoittelevat poliitikotkin.
Puhetaidon pitäisi olla aina ja kaikkialla täysin toissijaista sisältöön nähden.
PoistaNiin. Noh.. Ainakin rinkan sisältöön nähden.
Poista- Lienen joutuva.
- On oleva.
Tai ainakin olevissa.
Futuurillisempi.
Ei ny kaikkea aina ekalla paitti parhaat lapset ja saunat.
Erkki Melartinin lauluja Koskenniemen runoihin sietää myös kuunnella. Aika vähän lienee levyllä, mutta Jaakko Kortekangas ja Ilkka Paananen ovat levyttäneet.
VastaaPoistaRunojen lukeminen hyvin on vaikea tehtävä ja vaati erityistä lahjakkuutta. Olen kuullut paljon radionäytelmiä ja runoja viroksi. Sanotaan näin että noin joka kymmenes näyttelijä on todella osanut sen työn ja noin kolmasosa ammattilaisista näyttelijöistä ovat olleet tosi huonoja. Olen kuunellut myös suomalaisia radiokirjoja -proosaa enimmäkseen. Suomalaiset ovat tosi hyviä tässä touhussa. Kuunelkaa niitä enemmän. Ehkä se on teillä veressä Kalevalan ajoista
VastaaPoistaRakas Veli
PoistaVieraile kernaasti. Olen varannut Sinulle Pohjanmaan puutyö Oy:n keinutuolin. Mallin ovat nimenneetkin, jääköön yllätykseksi.
120 kilogrrammaa on - olen kuullut - Bolshoi-teatterin lapsitähdeksi pyrkivän miehen vähimmäispainoraja. Tiedämme hyvin miksi; Venäjällä kaikki on suurempaa.
Ajatuksissani on viimeaikoina ollut usein maailman harvinaisin ihminen. Hän oli kosmonautti. Voi varmasti kutsua häntä kaikkien avaruusmiesten avaruusmieheksi. Tiedäthän? Mir.
Työni pääosin tehneenä kaipaan kotiani ja lepoa.
Jaettu kauneus
Delad skönhet
Kutsu pysyy. Ystäväsi Suomessa
Oliver M. I. Hollænder
Hienoa että runoutta tuodaan näin esiin.
VastaaPoistaVihjeet ja linkit tervetulleita, kiitos.
Aina ystävällinen Antti Alanen sanoi että hän piti radio-ohjelmasta "Tämän runon haluaisin kuulla". Pidin minäkin siitä, vaikka en - muistaakseni - koskaan sitä kuunnellut. Luen runoja jonkin verran, en paljon, mutta riittävästi. Tai liikaa. (Se on melkein sama asia.) Minusta olisi jännää jos Radiosta tulisi ohjelma "Tätä runoa et halua kuulla". - Varmaan meitsikin virittäisi korvalehtensä hörö-asentoon että kuulisi. mitä on menettänyt. (Eli jäänyt Paitsi.)
VastaaPoistaHarva nykyihminen nykysisin osaa englantia (pois luettuna englantilaiset. ja austraalialaiset)... niin siitä huolimatta tämäkin on nättiä. Ja kieli, se on suussa:
onneksi Loiri ei tätä lausu, edes unkariksi
Googlen kielenkääntämössäkin on hyviä lausujia, kuten tämä ruotsalaisrouva.
VastaaPoistaMonessakohan oppikoulun liikuntasalissa Jyrinkoski ei keskeyttänyt lausuntaansa ja sanonut, että missään muualla hänen esitystään ei ole häiritty näin törkeästi.
Jotkut ovat epäilleet, että Jyrinkoski peitti unohduksensa muka siihen, että häntä olisi häiritty.
PoistaKuinka monessa koulussa rehtori on sitten rangaissut täysin syyttömiä?
Kuolen onnellisena, jos en näe enää yhtään juttua tai lööppiä Loirista.
VastaaPoistaYleensä olen eri mieltä monien kanssa mutta tästä asiasta olen samaa.
PoistaRunoilija itse runojensa lukijana on harvoin onnistunut ratkaisu. Yritin joskus kuunnella Sarkiaa ja Viitaa huh huh.
VastaaPoistaMutta onko kenelläkään muunlaisia kokemuksia?
Muistan hyvin tuon Y Jyrinkosken esityksen. Kun hän hiljensi äänensä kuiskaukseksi se kuului voimistelusalin peränurkkaankin.
Huh, se Jyrinkosken Kongo oli vajottaa transsiin - vaikka naurattikin. Kun sitten vielä kuunteli hienotunnelmaisen Resnos´n rakkauden runon, oli lähdettävä ulos syyskuulaaseen ilmaan!
VastaaPoistaOppikoulun toisella luokalla minulla oli äidinkielen opettaja, joka oli myös lausuja, ja hän alkoi jostain syystä harjoittaa minua kotonansa lausunnassa. Kun sitten raittiuskilpakirjoituksissa en voittanutkaan, - Turmiolan Tommi ei ollut mitenkään tuttu teema - hän antoi minulle "lohdutuspalkintona" Eino Leinon nahkaselkäisen Helkavirret, ilmeisesti ylimääräisen oman kirjansa. Olin kai hänen lellikkinsä. Räikkö Räähkä oli minusta paras ja esitinkin sitä runoa jossain, vaikkei se varmaan tyttösen suuhun oikein sopinutkaan. Minusta se oli niin voimakas runo.
Loiri/Leino-innostusta en ole koskaan ymmärtänyt, mutta joissakin nuoruuden lauluissansa hän veti komeasti. EG
Vielä täytyy jatkaa. Ihmettelen tuota Jyrinkoski-ilmiötä kouluissa. Olen viettänyt suurimman osan elämästäni koulussa, mutta ei hän minun kohdalleni koskaan osunut! Joten olipa hyvä kuulla näin.
VastaaPoistaJa Googlesta, kyllä se vetää puoleensa kaikissa yhteyksissä. Ei keittokirjojakaan enää viitsi avata, pois ne voisi heittää. Jos jotenkin täytyy terästäytyä tavanomaista enemmän, silmäilen reseptejä kirjoittamistani sinisistä vihoista, joita on toista kymmentä, sitten luen kymmenkunta nettireseptiä samasta aiheesta, mielellään muutaman Ruotsin puoleltakin, niistä muodostan päässäni jonkinlaisen keskiarvon, jota vielä tuunaan vähän terveellisemmäksi ja sitten vain kokeilemaan, vähän läpättävin sydämin, jos on tulossa vieraita. Ihan turhaan, yleensä se onnistuu jotenkin. EG
Kiitos kaikesta - runoista
VastaaPoistaMiLa
En ole paljonkaan seurannut, mutta Loiriin kohdistuva kaikenkattava jumalointi on kyllä viime aikoina pistänyt silmään. En oikein ymmärrä sitä. Nuorempana ja voimissaan lienee kumppaninsa Pasasen tavoin ollut aika tyly sälli kanssaihmisilleen, etenkin huonompina pitämilleen. Sellainen eetos (tai pikemminkin sen puute) mielestäni rikkoo hänen Leino-tulkintojensa uskottavuuden ja saa hänet näyttämään jonkinlaiselta falskilta koiraspuoliselta "Pasionarialta" kaikkine pinnistettyine naamanviäntelyineen.
VastaaPoistaLoiria voi syyttää Leinon turmelemisesta, mutta älkäämme unohtako Perttu Hietasen ja Taisto Wesslinin panosta tässä hirmuteossa. Kaj Chydenius on jo vuosikymmenet ansioitunut runojen häpäisemisessä, vaikka joku vosi peräti väittää tietyissä tapauksissa sävelettämisen tuovan jopa lisäarvoa, ainakin sentimentaalisuuteen taipuvaisille ihmispoloille. Saattaa olla että siteeraan Juice Leskistä pahasti väärin, mutta muistaakseni hänen mielestään Leino joutikin korvamadoiksi, mutta sinä päivånä kun joku kajoaa Viitaan, hän ei vastaa teoistaan. - ja vielä tunnustus: olen herauttanut vuolaan itkun Hietasen sävelettämälle ja Wesslinin sovittamalle Leinon runolle Tulkaa kotiin.
VastaaPoistaEspanjan kieli on kyllä kaunista. Hyllyssäni on Chilestä lahjaksi saamani Nicanor Parran "Obras completas I ", jota olen lukenut kansalaisopiston vähäisellä espanjallani. Ihan nautittavaa sointuvaa kieltä.
VastaaPoistaNicanor taisi hiljattain täyttää jo sata vuotta. Hän on muuten myös teorettiisen fysiikan tohtori ja opettanut yliopistossa fysiikkaa.