Mielenahtaus

Pikkutytöt eivät olleet oikein selvillä, mitä Haavisto ja Stubb aikovat laulaa vaaleissa.  Selitin että äänestäminen on ahkeraa. Sain kuulla, että esikoulussa olikin äänestetty pehmoleluista, mutta äänten laskenta taitaa olla kesken.

Poliitikot käyttävät hyvin yleisesti vanhentuneita välineitä. Samalla tavalla on aina tiedetty, että kenraaleilla on taipumus käydä edellistä sotaa. 

Kun katselen taiteellisella silmällä yhteiskunnallisia ja muita keskusteluja, minua kiinnostaa nähdä, missä määrin kukin puhuja onnistuu peittämään tai muuntamaan ahdistuneisuutensa.

Kukaties taustalla ovat pitkätkin keskustelut näyttelijöiden, ohjaajien ja alan opettajien kanssa. Kun kävin ahkerasti tapaamassa isääni Kaunialan sairaalassa yli kymmenen vuotta sitten, kurvasin joskus vanhan päärakennuksen kautta miettien, että täällä majaili Stanislavski vuonna 1918, ja Eino Kalima kävi usein tapaamassa häntä ja kertoi kaikenlaista niinkin yllättävälle henkilölle kuin koulutoverilleen Väinö Tannerille. Kalima oli siis Kansallisteatterin johtaja vuosikymmeniä alkaen 1917 ja oli minun sukupolveni silmissä sama asia kuin Tšehovin näytelmät. Niitä pidettiin yleisesti ikävystyttävinä eikä katsojalla ollut edes samaa toivon kipinää kuin oopperassa: kun lihava nainen laulaa keihäs kädessä, se on kohta ohi.

Venäläisen teatterin ja siis Tšehovin maaginen teho ei ehkä koskaan oikein tarttunut Suomeen, kun taas esimerkiksi Ruotsissa Bergmanin “Mansikkapaikka” on hyvin syvällisesti ja sielullisesti tšehovilainen teos - samoin kuin vielä “Fanny ja Alexander”.

Robert Bresson sai valtavat tehot elokuviinsa käyttämällä hyvin paljon amatöörejä, jotka eivät osanneet näytellä; Bressonin mielestä näytteleminen oli virhe. Kun amatööri teki saman asian yhdeksänkymmentä kertaa, häneltä oli kauan sitten kadonnut mielestä, mitä tässä ollaan tekemässä. Hän oli vain nuori mies, joka harjoittelee lompakon varastamista taskusta.

Laivan ahtaaminen on niin vaativaa työtä, että sille on eri kielissä hyvin erilaisia nimityksiä. Englantia puhuvassa maailmassa henkilö voi olla dockworker eli telakkatyöntekijä, longshoreman eli satamalaiturin mies tai stevedor.

Viimeksi mainittu tuo asian ytimeen. Tuon erikoisen sanan “stevedoring” taustalla on latinan “stipare”, josta tulee heti mieleen constipatio eli ummetus. Laiva oli lastattava umpeen niin etteivät tervatynnyrit tai Madeiran viinit hölsky myrskyssä.

Herrat Hitler, Stalin ja Mao olivat pahasti ahdistuneita miehiä, joilla ei ollut alkujaan minkäänlaista käsitystä siitä, miten pientä tai suurta organisaatiota johdetaan. He olivat keikkamiehiä, jotka olivat oppineet, miten esimerkiksi pankki ryöstetään, pommi heitetään tai keisari ammutaan.

Suomessa 1918 remmissä oli kaksi sinänsä hyvää ammattimiestä, joilla ei ollut mitään käsitystä yhteiskunnallisen kuohunnan eli “kansanliikkeen” ilmiöistä. Ja sotapäällikkönä oli läpeensä venäläistynyt ratsuväenkenraali, jonka kokemus suurehkojen joukkojen johtamisesta oli sangen rajoittunut ja sen alan koulutus hyvin puutteellinen.

Ei siinä mitään. Olen paneutunut aika huolellisesti Nikolai II:n ja hänen henkisesti epävakaan vaimonsa Alexandran elämänvaiheisiin ja sanoisin tietäväni, ettei heillä ollut loppujen lopuksikaan käsitystä siitä, mitä heidän ympärillään tapahtui. Muistini mukaan Dani Katz kirjoitti Venäjältä tulleista isovanhemmistaan: “Tämän kirjan henkilöillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, kuten heillä ei todellisuudessakaan ollut.”

Matemaatikot (etenkin Poincaré) osoittivat yli sata vuotta sitten, ettei nykyhetkeä eikä tulevaisuutta voi johtaa menneisyydestä. Matemaattisten, vaikeiden ja syvällisten syiden ohella on niin sanottu kätkettyjen parametrien ongelma. Kun en tällä kertaa halua selittää asiaa, jota en ehkä itsekään ymmärrä, tyydyn esimerkkiin. Biljardipallokonetta ei voi rakentaa. Siis konetta, joka varmasti löisi täsmälleen samanlaisen lyönnin täsmälleen samanlaisin tuloksin joka kerta. Pain on sanaa “täsmälleen”. Mielestäni entinenkin lottoarvonnan pingispallokone tuotti sattumanvaraisen tuloksen, vaikkei se ole matemaattisesti eikä fysikaalisesti näin. Muuna asiantuntevakansantajuistaja kirjoitti, että jos polkupyörän kumiin tulee reikä ja ilma lähtee renkaasta, on teoreettisesti täysin mahdollista, että jonain päivänä ilma virtaa takaisin renkaaseen. Se ei ole pätevä vastaväite, että maailmankaikkeuden jäljellä oleva ikä ei varmaankaan riittäisi tuon tapahtumiseen.

Mutta mielenahtaus on poliitikolle ja sotilaalle yhtä paha vika kuin taiteilijalle. Ehkä hän saa suurpalkintoja ja kuolemattoman nimen, mutta todennäköisesti ei. Siten viisas valtiomies on henkllö, joka tukeutuu menneisyyteen eli oletukseen jatkuuudesta eli aivan vääriin asioihin. Hiukan edesvastuuton vilpertti, kuten suurerehdyksistään kuuluisa Churchill, voi saada aikaan suuria. Tai Kekkonen, joka ei neuvostoliiton kulloisenkin johdo silmissä ollut se jämäkkä johtaja, jollaisena suomalaiset, asianomaisen oman tahdon mukaisesti, häntä muistelevat.