Pääsiäisen lisäksi näyttää lähestyvän joulu. Ennen oli tapa ostaa lahjaksi isälle Arijoutsin pippuri ja sitä ennen Lipeäkala. Joululahjaksi ei kelvannut “Hauska puolituntinen”, johon koottuja puoliruokottomia vitsejä jotkut saksivat miestenhuoneessa lompakkoon talletettavaksi.
Nämä kirjallisuuslajit ovat kadonneet: pakina (humoreski), satiirinen tilapäiskirjoitus, kasku ja sutkaus. Lainasin muuten kirjastosta Erkki Tantun sananparsikirjan, kun omani ovat hukassa, tai kukaties olen myynyt ne. Hitto että ovat hyviä ja mahdottomia selittää mennyttä yhteiskuntaa osaamattomille.
Tanttu oli synkän oloinen hahmo. Hän osallistui mielellään TK-aseveljiensä harrastamaan Olavi Paavolaisen panetteluun, jota pidin sinänsä aiheellisena.
Lisäisin kadonneisiin kirjoituksiin blogit. Termi sisältää sanan “loki”, joten kysymyksessä voi olla veneen eräässä narusta raahattu klapi tai halko (log). Tarkoitus oli aluksi suunnistaminen, joka edellyttää jotain tietoa vauhdista. Tavallaan suunta on helpompi selvittää.
En ole aivan varma, kenelle Hannu Toivosen uusi kirja “Kenelle tekoäly on?” on tarkoitettu. Teksti on asiallista, mutta sen verran alkeita, ettei siitä tule välttämättä hullua hurskaammaksi.
Laittaisin tähän oman kommenttini. Päivän uutisen mukaan itse Kissinger on julkaisemassa nyt, satavuotispäiväkseen, kirjan myös tekoälystä. Tapansa mukaan hän taitaa esitellä myös epämiellyttäviä näkökohtia.
Se on totta, että pirullinen kirjapainotaito, joka levitti lukutaidon valtavasti entistä laajemmalle ja käytännössä kenelle tahansa, aiheutti välittömästi 1500-luvulla entisiä paljon verisempiä talonpoikaiskapinoita. Menestyneet kirjoittajat, kuten Luther, julkaisivat yhä menestyvämpiä lentolehtisiä, ja nuijimaan hengiltä yhä enemmän ihmisiä. Seuraavalla vuosisadalla 30-vuotinen sota aiheutti monin paikoin Euroopassa enemmän hävitystä kuin I tai II maailmansota. Sotajoukot olivat kuin haaksirikkoisia. Miten liikkua, kun ihmiset oli tapettu. rakennukset poltettu ja ruoho syöty?
Seuraava vuosisata levitti perätöntä tietoa, että “valistava” kirjallisuus, kuten filosofien laatima, edistäisi suurten joukkojen asioita. Ei se edistänyt.
Sitä seuraavalla vuosisadalla liikkumattomat kuvat (valokuvat) ja liikkuvat kuvat (elokuvat) saivat suosiota, koska niihin ei tarvittu luutaitoa. Viime vuosisadan suosituin julkaisutyyppi saattoi olla II maailmansodan tuoma sarjakuvalehti. Ja sitten tuli televisio ja ihmeellisellä tavalla tehokas Internet.
Kukaties tekoälyn tehtävä on lukea, kun ihmiset eivät enää juurikaan lue, ja tehdä lukemastaan vääriä yleistyksiä. On hienoa, että autoni pannaan korjaamolla töpseliin ja saan usein tietää, mikä siinä nyt on vialla. Mutta maantie on silti hirveän paljon huonompi keksintö kuin joki, järvi tai meri, ja pyörä on huono keksintö. Jonkun pitäisi keksiä uusi.
Uusi pyöreämpi pyörä? Lisää ruutia.
VastaaPoistaWirkkala ja Aalto eivät olleet veturimuotoilijoita mutta voidaan ottaa arveltavaksi että jos toinen olisi ollut kolmikulmaisten pyörien ja toinen neliskanttisten niin kolmikulmaiset olisivat varmasti tulleet valituiksi. Yksi kolahdus vähemmän jokaista kierrosta kohden.
Kunhan keksaistaan tekopoliitikko niin kyllä sen tekoälyn huumorintajulla täytyy tämä ymmärtää.
Tuleeko sitä tekonaurua?
Polkupyörä ainakin on hieno keksintö, sillä huono ei olisi pysynyt sataa vuotta ihan samannäköisenä ja teknisesti samanlaisena. Sähkömoottorikin vain ympättiin pystytankoon kiinni kuin kääpä koivun kylkeen.
VastaaPoistaOnhan niitä olevinaan moderneja ihmevirityksiäkin, mutta niissä vain yritetään muotoilla vanha tekniikka hienomman näköiseksi. Vaihteiden ohella läskirenkaat taitavat olla suurin uudistus vuosikymmeniin.
Kattelkaapas vaikkapa hollantilaisten perinteisen poljettavan, erittäin toimivan kaksipyöräisen konseptiin rakenneltuja lisäinnovaatioita niin ihan hyvin voi pyöräilemättömien kommentit kehnosta keksinnöstä jättää omaan arvoonsa.
PoistaNyt unohdetaan moottoripolkupyörä. Yhden sukupolven vallankumous liikkuvuudessa. Niiden ensimmäistä sukupolvea piti voida liikuttaa myös polkemalla. Seuraavia piti pitkään polkea paikoillaan, jotta käynnistyisi.
PoistaToinen teknologinen rodullinen sekajälkeläinen on sotienjälkeisen köyhyyden tuottama skooteri. Vespa oli ensimmäinen itsekantavalla rungolla tehty.
Polkupyörien umpisuoli on Jopo. Putkirungon sijasta peltilaatikko kuten Vespassa ja polkuasento, jossa teini polkee ikäänkuin takapenkiltä. Tosi hankala, varsinkin kun satula on aina liian alhaalla.
VE - sanoin että keksintö on hieno, en kehno. Ja myös tarkoitin sitä.
PoistaLaitapa linkki siitä poljettavasta hollantilaisesta, niin näen onko kyse vain muotoilusta vai todellisesta kehityksestä.
Mopo on tietysti loistava peli, mutta se ei kulje ilman bensaa.
"Kehno"-maininta (olisi pitänyt olla "huono") ei ollut tarkoitettu kommentoijalla vaan itse blogistille joka kirjoittaa: "Mutta maantie on silti hirveän paljon huonompi keksintö kuin joki, järvi tai meri, ja pyörä on huono keksintö. Jonkun pitäisi keksiä uusi."
PoistaVoisikohan kerran keksittyä pyörää "keksiä uudestaan"? Eiköhän se olisi jo kokonaan ihan omansa tuote jota ei tietenkään kutsuttaisi pyöräksi.
Piru tietää, sitten mitä hiän tuolla "pyörällä" tarkoitti. Pyöreää pyörää joka voi olla mikä tahansa pylpyrä, autonratti, kottikärrynrengas, Kiviset&Soraset sarjiksista tuttu yksipyöräinen tms. vai tarkoittiko ihan oikeasti poljettavaa polkupyörää joka kulkupeleistä luotettavin metsäsuksien rinnalla lienee.
Blogisti ei tiettävästi ole polkupyöräilystä ollut innostunut, että siksi helposti voi ajatella hänen niitä vaikkapa moittivan vaikka ei se kyllä mikään järkevä peruste ole.
Sekin voi vaikuttaa eräiden vastenmielisyydentuntemuksiin pyöriä kohtaan kun niinkin mitääntekemättömät, tympeät kirjailijavainaat Paavolainen ja E.Paasilinnakin pyörälenkkiensä mitoilla joskus brassailivat...'
VE
Sähköpyörä alennusmyynnissä liikkeen ikkunassa, hinta rapiat kaksituhatta euroa ja kuvaus:
PoistaSähkömaastopyörä, katurenkailla ja ladattavat valot. Mukaan lukko.
Tähtien turvatitko se oli vai jokin toinen sen aikalainen kertomuskirja jossa kaupunkien ilmatilassa kulki vilisemällä vekottimia?
PoistaMikäpä estäisi myötämieltä ulottumasta tuollaisen ruokaa kuljettavan robottikärryn asteelta reippaamman kokoiseen ilmapöristimeen jolla paikallinen keittiö saa tilauksen vastaanotettuaan sen lähetettyä äkkinälkäiselle skuuttikuskille, kun olisi jaksettava niitä matkustajiakin kuljettaa, eikö vain? Vähän suuremmat skuutit vaan.
Tantun sananparsikokoelmat kuuluivat myös näihin isille hankittaviin joulu-ja inänpäivälahjoihin. Minulle Tanttu oli perhetuttu ja sen jäljiltä minulla on läjä Rymy-Eetu-vihkosia 50-luvulta ja 60-luvun alusta omistuskirjoituksin. Sainkohan sielulleni vamman kun niitä vasta lukemaan oppineena tavailin... Synkkydestä en osaa sanoa, ulkomuoto oli muistaakseni vähän semmoinen kirveellä veistetty.
VastaaPoistaSopiihan sitä pitää yhden jos toisenkin harrastamaa Olavi Paavolaisen panettelua "aiheellisena".
VastaaPoistaKumma silti, että noin mitätön mies, Paavolainen, pysyy vuosikymmenestä toiseen julkisuudessa. Valitut teokset jo eläessään, neljä elämäkertaa, väitöskirja ja lukuisia muita monografioita, elokuva, kuunnelmia jne. jne.
Joskus tulee mieleen sellainenkin kerettiläinen ajatus, että olisikohan niillä aiheellisilla panettelijoilla jokin yhteinen katsomuksellinen nimittäjä, joka puskee yhä läpi 77 vuotta Yksinpuhelun ilmestymisen jälkeenkin. Ja mikähän se voisi olla?
PS Kuluneena kesänä tulin lukeneeksi taas kerran niteen Kolmannen valtakunnan vieraana ja tutkijoiden kommentaarit Juhlien jälkeen. Mahtaisiko niistä panettelijoista yksikään kyetä samaan: äärimmäisen tarkkanäköiseen ja psykologisesti oivaltavaan sekä tyylillisesti huipputasoiseen reportaasiin oman aikansa aiheesta, muutettavat muuttaen?
Paavolaisen ja monen muun kohdalla kyse taitaa olla 60-70-lukujen poliittisen takapajuisuuden, ”edistyksellisyyden”, lyömä oikeistolaisleima, joka istuu kuin punatatti.
PoistaVasemmistolaisuus onnistuttiin romantisoimaan niin vahvasti, että se vaikuttaa yhä. Faktat, kuten neuvostokommunismin fasistisuus, eivät paina siinä mitään, olivathan laulut niin ihania.
Paavolaisen kohdalla suhde isänmaanpetturin romantisoituun tyttäreen hieman lievensi tuomiota, mutta ei upseeriutta ja kannakselaisuutta anteeksi annettu.
No eivät nuo faktat tunnu juuri sinuakaan painavan, ideologia edellä mennään tässäkin.
PoistaPaavolaisella "oikeistoleima" 1960- ja 1970-luvulla! Tuo minulta on kyllä täydelleen mennyt ohi. (Lieneekin provo?)
PoistaMuistelen muuten aikoinaan lukeneeni vanhoista aikakauslehtivuosikerroista, miten kova oikeistomies Antero Manninen, tämä vain ihan esimerkkinä, kirjoittamassaan arvostelussa amerikkalaisen C. Leonard Lundinin teoksesta "Suomi toisessa maailmansodassa" vertasi tekijää, jos oikein muistan, Danteen helvetin esikartanoissa oppaanaan Olavi Paavolainen ja joku toinen poliittinen pimeyden ruhtinas.
Ja kuitenkin: Lundin päätyi erittäin heikolla lähdepohjalla hyvin oikeaan osuneeseen tulkintaan, vaikka "Arvi Perkeleet" kuinka kiljuivat. Yhtä nolosti kuin Mannisen ja Korhosen kävi itse runon ruhtinaan Haavikon, joka hengen ylhäisistä isänmaallisista alppikorkeuksistaan teki "Mr. Uptonista" jonkinlaisen mitään ymmärtämättömän historiapellen.
Suotta ei luotettava tutkija Pekka Visuri vuonna 2017 kirjoittanut: "Sodan jälkeen pitkään vallinneen 'totuuden' kiistäjät luonnollisesti saivat kokea monenlaista kritiikkiä ja myös tunteellista ryöpytystä." (Tuon pitkään vallinneen "totuuden" lähtökohtanahan oli R. Rytin Fabianinkadun studiosta 26.6.1941 Suomen kansalle julistama tulkinta, johon monet näkyvät uskovan vielä tänäkin päivänä.) Suomen ja Venäjän historian dosentti Jyrki Paaskoski kirjoitti äskettäisessä aikakautisessa lehdessä julkaistussa kirja-arvostelussaan mm. näin: "Sodan jälkeen Suomessa haluttiin unohtaa osallistuminen piiritetyn Leningradin huoltoyhteyksien katkaisemiseen. Poliittisesti arkaluonteinen asia oli syytä painaa villaisella: piirityksessä kuoli nälkään lähes miljoona siviiliä ja julmaa näännytystä käsiteltiin myös Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynnissä. Suomessa sen sijaan korostettiin mieluusti Mannerheimin kaukokatseisuutta ja halua pitää etäisyyttä Leningradin piiritykseen." - Viimeksi mainitut väitteethän ovat edelleenkin kovin kuranttia ainesta netin keskustelupalstojen "kansan äänen ilmauksissa" - ehkäpä osalla historioitsijoistakin.
Tähän taustayhteyteen liittyy myös ja ennen kaikkea Olavi Paavolainen Yksinpuheluineen. Hänen "vikansa" oli siinä, että hän liian varhain kajosi siihen, jota erään kirjan nimeä lainaten voisi kutsua nimityksellä "vaikea totuus".
Kertokaapas nyt sitten viisaat, miten Suomen olisi pitänyt siellä Kannaksella toimia.
PoistaLukisit itsekin jotain, jotta kaikkea ei tarvitsisi selittää.
PoistaKyse oli siitä, että kesällä 1942 Laatokalle koottiin suomalais-saksalais-italialainen laivasto-osasto, jonka tehtävänä oli katkaista Leningradin huoltoyhteys. Aloite Leningradin elämänlangan katkaisemiseen, siis osallistumiseen Leningradin piiritykseen Laatokalta käsin, oli suomalainen (Laatokan rannikkoprikaatin komentaja, eversti E. I. Järvinen > Paavo Talvela). Dosentti Jyrki Paaskoski: "Tuumaustauon jälkeen operaatioon lähdettiin mukaan, ja Mannerheim antoi salaisen käskyn Leningradin huoltolinjan katkaisemisesta." Raskaiden tappioiden jälkeen "italialais-saksalais-suomalainen hanke Leningradin huoltolinjojen katkaisemiseksi epäonnistui", niin että lokakuun lopussa 1942 operaatio lopetettiin.
En muuten ollenkaan epäile, ettei joltakulta hyvin pian löydy "hyvää, sovittavaa sanaa" tämän Laatokan-liittokunnan ja eritoten suomalaisten kunnian kirkastamiseksi.
Suomi oli Laatokan takana 100 kilometrin päässä ja Kannaksella suunnilleen laillisella rajallaan.
PoistaSuomen sodassa tekemiä toimenpiteitä ei voi edes verrata siihen, mitä venäläiset tekevät parasta aikaa Ukrainassa.
Laatokalle tuotiin muutamama italialainen pikamootorivene ja muutama saksalainen tykkilautta. Suomaista laivastoa ei laatokalla ollut. Siinä oli se mainitsemaasi "sotalaivasto". Tykkilautat olivat avuttomia kohteita venäläisille hävittäjille koska olivat hidasliikkeisiä. Pikaveneillä oli kovin vähän merkitystä ja tietääkseni ne palautettiin Italiaan.
PoistaSuomalaisten ja saksalaisten sopimuksen mukaan suomalaiset eivät osallistu Leningradin piiritykseen. Siihen ei myöskään osallistuttu vaan suomalaiset keskittivät kaikki voimansa oman alueensa palauttamiseen.
No tulihan se "isänmaallinen" hyvä sana kuten oli täysin odotettavissakin. (Käytin edellä lainausmerkkejä ironisessa merkityksessä, koska nämä "isänmaalliset" ajasta toiseen näyttävät kuvittelevan, että he historiaa vääristelemällä ja tosiasioita kiistämällä kuvittelevat kaiketi tekevänsä jonkinlaisen palveluksen - arvattavasti itselleen ja kaltaisilleen ja omalle täysin lukkiutuneelle ns. kognitiiviselle dissonanssilleen.)
PoistaKerrataan nyt vielä: Kyseessä siis on Suomenlinnan rannikkorykmentin komentaja Ville Vänskän tutkimuksesta "Tehtävä Laatokalla. Italian, Saksan ja Suomen laivasto-osasto 1942". Kirjasta laati kiittävän arvostelun Suomen ja Venäjän historian dosentti Jyrki Paaskoski Kanava-lehden numeroon 6/2023.
Osasto nimettiin laivasto-osasto K:ksi suomalaisen komentajansa Kalervo Kijasen mukaan. Laivasto-osasto K:n vahvuus oli 33 suomalaista ja satakunta italialaista, tykkilautoissa oli puolestaan 2300 miestä. Mainittakoon, että elokuussa 1942 saksalaisten ohella myös Mannerheim ilmaisi tyytymättömyytensä YHTEISOPERAATION (korostus lisätty), siis Leningradiin huoltoreitin katkaisemisen, vaatimattomiin tuloksiin. Dosentti Paaskoski: "Sodan jälkeen Suomessa haluttiin unohtaa OSALLISTUMINEN PIIRITETYN LENINGRADIN HUOLTOYHTEYKSIEN KATKAISEMISEEN (korostus lisätty).
Mutta keksi sinä kirjoittelija rauhassa lisää omia vähätteleviä selittelyjäsi, kun siihen tuntuu olevan kova tarve. Ja vielä: Puhut "minun mainitsemastani sotalaivastosta". Minun? Miksi et käy rohkeasti kiistämään komentaja Ville Vänskän ja dosentti Jyrki Paaskosken tekstiä. Siihenkö rohkeutesi ei oikein enää riitäkään?
PS Kirjoitat: "Suomalaisten ja saksalaisten sopimuksen mukaan suomalaiset eivät osallistu Leningradin piiritykseen."
Kerrohan, missä tällainen "sopimus" on lähteistettynä luettavissa. Luehan nyt vaikkapa 13. kesäkuuta 1941 Suomeen saapuneen kenraali Erfurthin päiväkirjasta (toim. Pekka Visuri), miten tämä "saksalainen kenraali Suomen päämajassa" ystävällisesti mutta määrätietoisesti Hitlerin tahdon mukaisesti taivutti Suomen armeijan johdon suuntaamaan Karjalan Armeijan hyökkäyksen Hiitolan-offensiivin sijasta Laatokan koillis- ja itäpuolitse Syvärille, mikä tunnetusti sitten tapahtuikin. Tarkoitushan oli näin sulkea yhteistoimin Leningradin ulompi saartorengas, mikä toteutuessaan olisi merkinnyt kaupungin asukkaiden täystuhoa. Natsi-Saksan eteneminen pysähtyi kuitenkin marraskuussa Tihvinään, mikä todennäköisesti pelasti Suomen sodan jälkeen vakavilta jälkiseurauksilta.
Laatokan "laivasto" oli vaikutuksiltaan vähäinen ja osaksi tuhoutui ennenkuin sillä mitään saatiin aikaan. Päätarkoitus oli suojella Laatokan rannalla sijainneita kaupunkeja venäläisten hyökkäyksiltä. Se ei onnistunut juuri lainkaan. Varsin nopeasti se purettiin hyödyttömänä. Epäilen suuresti tuhansien italialaisten joukko-osaston olemassaoloa. Tarkistan vielä lähteeni ehtiessäni. Venäläisillä puolestaan oli sota-aluksia Laatokalla eikä suomalaisilla ollut juuri mitään aseistusta niitä vastaan.
PoistaSuomen armeija eteni Syvärille ja sinne se pysäytettiin eikä Mannerheimilla ollut aikomustakaan jatkaa siitä edemmäs. Pohjoisesta siirretty saksalainen joukko-osasto jatkoi mutta se lyötiin pahasti ja rintama pysähtyi kuitenkin Syvärille. Suomalaiset ja saksalaiset joukot eivät koskaan kohdanneet Laatokan ympärillä.
Mannerheim oli lujasti päättänyt että suomalaiset eivät Leningradia lähde piirittämään tai pommittamaan. Tästä on niin paljon dokumentteja ja päätöksiä olemassa että sitä on turha ryhtyä jankkaamaan.
Sinä: "Suomen armeija eteni Syvärille ja sinne se pysäytettiin eikä Mannerheimilla ollut aikomustakaan jatkaa siitä edemmäs."
PoistaSelitäpä nyt kuitenkin, MIKSI Karjalan Armeija suuntasi ensihyökkäyksensä juuri Syvärille. Kansallisromanttisista syistäkö, ottamaan "mahtavan virran" (Mannerheim) vettä pulloon? - Oletko koskaan lukenut esim. Polviselta (1979 ja todennäköisesti jo 1960-luvun laitoksessa) "kädenlyönnistä Syvärillä"? Mitähän sellainen "kädenlyönti" oikein mahtoi tarkoittaa? Polvinen tosin jätti sen häveliäästi (ja harhautustarkoituksessa?) selittämättä, mutta esimerkiksi valt. tri, eversti Pekka Visuri (2013) sen eksplisiittisesti sen meille pitkään harhautetuillekin selitti: Leningradin ulomman saartorenkaan sulkemista - suomalaiset pohjoisesta, saksalaiset Laatokan kiertäen etelästä. Ainoa tarkoitus siis oli kaupungin väestön näännyttäminen.
Sinä: "Mannerheim oli lujasti päättänyt että suomalaiset eivät Leningradia lähde piirittämään tai pommittamaan. Tästä on niin paljon dokumentteja ja päätöksiä olemassa että sitä on turha ryhtyä jankkaamaan."
Anna nyt niistä "dokumenteista" edes yksikin täysin luotettava, niin ei tarvitse yhtään jankata. (Jokin Valittujen Palojen "Miehet kertovat" tms. ei kelpaa.) Selitäpä sekin, miksi Mannerheim 5. kesäkuuta 1941 (huom. päivämäärä!) Savoyn kabinetissa (läsnä myös Walden ja Heinrichs) paikalle kutsutun Paavo Talvelan päiväkirjamerkinnän mukaan esitti Talvelalle seuraavaa: " - - suomalainen delegaatio oli käynyt Salzburgissa kenraali Heinrichsin johdolla, ja tällöin tästä offensiivista [Barbarossasta] ilmoitettiin Suomelle. Marsalkka lisäsi, etteivät saksalaiset pyydä meiltä muuta kuin voimakkaan iskun Leningradin suuntaan. Hän ilmoitti muodostavansa erikoisen ryhmän tätä iskutehtävää varten ja tarjosi minulle sen komentajan tehtävää kysyen, olinko siihen halukas. Nousin salamana tuolilta ja lausuin: 'Olen, ja tämä on elämäni suurin hetki.' " (Paavo Talvela: Sotilaan elämä. Muistelmat 1. KY 1976.)
Se mitä yrität selitellä suomalais-italialais-saksalaisen laivasto tehtävästä Laatokalla ei ole mitään muuta kuin tyypillistä kaunistelevaa valkopesua. Sinun ei mielestäni auta muu kuin kirjoittaa komentaja Ville Vänskän tutkimukselle vastakirja, jossa kohta kohdalta, luotettavin lähtein, osoitat, että Vänskä ja dosentti Jyrki Paaskoski ovatkin ymmärtäneet kaiken väärin.
Tekoälyn ottaminen laajasti käyttöön yhteiskunnassa on mielestäni erittäin haitallista, jopa tuhoisaa. Mitä sillä siis tehdään lähitulevaisuudessa? Sillä pyritään aikaansaamaan tilanne jossa tekoäly suorittaa tiedon hankinnan, ongelmanratkaisun ja vaativat johtopäätökset ihmisen sijaan.
VastaaPoistaMitä se tekee ihmiselle joka aiemmin teki samaa työtä oli sitten koululainen, opiskelija tai ammatissaan työskentelevä? Ihmisen rooli on siitä eteenpäin valvoa että koneen tekemät raportit ovat järkevän oloisia ilman että ihmisellä on vaikeammissa tapauksissa välittömästi mahdollisuuksia tarkistaa tulosten oikeellisuus. Se muodostaa ihmisestä liukuhinatyöntekijän joka tuijottaa tylsänä monitoria joutuen kenties kuitenkin täysin vastuuseen koneen tekemisistä.
Tuloksena on luultavimmin tylsistynyt, tyhmentynyt, ahdistunut ja lopen kyllästynyt ihminen joka haluaisi tehdä jotain muuta. Koneen rikkoutuessa hän ei enää kykenisi aiempaan suoritukseen ja kokisi suurta alemmuuden tunnetta tietäessään että kone teki samat toimet 10 000 kertaa nopeammin ja syvällisemmin. Jonkin ajan kuluttua ihminen ei enää kykenisi korvaamaan konetta jos tarve tulisi.
Tekniikan ja matemaattisten tieteiden osalta emme ole vielä siinä tilanteessa mutta mikäli kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena, saatamme olla sellaisessa yhteiskunnassa jossa ei juuri ole tehtäviä joita kone ei voisi suorittaa, paremmin kuin ihminen. Ja silloin myös konetta käytettäisiin mahdollisimman paljon jos resurssit sen hankintaan riittävät. Jos tätä epäilee niin ehkä on syytä muistella kuinka kävi laskukoneiden ja taskulaskinten ja sitten pöytätietokoneiden. Harvat enää vaivaavat päätään laskemisella ja kaikki vähänkin vaativammat operaatiot ovat tietokoneella.
Lähestymme pöljyyden yhteiskuntaa jossa velttous ja tyhmyys loistavat ja koneet ovat sen älykkäimmät ja ahkerimmat jäsenet. Mitä tulee sen jälkeen?
Suuresti arvostamani Henrikin mielikuvitus taisi lähteä vähän laukalle. Kehitystä ei voi eikä kannata estää. Kone on kone.
PoistaIhan heleppo! Salaamisen yhteisk-, eiku ei. No kyllä sieltä yksilöistä joutilaita löytyy niin että eipä
Poistaole tarvis olla huolissaan. Ryhmäytyminen hoitaa homman himaan. Edelläkäypä kekseliäisyys ei voi jäädä luvanvaraisuuksien ja ylemmyydentunnon omaksumisen uskon jalkoihin. Meritokratia on hurjan ruma sana, peukutan rumia sanoja.
Palaako ihminen juurilleen, ja harjoittaa sitten metsästystä ja keräilyä. Tällä kerralla tosin vain huvikseen.
PoistaKiitos ano. En tietenkään uneksinutkaan että kehitystä voisi pysäyttää. Koetin vain ennakoida mitä tuleman pitää ja odotin että jollakulla minua viisaammalla olisi jotain evästä tähän.
PoistaItse näen hieman synkkänä tämän suunnan mutta sitä saa mitä tilaa. Onnekkaat ne jotka säilyttävät tulevina aikoina järkensä ja pyrkivät tekemään vaikeita asioita ja vielä vaikeampia.
Aika pelottavia näkyjä tulee esille kun tietää miten jo nyt ihmisiä valvotaan kaikin käytössä olevin keinoin, etenkin Kiinassa. Siellä on nyt niin tiukka valvonta että jos tekee jonkin pienen rikkeen, huomaa että yhtäkkiä ei saakaan passia tai pysty ostamaan kaupasta kortilla ja ajokortti muuttuu virattomaksi, työpaikalle ei ole enää asiaa jne. Poliiseilla on kasvoillaan silmälasit joissa on hahmontunnistuskamerat ja ihmiset tunnistetaan kadulla kävellessään ja siepataan kiinni. Siellä on miljoonia valvontakameroita hahmontunnistukseen liitettyinä. Kukaan ei pääse pakoon.
Miekoiksi ja auroiksi harva alkaa älyvehkeitään takoa vaikka se saattaisi lopulta muutaman laitteiden pauloihin lievemmin kiinniliimautuneen pelastaakin. Mihin se sitten "pelastaisi" niin kenpä hoksais sen.
PoistaVEK
No. Eihän Stasiakaan voinut paeta. Onko sitten kyse omaksi koetusta vai vieraan koetun tahon vallasta? Ellei mennä hampaiden harjaukseen, ettei pääse junaan jos henki haisee niin mikäs hänessä, onhan meillä ties mikä määrä jo tätä, ei vain niin näkyvästi vaan viranomaisparat joutuvat selittelemään että voi kuulkaa kun rosvot kyllä muutan saataisiin kiikkiin mutta kamera sattui olemaan pimeänä.
PoistaMistä sen voi tietää milloin kännykän kamera kuvaa? Jopas on sekin lapsellinen ajatus että ne joilla on pääsy lähdekoodiin eivät sitä hyödyntäisi.
Lainsäädännössä on sama piirre, eihän se koske lain valmistelijoiden loukkaamattomia oikeuksia, paitsi vähän voi koskea, mutta ei kansanedustajan ylinopeuksia, eikä pikkujuttuja. Sitten kun joku asioita liiaksi ajatellut kerran kimahtaa ja melkein saa nyrkkipostia lähetettyä niin vääryyttä kokeneen edustajan ääni on kuuluva ja julkisuus perusteellista. Se on oikein, niin sitä pitää. Valvontaa se tarvitsee, vastuuton kansa.
Kiinasssa valvonta lisääntyy vauhdilla vaikka sitä on jo enemmän kuin millään kohtuudella voi odottaa. Koululaisten ilmeitä oppitunneilla valvotaan kameroilla ja jos ei ole oikea ilme, saa seurauksia. Työpaikoilla taas...
PoistaMiten niin muka lakeja valmistelevilla virkamiehillä muka on loukkaamattomia oikeuksia? Anna nyt ihmeessä jokin esimerkki! Ja lakiko ei muka koske kansanedustajien ylinopeuksia siinä missä kaikkien muidenkin. Aika paksua huttua tämä.
PoistaPaksua? Eipäs nyt olla kärkeviä. Olisikin, tokkopa paksumpi puuro ja paksummat patjat mitään vastarintaan viittaavaa aiheuttaisivat. Ei ihmeessä.
PoistaKun päättää muiden puolesta on vallassa ja sillä on turmelemistaipumus.
Onpa siellä käteviä vekottimia muuten, tavallisia kiinalaisia tarvitaankin pian aivan joka puolella nyt kun muualta ovat lähes loppuneet, yliopistoihin ja teknologia-alan huippuyrityksiin enää riittää.
Meilläkään ei enää kouluissa ehditä naamanvääntelijöitä vahtimaan. Mitenkä, ovatko mitenkäkin kalliita, sellaiset ilmeentarkkailulaitteistot? Taskukokoinen ilmeentarkkailulaatikko opettajien pöydille, miksi ei? Siihen voisi sisällyttää tallennetun viestin kotiväeltä. Vaikka: Montako tästä oli puhetta ja muistatkos mitä luvattiin? Ei enää kiinnijäämisiä tai ei tule sitä Rolexia, Edward!
Mistä on lähtöisin kohtuuden käsitteen pitäminen lähtökohtana kun on kyse valtiosta, kokonaisesta 5000 vuotisesta kulttuurista ja kansasta? Arvelen ettei selitys mahdu tänne. Arvelen että blogger ei ole riittävän pitkään olemassa että selitys voisi mahtua tänne, jos sitä alkaisi kirjoittaa ihmisjoukko.
Sellainenkin oli Joulupippurin rinnalla kuin Joulukärpänen.
VastaaPoistaOliko Tantun piirtämä kansanterveydellinen juliste 10 tapaa saada sydänkohtaus? Meillä somisti pitkään vessan seinää.
VastaaPoistaKissingeristä puheen ollen, 911n 50-vuotisjuhla tuossa meni äskettäin. Onnellista syntymä- ja kuolemapäivää kaikille asianosaisille.
Muisto tästä on haalistunut. Sen kun sais vielä nähdäkseen, Kari Suomalaisen sienten ruuaksi valmistamisen ohjeen rinnalle.
PoistaSopivasti osaaville, se lyhennehän lukee oikeassa olutlasissakin.
Miksei Jumala huoli...
Miten kävijät lasketaan? Kun klikkaa blogia tai sivua vaikka miten monta kertaa, on tulevinaan vaikka miten monta kävijää. Meinaan kun on kyseessä lakimiehen ja professorin kunnia, on tärkeätä että asiaan saadaan selvyys.
VastaaPoistaPelko ja huoli pois.
PoistaAlphabet, Mountain Wiew, California tietää Jumalan sähköpostiosoitteen.
Ennen rukoiltiin, nyt googletetaan.
'To match and fuel that growth we hired for a different economic reality.. etc.'
PoistaGooglen tj. tammikuussa. 6% sai potkut. Tekoälyhän se.
Kirja on mainio tietopankki. Valtava määrä kaikenlaista ymmärrystä lisäävää tietoa kivikaudelta tähän päivään on niihin kätkettynä löytäjää odottamaan ja onhan niitä löydettykin. Kiinasta Intiaan käy tiedon polku…tieto liikkuu vaikka painavissa savitauluissa. Kun tämä data syötetään tehokkaalle tekoälytietokoneelle saamme tietää, jos viisaat kertovat, kaiken sieltä tänne ja välille jäävänkin. Hepsan Hopsan!
VastaaPoista(Blogivaeltaja)
Minusta Hannu Väisäsen kirja on hauska ja kaikkea kyseenalaistava. Sadasta kysymyksestä joka kymmenes on sama "Mitä tekoäly on?", ja joka vastaus on eri.
VastaaPoistaEnsimmäinen on tärkein: "Vastaus: Metafora. Tekoäly on kielikuva, jolla tietokoneohjelman toiminta rinnastetaan inhimilliseen älykkääseen toimintaan. Kyse ei ole niinkään älykkyydestä kuin jonkinlaisesta vertailukelpoisuudesta älykkyyden kanssa". Sitä mitä kutsutaan "tekoälyksi" on ollut vuosikymmeniä, chatbottejakin 1960-luvulta alkaen. Kriittisiä ääniä on kuultu 1940-luvulta, Norbert Wieneristä, alkaen.
Joseph Weizenbaum, joka rakensi ensimmäisen chatbotin, Elizan, vuonna 1966, korosti ihmisen ja koneen eroa jyrkästi. Niitä, jotka väittivät muuta, hän kutsui "tekoälymystöksi". Kun tehdään Turingin testi, on myös esitettävä ihmisyyden määritelmä.
Minustakin olisi mielenkiintoista jos Hannu Väisänen kirjoittaisi tekoälystä,,,
PoistaEntäpä jos tekoäly kirjoittaisi Hannu Väisäsestä!
PoistaNoniin.
PoistaTästä Hannu *Toivosen* kirjasta.
Blogisti aprikoi, kenelle mahtaa olla tarkoitettu, kun on sen verran läyhänen.
Ainakin työtoverini, ihan tavallinen keski-ikäinen duunari, jolla ei ole mainittavampaa kirjallista sivistystä (eikä sellaiseen kiinnostustakaan), oli kirjasta kovin mielissään. Ja koska kukaan ei ole seppä syntyessään, aina on aloitettava alusta. Toisille tekoäly on vielä jokseenkin uutta, muutamat havahtuivat ilmastonmuutokseen vasta äskettäin. Aika monelle nimet Erkki Tanttu tai Olavi Paavolainen eivät tule koskaan tutuiksi.
Tämä keinoälyn asia on jo useammassa kirjassa esitetty olevan sillä keinoin inhimillisesti helppo että kun näitä enemmän saadaan aikaan niin pannaan ne töihin. Annetaan henkilöydet ja keino-olennon oikeudet. Sitten koko tavallinen litania, mitä nyt sitten hyvänsä mutta rajoitetaan toimeen jossa on määrätty erillinen tehtäväkenttä, esimerkiksi johtamaan ja ohjaamaan avaruusasemaa tai -tukikohtaa. Miksikäs ei? Nyt jo sujuu. Logistiikka-alan yhtiöt ovat tämäntapaisiin ohjauksiin ja muihin suuria muuttujajoukkoja sisältäviin järjestelmiin soveliaan järkeistämisen perään, ja myös katastrofiapujärjestöt. Suuria sotasalaisuuksia tietysti varmasti juu. Haitanneeko jos ohjelma juttelee takaisin?
VastaaPoistaJoseph Weizenbaum, joka rakensi ensimmäisen chatbotin vuonna 1966, kävi silloin samat keskustelut, joita me käymme tänä vuonna. Hän oli sitä mieltä, että mitään tekoälyä ei ole. On vain ihmisäly, joka tekee mahdolliseksi rakentaa ihmeellisiä koneita.
VastaaPoistaWeizenbaum ajatteli, että mikään tietokone ei voi milloinkaan täysin ymmärtää ihmistä. Hän sanoi myös, että kukaan ihminen ei voi koskaan täysin ymmärtää toista ihmistä. Jokainen on ainutlaatuisten kokemustensa muovailema, ja jokaisella on pohjimmainen yksityisyys, joka ei ole täysin kommunikoitavissa.
Olemme salaisuus myös itsellemme.
Kysyin tekoälyltä: Kuka on Matti Maunumaa? Tekoäly vastasi minulle sillä sanomalehtijutulla ( sen alkuosalla), jonka olin mainitusta Maunumaasta kirjoittanut. Olenko minä tekoäly?
VastaaPoista