Henkiöauto on yksi huonoimmista keksinnöistä.
Näin jälkeenpäin ajatellen rautatie oli toista. Kiskot kuuluvat saman keksintöön kuin veturi ja vaunut. Ne ovat kalliita ja niiden vetäminen maastoon se vasta kallista onkin.
Mutta henkilöautot änkesivät jostain vuodesta 1900 sinne, mihin niillä ei olisi ollut mitään asiaa: juhtia ja ihmisiä ajatellen avatuille kaduille ja omia aikojaan syntyneille poluille, joista osaa paranneltiin pikku hiljaa niin sanotuiksi maanteiksi. Lystikäs niki. Maan tie. Ettei olisi huono käännös ruotsista. Maakunnan tie. Ruotsin ja saksan kielissä “maan maat” oli selvää puhetta. Viittaus koski hallintoalueita. Itävalta-Unkarissa (siis itse asiassa keisarikunnassa oli 179 oi 300 “maata” ja Saksassakin puolen sataa.
Olen kysellyt viisaammilta, kauanko Helsingistä kesti kävellä Ouluun 1800-luvulla. Sekä Lönnrot että kotikaupunkiinsa jalan lämpsinyt vasta valmistunut tohtori K.J. Ståhlberg saattoivat odottaa saavansa jonkinlaisen katon päänsä päälle ja rahalla ruokaakin. Osaan näyttää sormella kotipitäjästäni kestikivereina toimineita taloja monta, ja yhden “majatalon”, joka pöyhistyi oikein “matkustajakodiksi”.
Liikenteessä kuoli Suomessa vuonna 1972 1072 ihmistä mutta viime vuonna 2022 185. Selviä syitä ovat autojen valtavasti parantunut rakenne, paljon paremmat tiet, asennemuutosta, kattonopeus ja turvavyöt.
Kuulostaa kivikaudelta, mutta itse ajoin usein Tampereelta Helsinkiin reippaasti alle 2 tunnissa. Muistelen että moottoritien pätkät valmistuivat suunnilleen tuohon aikaan, mutta melkein koko matka oli osin oikullista, tosin päällystettyä valtatietä.
Isäni autossa (Citroen ID) oli “syöksyvyöt”. Hän oli sodan aikana ilmavoimissa oppinut sellaisiin. Kerran Kalvolassa oli henki kysymyksessä. Äidilla yöt eivät olleet kiinni mutta den sijaan ajan tavan mukaan pikkutyttö sylissä. He sinkoutuivat öljysoralle, kun vastaan tuli ylämäessä Zetoria ohittava Mosse. Ihmeellinen onni, ettei kenellekään käynyt todella pahasti. Traktorin kärryillä kuljetettu sika tosin kuulemma sai nuhaa.
Polttomoottorin hyötysuhde on kelvoton. Riippuu nyt tietenkin koneestakin, mutta pelottavan suuri osa auton liikutteluun tarkoitetusta voimasta menee harakoille eli ilmaan.
Minulla ei ole aavistustakaan korjauskeinoista. Ainakaan ne eivät ole Pelle Pelottoman lentäviä autoja. Tosin eilisen päivän kohokohta oli, kun näin ja jäin töllistelemään Espoonlahden Lippulaivan ulkoseinien pesemistaä varsin pienellä droonilla. Työnjohtaja kehaisi, että ensimmäinen Suomessa. Puhdasta näytti tulevan.
Tuijotan välillä vihamielisesti autoani, joka seisoo 95 % ajasta pihassa. Olen lukenut tutkimuksen, jonka mukaan ihmiset eivät halua yhteisiä autoja. Emme muuten ehkä mekään. Pikkulikkoja kyyditään milloin mihinkin vuorokauden aikaan ja niin poispäin.
Mutta miksi kukaan ei keksi itse ajavan auton (E. Musk) sijasta itse ajavaa maantietä?
Itse haaveilen, että jos voisi naksauttaa autonsa Kehä II:lla letkaan irrottautuakseen siitä Lahden Renkomäellä haukkaamaan jotain ja jatkaakseen sitten Savoon…?
Sata kilometriä pitkä maantiejuna, josta voisi poistua vääntämällä ratista.
Nän sellaisesta unta viikkokausia, kun karamellitehtaan junaksi naamioitu kuorma-auto ajoi meidän talo ohi noin vuonna 1951, ja uskokaa tai älkää, sieltä viskeltiin karkkeja meille kakaroille!
Henkilöuto on paras keksintö, junat ja muut ratikat on täysin mielisairaiden ituhippien keksintö.
VastaaPoistaKaikenlaista on saatu lukea teollisesta vallankumouksesta, mutta että Stephenson oli ituhippi...
PoistaKappas. Aito clarksonismi.
PoistaJeremy Clarkson on hilpeä toimittajaheppu ja tietenkin teeveepersoona mutta keksii kieliposkisia vertauksia. Kirjoittanut koko paljon, myös kirjan sielukkaista kapistuksista.
Britti-idiootti.
PoistaLiitänpä tähän landsvägin etymologis-historiallisen määrittelyn, kun niin sopivasti löytyy Svenska Akademiens Ordbokista:
VastaaPoista"(minst 6 m. resp. 10 alnar bred) väg (som av vederbörande myndighet prövats vara) av större betydelse för den allmänna samfärdseln (i sht genomfartstrafiken), allmän väg; särsk. dels (i sht i officiellt spr.) i inskränktare anv., motsatt: allmän väg som huvudsakligen har betydelse för den lokala trafiken (ss. tings-, bygde-, härads-, socken-, by-, kyrko-, kvarn- o. ödebygdsväg) samt enskild väg, dels i allmännare anv., om varje större väg; stundom om (kör)-väg i motsättning till: gångstig, järnväg, vattenled o. d."
Sama päti täälläkin vuoteen 1809 asti.
Luultavasti pidemmällekin. Suomestahan tuli 1809 kustavilaisen "valistuneen" itsevallan ulkomuseo.
PoistaMeilläkin vielä taannoin yleiset tiet jakautuivat maanteihin ja paikallisteihin.
PoistaAavistan, että ennen vuotta 1809 se ei ollut i motsättning till järnväg.
PoistaAutoilu ei ole kansalaisoikeus ja pitäisi pitää huoli siitä, ettei siitä tule myöskään kansalaisvelvollisuutta.
VastaaPoistaYhdysvalloissa haaveillaan tosissaan yksityislentokoneista jotka voisivat nousta takapihalta lentoon ja kaupungit pörisisivät ilma täynnä niitä. Se on minusta aivan hullu ajatus joka käytännössä kohtaisi surullisen lopun. Amerikkalaiset ajavat autojaan aika huolettomasti ja lujaa ja sama meininki olisi pikkulentokoneilla. tuloksena olisi melkoinen määrä romua ja ruumiita.
VastaaPoistaSähköautoilu on nyt tolkuttomassa etukenossa ilman että juuri kukaan on miettinyt mistä saadaan akkualkuaineet tai edes sitä, mistä saadaan niihin sähköt. Yksinkertaiset energian laskutoimitukset osoittavat että Suomen nykyinen energian tuotanto ei kykene kattamaan kahden - kolmen miljoonan sähköajoneuvon ajoja. Kun päälle lisätään satojen tuhansien raskaan ja julkisen lliikenteen ajoneuvot mennään jo aivan uusiin ulottuvuuksiin. Jos auto kuluttaa päivittäin 10 - 100 kWh se pitää yön aikana ladata, joko hitaasti tai nopeasti, samantekevää. Taskulaskin osoittaa heti kuinka suuret voimalatehot on oltava syöttämässä jotta liikenne pyörisi. Jo nykyisellään maamme on ollut tuonnin varassa huippukulutuksen aikana. Olkiluodon uusi voimalaitos varmasti vähän auttaa mutta vain nykyiseen sähköpulaan. Edellisen hallituksen vimmaiset päätökset näissä asioissa olivat kansakunnan kannalta tuhoisia. Toivottavasti uusi hallitus ottaa järjen käteensä ja miettii asiat uusiksi ja rakenta pikavauhtia maahan uusia isoja ja pieniä ydinvoimaloita, tuulivoimaloita ja aurinkovoimaa ym. On päivänselvää että sähköä tarvitaan tulevaisuudessa todella paljon. Ylimääräiselle sähkölle on ulkomaisia ostajia tiedossa. Ei nyt voi enää jäädä istumaan käsiensä päälle ja hokemaan ilmastomantroja.
Pikku Tsernobyl joka kotiin?
PoistaTuuli- ja aurinkoenergia ovat minusta nykykokonaisteknologiamme tasolla haitallsia maassamme enemmän käytettyinä.
PoistaTalvisella korkeapaineella, joka voi olla laaja ja pitkäkestoinen, on suurin sähköenergiankin tarve ja aurinko ja tuuli eivät toimi silloin. Tästä seuraa karkeasti, että meillä pitää olla tuplasysteemit jos tuuli- ja aurinkoenergia"kapsitettia" on paljon masamme. Hyvin kallista sähköä.
Lisäksi tuuli ja aurinko ovat hyvin harvaa energiaa. Tämä tarkoittaa valtavat määrät saastuttavaa kallista teknologiaa pitkin maata. Mukaan on laskettava myös suuri määrä kotiaurinkopaneelisysteemejä ja sitten vaikkapa sähköverkkomme lisäkustannukset huipputuotannolle. Lisäksi tuuli ja aurinko teknologiat vievät paljon pinta-alaa luonnolta. Tuulivoimala-alueet ovat vähänkin lähellä asuville ihmisille kammotavia teollisuusalueita etenkin ääniaaltohaittoineen. Tuulivoimalat jauhavat myös luontokappaleita, kuten lintuja. Hyönteiset kestänevät keskimäärin paremmin tuhontaa johtuen ainakin niiden suuresta lisääntymiskapasiteetista.
Energiasysteemimme ei saisi missän nimessä olla koko maan tasolla olennaisesti kokeileva, hegemonialla läpi ajettu.
Sanottakoon vielä, että viime talvi, kun Ukrainan kriisi toi lisämausteen tilanteeseen, mutta toisaalta sitä pikää kylmää ei sitten sattunut, aiheutti sen että ihmiset hankkivat kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan erilaisia omia hätäenergiajärjestelmiä vaillinaisella asiantuntemuksellaan siltä varalta jos esim sähkö loppuu. Muun muassa aggregaatteja ja pienkonebensaa ostettiin, eiootakin tarjottiin. Samoin kaasukaminat ja -pullot menivät kaupaksi. Halkoja haalittiin. Tämäkin oli "todella ekologista ja ekonomista" maan, ja ihmisten tasolla. Lisäksi hieman vaarallista asiantuntemuksen puutteessa.
Sähköautoihin lisäisin että näin noin viikon sisällä iltalehdissämme otsakkeen, että kuluttaisivat teitä yli kaksinkertaisesti tavallisin autoihin nähden. Jos tuo pitää paikkansa on kyseessä yksi vakava ekonominen ja ekologinen lisähaitta näille.
Median lietsomaan panikointia.
PoistaSuomalaiset eivät ole toimineet asiantuntemattomasti yleisessä mielessä vaan olosuhteiden pakosta. Kyse ei ole mukavuudesta tai laiskuudesta tai pienten kustannusetujen metsästämisestä vaan siitä että maastamme yhtäkkiä katosivat useat energiantuotannon tekijät sodan seurauksena. Sähkön hinta räjähti moninkertaiseksi, polttopuun hinta karkasi ja saatavuus meni huonoksi, maakaasun saatavuus väheni, sähkökatkot uhkasivat, puupellettiä ei saanut enää mistään jne. Monen pientalossa eläjän tilanne meni todella vaikeaksi vaikka oli vuosikausia koettanut varautua kaikkeen. Liian monta asiaa tapahtui samaan aikaan. Siksi ihmiset joutuivat hankkimaan generaattoreita ja diesellämmittimiä ja pelletinpolttajat joutuivat useimmat hylkäämään polttimet ja etsimään uusia ratkaisuja. Polttopuita joutuivat monet hakemaan kaukaa. Samaan tilanteeseen joutuivat monet isot ja pienetkin teollisuuslaitokset joiden tuotanto tai lämmitys olivat riippuvaisia em. seikoista.
PoistaPääsyy tähän oli hallituksen täydellinen saamattomuus energia-asioissa. Mitään ei tehty. Ei lainkaan ennakoitu millään toimilla vaikka mahdollisuuksia olisi ollut. Hallituksessa olisi pitänyt olla energiaministeri mutta ei sitä ole uudessakaan. En käsitä kuinka kansakunnan kannalta keskeiset asiat aiotaan hoitaa sivutoimisesti.
Maassamme on useita paikkakuntia joilla tuulee ympäri vuoden poikkeuksellisen paljon ja tuuligeneraattoreita voidaan sinne rakentaa. Aurinkoenergia on epävarmaa mutta hyvinä vuosina sähköä syntyy.
Aurinkoenergiako ei toimi talvisella korkeapaineella? Onko noin?
Poista"Aurinkoenergiako ei toimi talvisella korkeapaineella? Onko noin?"
PoistaMikähän on päivän pituus talvisin? Montko tuntia päivässä aurinkoa ei näy? Ja aamulla, illalla ja yölläkö ei sähköä ja lämpöä tarvita talvella?
Kannattaa myös ottaa selville, voiko sähköä paljonkin varastoida.
Sähköautot yleistyvät ja niiden akkuja voidaan käyttää varastoina, on sitten hyötyä niistä parkkipaikoilla aina seisovista hojotoistakin.
Poista"Sähköautot yleistyvät ja niiden akkuja voidaan käyttää varastoina, ..."
PoistaOletko yhtään miettinyt asioiden suuruussuhteita ja mittakaavoja?
Montako autoa tarvitaan hoitamaan vaikkapa nyt vain 1000 MW:n teho 15 tunnin pimeäksi ajaksi?
Mitä aamulla tehdään, kun kaikkien autojen "tankit" ovat tyhjät? Lyhyen päivän aikana akut pitää taas ladata sen pakkaspäivän muutenkin hupussaan olevan normaalin kulutuksen *lisäksi*.
"Vihreää logikkaa"?
Persulogiikkaa: tuulivoima on pahasta, mitään uutta ajattelua ei sallita ja Suomi pitää hukuttaa p..kaan.
PoistaKävellään. Autoilu ei ole kansalaisoikeus.
Poista"kävellään.." ?
PoistaMinä kuten monet muutkin joudumme työn takia kulkemaan autolla 200 - 400 km päivässä jotta työt tulevat tehdyiksi. Ei ole herkkua istua autossa niin paljon mutta vaihtoehtoja ei ole, no ei ole.
Ennenkin olen sanonut ja taas: joudumme lopettamaan sellaisen työn tekemisen, johon ei enää ole syystä tai toisesta varaa. Lisäksi koska heinänteko- ja perunannostolomia ei ole tarvittu enää pitkään aikaan, täytyy mahdollisimman monien cityihmisten kesälomat pidentää 2-3 kuukauteen ja siirtää marras-helmikuulle. Omiaan vähentämään energian kulutusta, hengitystieinfektioiden leviämistä ja monenlaista muuta turhaa touhotusta. Lisäksi päästäisiin hyödyntämään aurinkoenergiaa muuhunkin kuin pelkkään kännykän lataukseen.
PoistaSurkeastipa olet asiasi järjestänyt.
PoistaTuo "surkeasti" oli tarkoitettu siis tuolle pakkoautoilijalle, kommentin kommentti toimii täällä huonosti.
PoistaJokin aika sitten luin, että autolla ajaminen vaatii eniten aivotoimintaa keskimäärin keskimääräisessä ihmisen elämässä.
VastaaPoistaSiitä johtuu, luulen, että autolla ajaminen on niin "kivaa". Ajatus ajamattomasta autosta tuntuu siksi älyttömältä. Toisaalta autolla ajaminen muistuttaa kävelemistä - siinä pystyy ajattelemaan kaikenlaista samalla kun liikkuu eteenpäin.
David Loglella on yksi hieno romaani, missä romaanin päähenkilö rentoutuu ainostaan silloin kun ajaa Lontoon kehätiellä työpaikalleen. Auto on ainoa paikka missä ko. henkilö saa oman tilan. Se on, niin kuin olen joskus kirjoittanut, "miehen oma huone" verrattaessa Virgnia Wooolfin ajatukseen "naisen omasta huoneesta".
No, nykyään kaikki sukupuolet ja puolettomatkin liikkuvat maanteillä ja kaduilla autoillaan.
Samalla kun ihminen haluaa pysytellä turvallisessa paikassa kotonaan, hän myös kaipaa vapauttaa lähteä muualle.
Muistaakseni Lönnrotin päivämatka kävellen oli noin 30 km. Tuskin se hevosellakaan paljon enemmän on, helpompaa vain. Keisari Aleksanteri vietiin Vaalasta yli myrskyävän Oulujärven Kajaaniin veneellä, olisiko 70 km.
VastaaPoistaMitä tulee itsestään kulkeviin autoihin, niin odotetaan nyt ensin Helsingin metron automatisointia. Yksi suora raide itään, toinen suora raide länteen, matkalla muutama vakiopysäkki - eikä tunnu onnistuvan.
Lönnrotin päiväkirjoista muistan sellaisen mietelmän - hän kun oli yöpynyt metsässä ja ei ollut varma missä on ja minnepäin pitäisi lähteä - että "vanhan viisauden mukaan lähdin kävelemään sinne päin minne nenä näytti..." - En ollut ennen kuullut tuota sanontaa, ja se huvitti minua. Joo. On aina paras kävellä samaan suuntaan kuin oma nenä.
PoistaTuosta tuli mieleeni Samuli Paulaharju joka kulkiessaan pitkin tuntureita ja metsiä saattoi kulkea käsittämättömiä matkoja päivässä, siis useita kymmeniä kilometrejä. Kyse oli vaikeasta maastosta vesien ja soiden ylityksineen ryteikköjen ohella joten matkojen raskaus reppuineen oli käsittämätön. Hän saattoi kuuleman mukaan päiväreisun jälkeen vielä hihkaista parikymmentä kilometriä ilman reppua käydäkseen jotakin tunturia tai vanhaa runontaitajaa katsomassa.
PoistaViime kesänä kuljin tunturissa reppu selässä yhden päivän aikana 35 km. Aikaa meni 10 tuntia ja kämpillä uni maistui. Seuraavana päivänä kävelin vain 20 km.
PoistaEi ole mikään sattuma, että kievarit olivat noin 30 kilometrin päässä toisitaan. Sen verran hevonen lasteineen jaksoi kerrallaan rahjustaa, ja ukko kulki about samaa vauhtia kontteineen. Talvella se oli varmaan myös valoisan ajan (hämärineen) lyhyin aika olla matkan päällä.
PoistaYks Öbiksen skabbari piti lomansa jossain skutsissa, kolme viikkoa. Ei muita vermeitä ku muija ja teltta. 380 kilsaa, ei kertonu muuta.
PoistaKun joukkue juoksi muodossa niin tää käveli ja poltti röökiä. No okei, kaikki kelas et oho, äijä on tikissä. Joo. Paitsi ettei ihan, reppu oli täys selstoffirullia ja peltipotta päällä.
Voisin kokemusperäisesti kertoa jotain tuhansien kilometrien etenemisistä maapallon martoa myöten polkupyörällä teltta ja muut tarvittavat vermeet painolastina tarakalla ja pyörän sivuilla, mutta mitäpä nuista.
PoistaVEK
Oletpa tainnut kertoakin.
PoistaBlogitekstissä oli luettelo Suomen liikennekuolemien voimakkaan alenemisen syistä. "Kattonopeus" oli ehkä turhankin kainosti sijoitettu luettelon hännille. Vuonna 1973 alkanut nopeusrajoituskokeilu, joka sitten vakiinnutti pysyvät nopeusrajoitukset Suomen maanteille, oli kuitenkin merkitykseltään täysin omaa luokkaansa. Kokeilujaksona 1973 - 1978 nopeusrajoitusten ansiosta kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät 25 - 54 % Suomessa ennen kokeilua vallinneen "vapaan", rajoittamattoman nopeuden tasosta. Tämä tarkoitti 280 - 480 ihmishengen säästöä vuosittain. Kun liikennesuorite suunnilleen samana ajanjaksona kasvoi 10 %, olisi onnettomuuksien määrä muuten kasvanut samassa suhteessa. (On arvattavissa, että "maanteiden Kova-Kakit" suuttuvat tällaisista tiedoista ja kiistävät ne.)
VastaaPoistaEnnen vuotta 1973 suomalaisia kuoli liikenneonnettomuuksissa yli 1000 vuosittain - siis enemmän kuin amerikkalaisia kaatui Vietnamin sodassa vuodessa. Suotta ei tasavallan presidentti (nimi jääköön tällä palstalla mainitsematta) todennut uudenvuodenpuheessaan 1.1.1973 mm. seuraavaa:
"Ulkomailla tehdyt tutkimukset ovat huomattavan yhtäpitävästi osoittaneet nopeusrajoitusten tärkeän merkityksen teiden turvallisuudelle ja johtaneet asianomaisissa maissa yleensä nopeusrajoitusten toteuttamiseen. Näyttö on niin ilmeinen, että myös meillä olisi ajoneuvojen nopeuksia tieliikenteessä kiireimmiten rajoitettava."
Sanottu - tehty. Monesti katsotaan, että juuri kyseinen puhe pani pisteen koko 1960-luvun kestäneille, puheen tasolle jääneille "kattonopeusjahkailuille".
Tästä voi katsella lentäviä autoja. Jos näitä yhä kutsutaan autoiksi, kuten näytetään tehtävän, käsitteen ala ja sisältö kieltämättä laajenee:
VastaaPoistahttps://www.ehang.com/ehangaav/
Ja jos oikein ymmärrän, nämä kärryt eivät tartte edes kuskia.
Ei ole kyllä hevonenkaan järin häävi keksintö, suurkaupunkien kulku-/kuljetusvälineenä ainakaan.
VastaaPoistaReippaat sata vuotta sitten tulivat autot suureen tarpeeseen pelastamaan suurkaupunkeja (Lontoo, New York..) hukkumasta hevosen paskaan.
Lontoo oli 1800-luvun lopulla miljoonakaupunki. Tarvittiin kymmenien tuhansien hevosten populaatio kuskaamaan ihmisiä paikasta A paikkaan B. Saman verran heppoja tarvittiin kuskaamaan heille ruokaa ja tavaroita. Jotta logistiikka toimi, tarvittiin päivittäin reilut miljoona kiloa heinää ja saman verran juomakelpoista vettä. Päivän mittaan nuo heinäkilot ja vesilitrat muuttuivat lannaksi ja virtsaksi ja levittyivät pitkin katuja.
The Times ennusti kirjoituksessaan vuonna 1894, että 50 vuoden päästä jokaista Lontoon katua peittää 9 jalan kerros hevosen lantaa. Uhannutta katastrofia on muisteltu otsikolla ‘The Great Horse Manure Crisis of 1894’.
Onhan se Lontoo sittemmin hukkunut liikkumisen aiheuttamaan paskaan tai pitäisikö sanoa pikemminkin pieruun (smog).
PoistaPahimpaan smog-aikaan savusumu ai aiheutunut autoista vaan lämmityksestä, joka talossa oli lukuisia tulisijoja jotka lämpisivät hiilellä. Tehtaanpiiput lisäksi. Vasta nykyaikaisemmat lämmitystavat hävittivät savusumun. Sama näkyi pienemmässä mittakaavassa Helsingissäkin. Ikkunoiden puitevälissä karmin päälle kertyi talvella musta nokikerros.
PoistaNollatoleranssia liikenteessä kuolemiseen on kokeiltu mutten ole satavarma oliko se Ruotsissa. Sillä on selvä ja suotuisa vaikutus ja tavoitteen asettaminen arkijärkevää korkeammalle toimii. Turha pelätä että autoliikenteen tulisi sittenkään kiertää kauempaa hautausmaat vaikka tavoite ylitettäisiin.
VastaaPoistaAutojono joka onkin juna, ja sillä yhteinen ohjausjärjestelmä on myös itselleni pälähtänyt idea. Siinä yhdistyvät joukkoliikenne ja syöttöliikenne.
VastaaPoistaAsia on lähempänä kuin arvaammekaan, kun seuraa nykymoderneja autoja, joissa tutka pitää etäisyyden edellä ajavaan säällisenä, ja toisaalla itse ajava auto kehittyy hitain askelin ameriikin maassa.
Ei aikaakaan, kun ne alkavat juttelemaan keskenään ja neuvottelemaan, mitkä ovat yhteiset päämäärät ja missä erotaan toisista.
Paljon kätevämpää kuin kytkeä autot mekaanisesti toisiinsa. Vältetään ketjukolari, kun yksiköt hajoavat hallitusti kuin varpusparvi. Ja matkalla voi lukea vaikka Proustia.
Se nyt on pakko todeta, että katsojat ja kuuntelijat saavat koko ajan jännittää mitenkä Biden selviää missäkin tilanteessa. Reissu Eurooppaan ja takaisin USA:an käy kenen tahansa voimille aikaeron takia saati sitten jo 80 vuotta täyttäneelle. Jos seuraavissa USA:n presidentivaaleissa vaihtoehdot ovat Biden tai Trump, niin pahalta näyttää. Todella pahalta.
VastaaPoistaEn minä Bidenia jännittänyt, vaan Niinistöä.
PoistaPelkkä jetlag on ikämiehelle kauhea koettelemus. Monta vuoroakutta voi mennä ennenkuin unirytmi palautuu normaaliksi. Sinä aikanaaivot toimivat vajaateholla.
Poista