Kirjoituksen kuva esittää tietenkin maailmanpolitiikkaa. Olen suhtautunut talvirenkaisiin suurella hellyydellä siitä erin, kun esittelin yli 40 vuotta sitten pari vaikeaa patenttiriitaa korkeimmassa oikeudessa. Joku oli tullut keksineeksi nastarenkaat. Eilen lukemani mukaan sellaisia käytetään tätä nykyä laajemmin vain Suomessa.
Omaa valintaani – nastat – perustelen tarpeella. Emme aio listiä ketään pikkutiellämme emmekä parkkipaikoilla. Tuossa on useita sellaisia kohtia, joista pääsee yhtään yrittämättä tieltä.
Ajankohtainen sana ”rospuutto” on lainaa venäjän murteista ja löytyy kielestämme jo 1700-luvulla. Etevät autonrenkaat, joiden kovaa hintaa perusteellaan termillä ”premium”, valmistettiin Venäjällä. Nyt sieltä lienee lähtenyt pois myös Nokian. Maailmanpolitiikka heijastuu siinä, että alan lehtien raivokkaasti toistamissa testeissä korkean aseman on vakiinnuttanut myös yksi aivan kiinalainen rengas.
Vihjaan tietysti, että myös Ukrainassa tulee rospuutto ja talvi. Logistiikka on ollut se asia tässä sodassa. Kehys on maantiedettä, kuten jokia ja meri. Logistiikka on materiaali- ja tietovirtojen hallintaa eli siis kuljetuksia ja varastointia.
Suomen kenttäarmeijasta oli juhannuksena 1944 neljännes, ehkä kolmannes junakuljetuksissa, materiaaleineen. Alle viikkoa myöhemmin ne olivat käytännössä kaikki sulkemassa reitit länteen. Maasto suosi, mutta myös johtamisjärjestelmä toimi.
Mahtaako Putinin pojilla olla talvirenkaita? Siis sikäli kuin on jäljellä kulkuneuvoja. Ukrainalaiset näyttävät siirtävän suuriakin määriä sisäkehällä suorastaan vaivattomasti. Talven tullen katseet voivat hyvinkin kohdistua pohjoiseen. Meillä on täällä varustauduttu talvisodankäyntiin hyvin perinpohjaisesti. Saadun tiedon mukaan jopa armeijan moottorikelkka kulkee pettävällä pohjalla jopa paikoista, joista edes jalkamies ei pääse, vaikka olisi vielä jalat.
Edellisessä maailmansodassa, täsmälleen syntymäni aikaa 1944, ensin petti amerikkalaisten logistiikka Ardennien solissa ja sitten brittien, kun kävi ilmi, että matkalla Arnheimiin oli aivan liian monta siltaa. Sitä ennen Italiassa oli jarrutettu maanteihin eli laakson pohjille juuttuneita amerikkalaisia melkein vuosi. Ja sota jatkui.
Logistiikan tavoite ”juuri oikeaan aikaan” pätee monessa asiassa. Väitetään että kilpailutilanteessa ratkaisee tämä niin sanottu Toyota-periaate. Sen tosin taisivat kehittää länsimaiset kauppalaivojen rakentajat jo kauan aikaisemmin. Historiakirjoissa sanotaan, että uusia laivoja rakennettiin paljon nopeammin kuin vihollinen ehti upottaa niitä. Ja sodankulun ratkaisi kauppalaivasto.
Kun kävin lukiota, alusvaatteissani oli leima SA Int. Kun menin armeijaan, laatikoista päätellen siellä ampuivat jalkaväki ja tykistö vuonna 1943 valmistettuja ammuksia. Välineet, kuten haarakaukoputki, jonka kantamiseen lepikoissa ja muissa pusikoissa minua koulutettiin, näytti olevan Zeissin Saksassa valmistama jo ennen sotia. Hyviä varusteita. Lainopöin lukujani varten ostin Viidennen linjan kaupasta hyvä armeijan saappaat ja käytin niitä talvikenkinä ties kuinka monta vuotta. Varret sai sievästi näkymättömiin, koska muoti suosi leveitä lahkeita.
Lapissa paikalliset ylittävät järviäkin moottorikelkalla, sulan aikana. Myös mönkijällä voi onnistua jos alkuvauhti on kova.
VastaaPoistaSipoolaisessa kalastajarannassa, jossa oli myös juhlatarhoilua, kiinnitimme huomion velikultiin jotka keskellä kesää rassasivat moottorikelkkaa rannalla. Kohta täysi kaasu, ukko liivit päällä kahvoissa, suoraan merelle päin (tai salmihan se oli). Pääsi puoleen väliin, peli upposi ja pinnalle jäi vain kelluke. Buster seurasi, nosti ukon, kellukkeen ja köyden siinä ja alkoi nostaa skidoota ja köyttä, ajeli hiljakseen rantaa kohti.
PoistaKohta uudestaan, kuten Teletapeissa.
Kun ajetaan moottorikelkalla pitkin järveä, vauhtia on yleensä n. 60-100 km/h. Tässä piilevät tempun kaksi isoa riskiä. Ensinnäkin veden pinta on aika kova, jos tuossa vauhdissa tippuu kyydistä. Isompi riski on kuitenkin se, että kelkan suunta kääntyy aaltoon, tai kiveen osuttaessa. Tällöin ajaja painaa helposti kymmenen metriä pinnan alle ennen kuin vauhti loppuu. Siinä hajoavat tärykalvot, kun ei ehdi tasata painetta. Sitten on päässä hirveä kipu ja pitäisi osata uida pinnalle. Se ei enää olekaan tuossa syvyydessä itsestäänselvä temppu.
Poista"Ostaos multa talvirenkaat vainen..."
VastaaPoistaMinulla oli aikanaan paljon työreissuja Kainuun perukoille. Siellä vannoivat minulle kitkarenkaiden erinomaisuutta, kun siellä päin talvikelit ovat lumisempia kuin etelässä. Etelässä mielestäni nastarenkaat ovat ne oikeat talvirenkaat vaikka teiden lkulumisesta huolestuneet ovatkin toista mieltä. Kun talvirenkaita etelässä ylipäätään tarvitaan , johtuu se siitä että keli on jäinen tai sohjoinen. Niinä päivinä jolloin kitkat toimivat, voisi yhtä hyvin käyttää kesärenkaita.
Ukrainalta on sähköt ja lämmöt poikki. Ei kulje junat, eikä armeijat. Iran valmistaa halpoja Molotov-cocktail droneja liukuhihnalta just in time Moskovalle. Niitä ei rospuutto estä toimimasta. Kansalaiset ovat nyt viluissaan vihaisia Zelenskylle, kun tämä ei ryhtynyt neuvotteluihin Minskin sopimuksen pohjalta. Kaarle XII, Napoleon, Hitler ja nyt Biden vuorostaan juuttuu Pultavan mutaan.
VastaaPoistaKaikki Ukrainan vaikeudet johtuvat Terroristi-Rusistanista ja sen verisestä diktaattorista Volodan Putisevicistä joka rikkoi kaikki sopimukset ja jonka kätyrit ovat ne mutaan juuttuneet.
PoistaTaas näitä
PoistaJoo, katsokoon aloittaja vaikka Wikipediasta, mitä Minsk II tarkoittaa ja mitä ei. Tai varmaan ihan hyvin tietääkin, mutta silti väsäilee tuommoisia.
PoistaPoroshenko kertoi haastattelussa, että Minsk II sopimuksella ostettiin aikaa, jotta ehdittäisiin kouluttaa sotajoukkoja - tykinruuaksi? John Helmerin mukaan Kutuzov tarjosi kultaisen sillan Napoleonille. Surovikin tarjoaa funikulaarin Kiovan ja Puolan välille. Dronet katkaisevat virran tai eivät.
PoistaArnhem, vanha kotikaupunkini.
VastaaPoistaOlen käyttänyt kitkarenkaita yli 20 vuotta enkä enää nastoihin vaihda. En mitenkään jaksa kuunnella nastojen urinaa ja rapinaa eikä niiden käyttö tee hyvää teiden pinnoille. Todella hyvin on pärjännyt Etelä-Suomessa. Pohjoisessa taas kunnon lumirenkaat ovat arvossaan eikä nastoilla tee mitään.
VastaaPoistaTota noin, ei voi mennä yksioikoisesti sanomaan, että "nastoilla ei tee mitään".
PoistaYmpärivuosia Lapissakin asuneena, erilaisa ajoneuvoja ajaneena ja eri vuorokauden aikoina liikkeelle lähteneenä nastarenkaat olivat ehdoton varuste jos kovasti muuttuvissa olosuhteissa jonnekin aikoo autolla liikahdella. Enkä täällä Kainuussa asuessanikaan ole kantaani muuttanut. Etelän teitäkin kuluttaneena nastat ovat olleet tarpeen nilippukeleillä joita siellä tuppaa olemaan enämpi kuin muita kelejä.
Sitä paitsi kitkarenkaissa on se huono puoli, että pitoa ei riitä sallittuun urasyvyyteen saakka niillä ajella. Ei kaikilla ole varaa ostaa aina uusia kun siltä tuntuu. Kuluneilla nastarenkailla sentäs ajaa rahnuttaa renkaiden elinkaaren loppuun saakka.
Ja riippuu todella myös siitä, millaisen ajopelin alla millainenkin rengassarja on kulutettavana.
Näin se on. Nastoista vain haittaa. Aivan pelijäällä upouusilla nastoilla voi teoriassa ajaa hieman kovempaa kuin kitkoilla. Mutta miksi ajaa pelijäällä niin kovaa?
PoistaItse olen ajanut kitkoilla jo neljännesvuosisadan, pääosin Etelä-Suomessa, joinakin aikoina hyvinkin paljon eikä ongelmia ole ollut.
Kitkojen juju on se kitka - tai oikeastaan hämmästyttävä kyky tarttua sekä lumeen että myös jäähän. Sitä on vaikea monen hahmottaa, kun se Reino-tossu on niin liukas postia hakiessa ilman nastoja. :)
(Tämä teema on mainio ikuisen väittelyn kohde, koska testeilläkään ei oikein voi osoittaa lopullista kaikkien olosuhteiden voittajaa. Aina on helppo saavuttaa haluttu tulos suuntaan tai toiseen.)
Juu. Hätäisimmät ja vastuuttomimmat jyrsivät kuukausikaupalla nastoillaan sulista kaduista pienhiukkasia ilmaan.
PoistaJalkarätit oli ja peltipaita, teknillinen asuste.
VastaaPoistaTeknillinen asuste oli se verkkopaita siellä peltipaidan alla.
PoistaIltahartaukseen komento oli: "Varustus: kusiluistimet, runkkupuku, virsikirja!"
PoistaSiirryin Lapissa Range Roverin Opel Zafiraan vaihdettuani kitkarenkaisiin 1980-luvun lopulla - samat renkaat kesät, talvet, joka syksy vaihdettiin takarenkaat uusiin.
VastaaPoistaHyvin on pärjätty, nyt jo reservin kapteeni.
Kun Euroopan matkailu lisääntyi (2000 luvulta alkaen) vaihdoin kesäisin kesärenkaat, koska kitkat eivät pitäneet Autobahnilla yli 150 km/h, kesä-Michelinit pitivät vaikka 180km/h.
Ei kolareita, yli 4 000 000 km, Sisiliaa ja NordKapia myöten.
98 Yes!
VastaaPoistaArnhemissa kävi sillee hassusti, että kuukausitolkulla marssi- ja taistelukoulutusta saaneet rykmentit istuivat kuorma-autoissa kuin tatit, eikä kenellekään tullut mieleen, että jalkamarssilla olisi päässyt ensinnäkin perille ja toisennakin nopeammin ruuhkaisilla teillä. Ihan sodanjohdon osaamattomuutta.
VastaaPoistaUimallako yli rikotun sillan ylittämän joen? Kantamallako muona, ammukset, pst-tykit, tankit ja niiden poltoaine? Marssiva jalkaväki marsii 6 km tunnissa, jos on hyvässä kunnossa. Kantaa ehkä päivän - parin tuli- ja muona-annoksen samalla. Kova porukka marsii 60 km päivässä, kahden tunnin autokuljetuksen verran, autossa viikon kamat mukana.
PoistaArnhemissa oli Tiikeri-tankkeja odottamassa ja tykistöä, mitä mosurit niille olis mahtaneet ilman raskaita aseita. Ei laskuvarjojääkäritkään mitään mahtaneet.