Kuvan vuonna 1906 kuollut piirtäjä Oskar Andersson oli nerokkaimpia, samaa ylhäistä tasoa kuin Albert Engström parhaimmillaan. Piirros ei kuvita sanontaa ”vaatteet tekevät miehen”, vaan pureutuu peruskysymykseen, kuka minä olen. Jos S. Freud olisi nähnyt tuon kuvan, arvelenpa että hän olisi napannut sen jonkin kirjansa kanteen. Hänellähän oli suomentamista uhmaava käsitä ”das ich”, englanninnoksena latinan kautta ”The Ego”.
Hyvähän minun on kirjoitella. Suomessa usein mittailemassa ja kankaita näyttämässä pistäytyvä räätälini Bobby soitti kotoaan Thaimaasta ja kertoi, ettei kuriiriliike löydä meille. Yllätyin että myös UPS vastasi konstailematta puhelimeen. Vaatturini ei ole kovan sarjan kynämies, eikä tarvitse ollakaan. Toimitusosoite oli minustakin mahdoton tunnistaa. Seurantanumeron avulla paketti löytyi ja eilen roteva mieshenkilö toi pakkauksen ovelleni.
En ole ollut vuosikymmeniin yhtä siistin näköinen. Mielessäni vilahti jo vanha kasku ammattimaisesta hautajaisissa kävijästä, joka söi ja joi viikot ja kuukaudet ympäriinsä maahanpanijaisissa. Kaskun aikaan kunniallinen hautaaminen edellytti pitoja saattoväelle, eikä hautajaisissa kukaan kysy tuntemattoman vieraan nimeä eikä perua.
Haanpäällähän on myös päätoiminen kirkossakävijä, joka esitti kotikylillä nasevan yhteenvedon myös saarnasta, jossa yleensä oltiin syntiä vastaan, ja pitäjänvaras, jonka ansiosta rosmoja ei tarvinnut etsiä etäältä, kun kaikki tiesivät, että se Pekkahan se tietysti niitä heiniä oli käynyt vajentamassa.
Noin sata vuotta kirjoitettiin romaaneja ja näytelmiä ja tuotettiin elokuvia sankarista, joka törmäilee maailmassa miettien, kuka hän lopultakin on.
Kysymys on osuva, koska tietoisuus on avoin ongelma, ja luultavasti jää sellaiseksi.
Jo Nietzsche antoi ohjeen, jota hän ei kylläkään soveltanut itseensä: tule siksi, mikä olet jo. Werde was du bist. Tai no – Nietzsche kyllä tuli hulluksi…
Keskustelijat eivät aina jaksa ottaa huomioon, ettei tekniikka sinänsä ratkaise mitään. Sosiaalisen median välttämätön salaisuus eli teeskentely on kyllä vanha perinne. Mielemme ei vain oikein ole tottunut uusiin muotoihin.
Sen kai tiedämme kaikki, että valokuvaan ei pidä uskoa. Jo kauan ennen Photoshopia ja sitä uudempia appeja oli tapana sanoa, että ”kamera rakastaa” jotain näyttelijää. Joka ikisessä albumissa on toisaalta ihmisiä, joilla on pettämätön taito muuttua kukaties korkeasta asemasta ja kyvystä huolimatta vajaamielisen vauvan näköisiksi ennen kuin kamera räpsähtää.
Tässä ollaan salaisuuksien äärellä. Miten on mahdollista, että ”tiedän” pelkän pärstäkertoimen perusteella jotain ikävää ihmisestä, vaikka en ole nähnyt häntä ennen. Muistatteko R. Nixonin valokuvan varustettuna tekstillä ”ostaisitteko tältä mieheltä käytetyn auton”?
Olen kuullut, ettei pitäisi mennä naimisiin kenenkään kanssa ennen kuin on purjehtinut yhdessä kovassakin kelissä vähintään viikon. Eräs lakimies-eräretkeilijä oli sitä mieltä, että ihmisestä tulee sisuskumi näkyviin vasta runsaan viikon tunturivaelluksen aikana.
Voi olla tottakin. Tai sitten ei.
Kuvassa toinen oikealta on ajaton ja aivan nykyaikaisen näköinen. Muut olisivat naamiaishahmoja,. Pappien kasukatkin ovat muuttuneet. (Karihan tuosta vellossarjasta muuten tuli mieleen kahden tyypin osalta.)
VastaaPoistaNo juu. Mutta ei se ole kasukka, vaan yhdenmallinen vanhahko papinpuku liperin kera. Hihaton kasukka kuuluu messuun. Tuolla puvulla voi saarnata, mutta tuskin messuta.
PoistaKyllä tekniikka voi ratkaista viestin sisällön. Tässä vuoden mittaan on voitu havaita, miten erilaiselta sama uutinen saattaa kuulostaa toisaalta kuultuna ja toisaalta lehdestä tai näytöltä luettuna. Välimerkkejä kun ei lueta. "Kansanäänestys" ja "evakuointi" esimerkiksi. Fiksuimmat ääneenlukijat kyllä lisäävät tällaisiin sanat niin sanottu, mutta jos dogmina on luettavan ja kuunneltavan version täydellinen identtisyys, se ei ole sallittua.
VastaaPoista"Miten on mahdollista, että ”tiedän” pelkän pärstäkertoimen perusteella jotain ikävää ihmisestä, vaikka en ole nähnyt häntä ennen. " Virkkeessä ei ole järkeä ellei "pärstäkertoimen"-sanaa muuteta "pärstän"-sanaksi.
VastaaPoistaMutta miten se siis on mahdollista? Minäpä kerron: kyseessä on ns. ennakkoluulo. Se syntyy kokemuksen, kuullun, oletusten yms perusteella - ja useinhanhan se osuu oikeaankin. Tietyissä yhteyksissä sitä kutsutaan rasismiksi.
PoistaEi kyse ole ennakkoluulosta vaan intuitiosta ja kokemuksesta.
PoistaElämänkokemus antaa eväät pelkän ulkonäön perusteella saada viitteitä ihmisen luonteesta ja mahdollisesta käyttäytymisestä. Jotkut ihmiset ovat erityisen herkkiä näkemään toisesta heti paljon asioita koska he ovat sosiaalisesti herkkiä. Se on erityislahjakkuus ja se palvelee heitä elämän aikana. He pystyvät nopeasti ihmisen eleistä ja habituksesta näkemään tulevan käytöksen yksityiskohtia.
Laumaeläimillä, kuten koirilla, on vastaava kyky ymmärtää toisesta eläimestä ja myös ihmisestä paljon asioita. Koirat voivat vaistota ihmisen aikeet ennenkuin kukaan ihminen sitä voi tehdä. Ne pystyvät arvioimaan ihmisen luotettavuuden. Ne osaavat lukea toista koiraa vaikka mitään viestejä ei vaihdeta.
Ennakkoluulo on kyseessä myös kun eräs dokumenttikirjailija pisti oletuksiansa ihmisten silmiin, vanhoista kuvista, joita oli kirjan väliliittenä, oli muka lukevinaan silmistä kokeneen sen ja sen tragedian. Toki kirjailija jo tiesi mitä se oli kokenut, ei arvannut.
PoistaMutta eikös jo Eisenstein elokuvakokeiluillaan osoittanut että ihmiset lukee silmistä oletuksiansa. Kun E. liitti ennen kuvaa jotain dramaattista tahi onnellista niin katsojain tulkinta oli sen mukainen, samoista identtisistä silmänaamakuvista.
MMM...
Kyseessä oli Lev Kuleshov, ei Eisenstein.
PoistaEisenstein ei myöskään keksinyt nopeaa leikkausta. Abel Gance oli ensin, sitten venäläiset emigrantit Ranskassa. Vasta sitten Eisenstein.
Kokemus, intuitio, habitus, pukeutuminen, ulkonäkö, ihonväri, kieli, eleet, ilmeet, käytös, luonne... kaikki nämä ovat pohjana ns. ennakkoluulolle, joka joskus osuukin oikeaan, vaikkei onneksi aina.
PoistaEvoluutio ja elämänkokemus ovat kehittäneet ihmisen havainnoimaan herkästi tällaisia asioita, koska siitä on ollut hyötyä. Some-maailmassa tämä ei onnistu, ja siksi meitä on siellä niin helppo huijata.
Ilmeet ja eleet riippuvat kontekstista ja niihin vaikuttavat myös kulttuuriset normit. Sosiaalisesta herkkyydestä ei ole iloa, jos ei tunne kulttuuria. Ennakkoluulot ovat ns. kognitiivisia ajatusvääristymiä.
PoistaMutta mitä eroa on "ennakkoluulolla" ja oikeaan osuneella arviolla toisen tarkoitusperistä?
PoistaJos kaksi romaanimiestä soittaa vanhuksen ovikelloa, kertovat olevansa poliiseja ja vanhuksen rahojen olevan äkillisessä vaarassa, niin onko ennakkoluuloa otaksua heidän olevan huijareita siksi, että he ovat romaaneja?
"Jos kaksi romaanimiestä..." "..., että he ovat romaaneja?"
PoistaTähän ei varmaan romaaneita kirjoittanut romanikirjailija Veijokaan osaa oikein mitään lohkaista?
VEK
Miksen osaisi? Romaani-kirjoittaja oli kaukaa viisas ja vältti kiihotussyytteen nokkelasti valitulla ja nappiin osuvalla nimityksellä. Mitä, minähän puhuin vain romaanihenkilöistä?
PoistaHiivaa arinalle "Veija" heittää. Pullat paistuivat jo; "romaanit" kynnyksellä paljastavat alkuperäisen kömmähdyksen.
PoistaSyytä on epäillä huijareiksi kaikkia, jotka esittäytyvät poliisiksi, erityisesti varsinkin silloin, kun kyse on "kaaleista".
PoistaKaikenlaisten ongelmien kanssa kipuileville nuorille pitäisi sanoa, ei "tunne itsesi" vaan "hyväksy itsesi". Kaikki eivät ole saaneet lapsuudestaan saakka tuntea olevansa hyväksyttyjä, hyviä omana itsenään. Tulee mieleen vanha iskelmä "mä oon mikä oon", mutta jatko on vähän kyseenalainen, "en muuksi voi tulla". Kyllä voi, ainakin vähäsen, ja aina voi yrittää "tulla joksikin". Elämän lopulla alkaa sitten olla jokin aavistus siitä, "kuka minä olen".
VastaaPoistaVeljen hautajaisissa Helsingissä oli sellainen vähän hassahtaneen näköinen nainen, jota kukaan ei näyttänyt tuntevan. Ehkä joku vanha tyttöystävä, arvelimme, tai sittenkin sellainen vakituinen hautajaisvieras. Olikin hyvät tarjoilut.
Vaikka ihminen tuntisi itsensä hyväksytyksi ja olisi onnellinen, on silti vaarana oman itsepetoksen aukeaminen. Meistä jokainen pettää itseään jossain määrin ja näkee itsensä positiivisemmin kuin olisi ehkä perusteltua. Tällöin itsetuntemuksen lisääntyminen johtaa helposti kuilun äärelle, kun näkee oman raadollisuutensa. Viisaus olisi kai sitten se, että pääsee siitä yli, itsensä hyväksymiseen ja jatkuvaan itsekasvatukseen. Ja ehkä taas tasapainoon, jossa oma itsepetos on vähän vähäisempää.
Poista"Meistä jokainen pettää itseään jossain määrin"
PoistaOn muuten tärkeä kasvu-uskonnollisen liberalismin doxa.
Lähtenyt alkujaan juuri monoteismin varaisesta idelogiasta - Niitse, Marx, psykologia jne. - jonkinlaisena moraalisen kentän tasaiseksi lanauksena, transsendenssin kiistona (oikeastaan tarkoitti aikansa kielellä jonkinlaista 'kristuksenkiistoa'),
ja päätynyt lopulta palikaksi tähän nykyiseen uskonnolliseen "mun valinta" -individualismiin, jossa ei ole enää kyse edellisen uskonnon rationaalisesta haastosta, vaan nimenomaan aktiivisesta uskosta siihen, ettei transsendenssiä ole, vaan ainoastaan "peli".
Jotkut pettävät kyllä itseään myös niin, että näkevät itsensä negatiivisemmin kuin olisi aihetta. Siitähän suomalaisten "perussairaudet" - heikko itsetunto ja älytön vieraskoreus - suureksi osaksi johtuvat, ei siitä että olisimme muita huonompia.
PoistaSe että uskaltaa alentaa itsensä on pikemminkin osoitus hyvästä itsetunnosta toisin kuin jenkkien "olen paras" itsepetos.
Poista
VastaaPoista"Neulansilmä vasempaan ja sataa oikeaan, loiva vasen, antaa mennä vaan." Threadneedle Street kiemurtelee joenrantalaiturista läpi Cityn. Neulansilmä on ahdaspaikka Royal Pörssin, exchange talon ja Bank of Englandin kiinteistön välissä. Pankia ruvettiin kutsumaan Old Ladyksi kun se ylläpiti obligaatioidensa ostoarvon leskiladyjen eläkkeinä silloinkin kun sidos kultaan oli poikki Napoleonin sotien aikana ja WWI aikana. Churshill sen palautti 1926 (Intian piikkiin). Suomi seurasi Herkon terveyden kustannuksella. Ja devalvoi 1931 Herkon takaisin savotoille. Taas Cityä peesaten.
Päivää ennen mini-budjettia 23.9. eli 22. päivänä Princetonista Harold James kirjoitti kuinka Truss tekee Englannista Egyptin Turkin tai Puolan ellei ala valtion tase balanssissa (edes paperilla eli meinaamisina). No ei alkanut. Ei edes vastoin tapoja konsultoinut BofE eikä muuten vvv:n talousviisaita. Päinvastoin antoi kenkää yhdelle korkeimmista ja pitkäaikaisemmista ministeriön satraapeista. Ja vielä, ei kysellyt vihreätä valoa asiantuntijapaneelilta Office for Budget Responsilility. "Olemme kurkkua myöten täynnä asiantuntijoita, sanoi eräskin sisäpiiriläinen.
Että ei ne vahingossa vaikka suomityhmä tutkintopanssaroitu viattomasti seuroissaan päivitteleekin. Isoa on menossa. Tuo Jamesin loppu ja ajoitus liennee ollut Rahavaltojen sopima merkki päällä tyhjentää kaikki pesät. Ja kunnarihan siitä tulikin. Lienee kuitenkin uusia kuhankeittoja edessä. Suomi taitaa olla rokkansa ahminut ja tukehtuu betoniin. Niin väärin. koneet ja kaikki rahaleikit kuitenkin matkittu. ihan kyselemättä ja kiltisti.Jukka Sjöstedt
”Olen kuullut, ettei pitäisi mennä naimisiin kenenkään kanssa ennen kuin on purjehtinut yhdessä kovassakin kelissä vähintään viikon.” Tuosta tulee mieleen se kammottava ”ystävän laulu” jossa narsisti ja sadisti laulaja hylkää (heitteillejättö) matkakaverinsa johonkin autioon saareen ja Lapin erämaahan. Laulu loppuu, tottakai, tämän narsistisen laulajan ruikutukseen.
VastaaPoista