Varusmiehen repussa kuulemma on Albert Camus’n ”Maanpako ja valtakunta”, pehmeäkantinen Kompassi-kirja. Sama nide, jonka sijaintipaikka on nyt Hamina, oli kuulemma vanhemmalla veljellä pari vuotta sitten samoissa riennoissa, ja sitä ennen heidän isällään sissikomppaniassa. Sen olin työntänyt hänelle minä.
Valinta on hämmästyttävä. Hiukan epäilen, että katsoin metsässä kanniskeltavaksi sopivan kevyen kirjan, mutta että Camus oli harkittu.
Joka tapauksessa olen hyvin ilahtunut. Tuokin on kirja, jota edes viisi tai kymmenen sivua luettuaan tietää, unohtamatta koskaan, millaista on hyvä teksti. Hyvä teksti on vielä hiukan tärkeämpää kuin hyvä elämä, eikä kysymys ole esimerkillisistä ajatuksista, kuten esimerkiksi Camus’n entinen ystävä ja kanssanobelisti Jean-Paul Sartre luuli.
Itse varusmiehenä kannoin mukanani ”Sivullista”, jonka luin kolmannen tai neljännen kerran silloin 60 vuotta sitten. Viimeksi katsoessani se samainen Livre de Poche eli pokkari oli hyllyssä.
Tämän poikien novellivalikoiman on suomentanut Maija Lehtonen, kirjallisuuden professori, joka ei ollut niin kuuluisa kuin kuuluisi. ”Pikku Maija Lehtonen”, meillä sanottiin. Se oli sisäpiirin kunnioittava vitsi. Hän oli tullut sodan jälkeen ylioppilaaksi kirjoitettuaan enonsa Eino Jutikkalan taloon Merikadulle. Molemmat muuten jäivät naimattomiksi. Taisin itsekin kokea sen erikoisuuden, että akateemikko komensi kirjallisuuden professoria tarjoamaan pikkuleipää.
Ja Otavassa oli pitkään julmettu ranskan osaajien joukko, ylimpinä Maijaliisa Auterinen, tietääkseni sanskriitista laudaturtyönsä tehnyt ja minulle Camus’n tuotannosta tärkeimmän, romaanin ”Putoaminen”, suomentaja, ja Aili Palmén, joka hänkin suomensi vaikeita teoksia opittuaan kielen täydellisesti Sveitsissä kouluttautuessaan; virheettömästi hän käytti myös ruotsia ja saksaa.
Siellä Oulun kasarmin perunakellarissa luin suurella hehkulla Colin Wilsonin esseekirjan ”Sivullisen ongelma”, jossa Camus’n sivullisuus oli nostettu aikamme ydinilmiöksi. Ja tuo perusromaani teetti työtä, koska olin opetellut ranskaa omin neuvoin, kun sitä ei opetettu koulussamme lainkaan.
”Putoaminen” on pelkkää yksinpuhelua tai oikeastaan puolikas dialogia. Päähenkilö, josta tuli minulle roolimalli, sanoo olevansa ”katumuksentekijä-tutkintotuomari”.
”Sivullista” käytin oikeustieteellisessä tenttikirjana. Tenttikysymys oli joskus ”Oliko Sivullisen päähenkilön Meursaultin tuomitseminen oikeusmurha?” Useimmat vastaajat olivat ymmärtäneet että ei. Päähenkilö ampuu auringon sokaisemana rannalla oikeastaan vahingossa arabin mutta hänet tuomitaan harkitusta teosta giljotiiniin. Romaanista käy ilmi, että päähenkilön raivokas rehellisyys tulkitaan epäinhimillisyydeksi. Hän ei oikein puolustaudu, ja todistajien mukaan äitinsä kuolemaankin hän suhtautui välinpitämättömästi, vaikka kävikin maahanpanijaisissa. Hänet tuomittiin, koska hän oli tuomioistuimen mielestä paha ihminen. ”Rikollinen mieli” on Keski-Euroopassa oikeudellinen kategoria, ja kyllä sillä meilläkin on vaikutusta. Myös Kafka kirjoittaa, että Josef K. vangittiin ”vaikkei hän ollut tehnyt mitään pahaa”. Se ei ole vangitsemisen peruste. Tarvittaisiin perusteltu syy epäillä rangaistavaa tekoa, mikä on kovin eri asia.
Luennoitsijalla oli tilaisuus esittää Camus’n muualla julkaisemat perustelut kuolemanrangaistusta vastaan. Mielestäni ne ovat tyhjentävät. Ja kirjailijan tuotanto osoittaa hänen ymmärtäneet varhain, että niin tai näin, elämästä seuraa aina kuolemanrangaistus.
Turhasta hauskanpidosta seuraa tai ainakin tulisi seurata katumus, tai ellei niin onhan keksitty persoonallisuushäiriödiagnoosi. Yhteisö sen tietääkseni määrittää joskaan se ei vissiin koske taiten luovivia Honkajokia.
VastaaPoistaKiireellisempään toimeen on lukeminen vähän työläämpää, suosin musiikkia, walkman sukupolvea kun olen. Mietin että jos Rokka olisi saanut mp3-soittimen...
Itse olen kokenut olevani lähinnä sivullinen Camus'n sivullisuusteeman osalta. Enkä ole ollut erityisen otettu siitäkään, kuinka erityisesti hänen tulkitaan kuvaavan kattavasti post-WW2 eurooppalaisen ihmisen tuntoja tai havaintoja. Joo, no, mitäpä sitä suomalainen takametsien juntti ymmärtäisi ranskalaisen tai oliko se nyt ranskalais-algerialaisen sivistyksen ylivertaisuudesta. Pikkuruisen fenix-linnun, leppälinnun laulu tuolla mäntymetsässä on minulle mitattomasti tärkeämpi, kuin koko Camus'n tuotanto.
VastaaPoistaMinä taas arvostan molempia; sekin on mahdollista! Olen jopa opiskellut sekä biologiaa että kirjallisuustiedettä - ja suorittanut Maija Lehtosen pitämän Camus-luentosarjankin.
PoistaEipä siitä, että tutustuu laajasti tämän maailman(kaikkeuden) asioihin mitään haittaa ole, ehkä se päinvastoin on suorastaan hyödyksi.
En tiedä, oliko blogiteksti tarkoituksella ajankohtainen. Josef K:n tapauksen tutkinnasta tulee mieleen meidän aikamme tutkiva journalismi. Sanna M. on selvästi syyllinen, en tiedä mihin.
VastaaPoista"Sanna M. on selvästi syyllinen, en tiedä mihin."
PoistaSiihen samaan kuin Kulmuni.
Ai niin, eiku, Sannahan on demari. Se tietenkin muuttaa asian.
Tietyt piirit yhteiskunnassamme tekevät itsensä jo naurettaviksi kun nykyisestä hallituksesta on tullut heille ylipääsemätön sielullinen ongelma.
PoistaNiin. ”Tutkivan journalismin” suhde pääministeri Mariniin on ollut lähinnä henkilöpalvontaa. Ilman häivähdystäkään kritiikistä. Noin 1,5 vuoden ajan.
PoistaNyt kun laissa määrättyä pääministerin asuntoluontaisetua on VNK n toimesta viritetty ja levitetty yli säädöksien ja ennen kaikkea yli kohtuuden ja moraalin, ja kun tutkiva journalismi (kerrankin!!) tuo sen esille; niin onhan se tietenkin vastoin hyvyyttä, oikeaa totuutta ja tietoisuutta.
Sanna M on tietenkin selvästi syytön; ja tiedämme kaikki mihin.
Tämän viestin jälkeen on tietenkin paikallaan kaikkien oikeamielisten ja jäljelle jääneiden kommentoijien yhtyä yhteiseen tuomitsemaan hyminään; ja blogin liturgian mukaisesti sanoa juuri se yksi taikasana, joka maagisella ylimielisyydellä häivyttää kaiken pahan pois.
?
Sanna M. on syyllinen siihen että on nuori, nätti, fiksu nainen l. kaikkea sutä mitä keski-ikäiset toimittajan kalkkunat ja setämiehet inhoavat.
PoistaValtioneuvoston kanslian toimintaa tässä on eniten syytetty. Marinia vain välillisesti, hän kun johtaa VNK:aa. Se, että lehdistö vahtii hallinnon toimintaa ja se, että poliittiset vastustajat käyvät kiinni heti kun on vähänkin aihetta on aivan asiallista ja kuuluu demokratiaan.
PoistaKafkan päähenkilön rinnastaminen valtion suurimman vallan haltijaan on varsin naiivia. Tässähän syytetään virkakoneistoa, ei sen uhria. Marinilla on puolustajansa ja syyttäjänsä. Poliittiset vaikutukset tapauksesta kohtaa hänen puolueensa tulevissa vaaleissa.
Antti Rinteen toimintaa en ymmärrä. Haluaako hän hirttää kaikki demarit samaan puuhun? Usein kannattaisi olla vain ihan hiljaa.
Mitä tahansa millä voi peittää sen että etelähelsinkiläisen sivarifillaristin ja hänen puolueensa mielestä palvelusväki on viime aikoina heittäytynyt aivan liian vaativaiseksi.
PoistaUhriutuminen sopii paremmin hallintoalamaiselle kuin vallanpitäjälle.
Poista"Sanna M. on syyllinen siihen että on nuori, nätti, fiksu nainen l. kaikkea sutä mitä keski-ikäiset toimittajan kalkkunat ja setämiehet inhoavat."
PoistaEn nyt omalle iälleni ja sukupuolelleni voi mitään. Sen enempää kuin Sanna Marinkaan omille ominaisuuksilleen. Peräänkuulutan hyvää hallintokulttuuria, ja siitä valtioneuvoston kanslian toiminta tässä tapauksessa on hyvin kaukana.
Toimittajan kalkkunoista ja setämiehistä puhuminen on asiatonta alatyyliä, eikä perusteluna millään tavoin nosta sen enempää demareiden kuin VNK:nkaan arvostusta. Asiat asioina. Jos pääministerille maksetaan liian vähän palkkaa, nostettakoon sitä. Mutta salaillen tiskin alta ilman perusteita jaettavat etuudet eivät kuulu hyvään hallintotapaan.
Kummisedät jäivät mainitsematta mutta yksi näemmä tunnisti itsensä kun älähti.
PoistaMinisterit ovat niin kiireisiä, että olisi todella huonoa johtamista, mikromanagerointia puuttua kaikkiin pikkuasioihin. Ministerien täytyy voida luottaa virkamiehiin, eikä heitä pidä syyttää kevein perustein virkamiesten virheistä, varsinkaan jos ne ovat niin pieniä kuin l'aamiaisgatessa. Jos sen rahankäytön suhteuttaa Mäntyniemen tai Kesärannan ylläpitämiseen liittyviin kuluihin, valtion yleiseen edustamiseen tai hyvin moneen muuhun asiaan, niin kyseessä on todellakin myrsky vesilasissa.
PoistaSuomen valtiolta on erittäin hyvä investointi huolehtia siitä että pääministeri saa vaivatta ruoan pöytään, koska hän on tasavallan kiireisin ihminen. Pääministerin puoliso ei myöskään saa palkkaa, joten häntä ei voi velvoittaa palvelijaksi. Toki pääministeri voisi maksaa ruoastaan.
Pitää myös muistaa, ettei media ole koskaan puolueeton. Varsinkin skuupin alunperin löytänyt media muuttuu välittömästi puolueelliseksi, koska se hyötyy skuupin puolustamisesta. Media on tehnyt tällä kohulla paljon enemmän rahaa kuin Marinin etuus on maksanut, ja vastaavasti kohun tuottama ylimääräinen vaiva on maksanut Suomen valtiolle enemmän kuin Marinin ateriat.
Mikä nyt on yleensäkään ylimääräistä vaivaa? Sen muistuttaminen myös ministeriötasolle että virkamiesten toiminnan pitää perustua lakeihin ei ole ylimääräistä.
PoistaTämä ilmaisten aterioiden jupakan käsittely kehittää hallintokulttuuria parempaan suuntaan. Päätöksille pitää löytyä perusteet. Joku niitä saattaa joskus kysyä, ja salaiseksi julistaminen ei useinkaan onnistu.
Mediatuomiot ovat muodissa.
VastaaPoistaHuoleni kohdistuu saksan, ranskan ja muiden kielten osaajiin lähi- ja etätulevaisuudessa. Saksan osaajathan ovat jo vähissä koulujen opetusvalintojen takia. enimmäkseen meidän ikäpolvemme ihmiset sitä taitavat. Koululaisille suurta pääomaa olisi opiskella useampia kieliä alkuunpanevasti ja siitä voisi jatkaa opiskeluaikoina.
VastaaPoistaCamusin kirjat ovat monisyisiä eivätkä kokonaan avaudu yhdellä lukemisella. Tärkeätä yhtä lailla on avata ajattelun kanavia.
Yllämainitun kehityksen syyn nimeä ei saa täällä mainita.
PoistaIlahtuneena totean että kommentointien taso on parantunut viime viikoina vaikka joukkoon eksyy välillä näitä ilkeitä näykkijöitä.
VastaaPoistaKommenttien päätarkoitus lienee tuoda positiivista lisäarvoa blogiin ja keskusteluihin, ei vähentää sitä.
En lukenut Camus'n Sivullista armeijassa. Repussa oli silloin tällöin kirjoja, en nyt muista muita kuin Vladimir Nabokovin Nikolai Gogol-analyysin,jota tovin luin kannonnokassa Kattilaisten tien suunnassa. Sivulliseksi kylläkin tunsin itseni.
VastaaPoistat. Esko Rantanen
Muuten olen sitä mieltä, että pääministerin tehtäviin ei pitäisi kuulua puuronkeitto. Mutta virka-asunnon säännöt pitää tehdä selviksi. Jos pääministeri olisi mies ... niin kai hänen vaimonsa toimisi omaishoitajana.
VastaaPoistaNykyhallituksen linja vie Suomen kohti reaalisosialismia. Pian me olemme uusi DDR, köyhä, mutta itseensä pohjattoman tyytyväinen takapajula.
"Muuten olen sitä mieltä, että pääministerin tehtäviin ei pitäisi kuulua puuronkeitto."
PoistaPieni selvennys:
Kaikille käy se, että pääministerin ja jopa hänen perheensä puurot keittää ja ruoat tilaa henkilökunta.
Kyse on siitä, kuka nuo yksityiskulut maksaa. Maksamisenkin voi tehdä henkilökunta, mutta pääministerin yksityiseltä tililtä.
Kyse on melko pienestä asiasta (verot huomoiden noin 2000/ kk bruttopalkan korotuksesta), mutta vallankäytön moraalin ja uskottavuuden kannalta erittäin merkittävästä ja näkyvästä esimerkistä.
Mutta eiköhän tämä tästä. Media teki tässä sen vahtikoiran työnsä, mikä sille kuuluukin.
Höpö, löpön. Kokoomuksen "sosialismi" (valtion rahat omaan taskuun) on vienyt Suomen tuhon tielle.
PoistaMinusta Suomi on jo sellainen. Maamme rapautuu sokaisevaa vauhtia, pian mikään ei enää toimi. Jäljelle jää vain valtava virkamiesten armeija ja lopulta heidätkin on päästettävä vapauteen. Tutkimuksen yhtäkkisesti kokema rahoitusmenetys on vain yksi isku muiden joukossa.
PoistaIlmeisen väärin on käsitetty mitä tarkoittaa se, että pääministerin työ on 24/7.
PoistaHänen on tarpeen olla tavoitettavissa muulloinkin kuin virka-aikana, mutta ei hän varsinaisesti tee töitään kuin järkevän mittaisia työpäiviä. Ei kukaan voi tehdä. Vuorokaudesta käytetään sopiva aika nukkumiseen, sopiva aika työntekoon ja riittävä aika muuhun, virkistäytymiseen ja omista asioista huolehtimiseen.
Jos nähdään hyväksi, että pääministerin perheen aamupuuron keittää työnantajan palkkaama palveluskunta työnantajan kustantamista aineksista, sitten säädetään ohjeistus sen mukaan. Ja toimitaan julkisesti, ei asiaa salaillen. Se on asianmukaista hallintoa, ei päivästä toiseen muuttuvat selitykset.
Marinin viime päivien arroganssi, tyyliin että hänellä on tärkeämpiäkin tehtäviä on poliitikolle aika huono lähestymistapa. Kiihkomielisiin demareihin se uppoaa, niin kuin mikä tahansa muukin selitys uppoaisi, mutta hyvin suurelle osalle muuta kansaa tuo puuro on vaikeampaa niellä.
Pääministerin virkatehtäviin ei kuulu puuron keitto perheelleen. Niin kuin ei kuulu mahdollisesti vaippojen vaihtaminen pikkulapselleenkaan, tai muukaan perheen kanssa vietetty aika.
PoistaMiksi valtion pitäisi ylipäätään olla tekemisissä pääministerin perheen yksityisasioiden kanssa?
Pääministerin virkaan on niin monen sorttista sanottu ja henkilötason tökeröyksiä ladeltu että tokko tohdin mainita viranhaltijan olevan valtakunnan parhaiten informoitu? Ymmärrettäväksi melko helppo seikka.
PoistaMikä siinä on vikana? Aamiainen? Olisiko puhtaalla ilmalla käyvä pääministeri pidemmän päälle edullisempi tai muutoin raikkaampi ja puhtoisempi? Älkää viitsikö.
Itseppä ovat mediamediocret risuaitansa maillensa laitelleet, aamiaisnaamiaiset ovat sivuseikka vaikka jatkuisivat, oikeammin mitä enemmän tästä jauhetaan sen arvottomammiksi ja tragikoomisemmaksi jauhajat muuttuvat. Kun menee myllyyn, tulee jauhoiseksi.
Reippaana mahd. tulevana matruusina ylennystä odotellessa oli suosittua käydä ulkona tupakalla. Pääsyjärjestelmä oli helppo omaksua, ja tauon pituuden määritti päivystäjä pahvista askarrellulla taukokellolla johon oli parkkikiekon malliin tehty myös hyvin reippaille oma osio, tauko nolla (0) minuuttia. Toiminta oli nopeaa, ulos, tupakka suuhun, tupakka pois ja sisään. Mikäli lyhykäisyys tuli mieleen ja polttaakkin olisi tehnyt mieli niin siihen oli eri keinot. Tuli vain osata kaikki perhanan arvomerkit ynnä mitä hyvänsä päivystäjä keksi kysyä. Kun sanotaan että motivoiminen on keskeistä tulee aina mieleen että otanko tosissaan vai nypinkö viisarit pahvisesta koneikosta.
VastaaPoistaArvelen ettei pääministeri tupakoitse. Pureksiiko purkkaa? Laittaako käsiin tummelia, pres. Koivisto laittoi, linnan juhlien salainen keino. Mainiota olisi jos virkkaisi vaikkapa patalappuja tai kalastajalangasta pitsikuviota haastattelun aikana. Se uskottavuuden ja suosion vyöry joka maailmalla syntyisi! Ei nyt puhuta mistään viestitaiteesta vaan olisipa sekin kun puurolusikoita krahnutettais satasen mirkalla niin että pöllyää. Parikin eduskautta olisi veikeä juttu ja kansa saisi olla vähäsen iisimmin.