Olla jollakulla

 

Ystäväni Harald Haarmann on heittäytynyt hurjaksi. Juuri sellaisia kirjoja kuin uusi maailman harvinaisimmista kielistä (Die seltsamsten Sprachen der Welt) himoitsin koulupoikana ja ahmin edelleen. Korean kielen kirjoituksen merkilliset vaiheet on kova juttu ja tietenkin japanin edelleen käytössä olevat rinnakkaissanat, joita on kerta kaikkiaan osattava käyttää. ’Vaimoni’ on eri sana lausuttuna sukulaiselle tai korkealle virkamiehelle.

 

Mutta sitä en ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että suomen kielen kieltosanoissa olisi jotain erikoista. Suomeksi sanotaan ”älä tule”, kun taas useimmissa muissa kielissä ”tule-ei” (kom inte, komm nicht). Englannissa on tämä ”tee ei” eli do not, mutta joskus suorakin kielto on käypä. Don’t cry. Cry not.

 

Mutta meillä kun kieltosana taipuu: en, et, ei, emme, ette, eivät. Haarmannin mukaan se on sensaatiomaista. Ja onhan meillä ehkä ruotsista poimittu turkulainen tapa olla kohtelias: et sää turpaas tahdo? Mielestäni ruotsissa ainakin ennen kysyttiin ”ei rouva ota kahvia” (int’ tar frun kaffe).

 

Ja mielestäni suora ”ei” on suomessa vähän tyly. ”Otatko lisää” – ”antaa nyt olla”. Ja se kuuluisa savolainen ”onhan se niinnii”, joka siis on hienostunut tapa olla sanmatta kyllä tai ei.

 

Tuo ”olla jollakulla” liittyy kai venäjään. Mutta heillä raukoilla ei ole ”olla”-verbiäkään (paitsi vanhassa kielessä). Venäjäksi ”kissa on pöydällä” sanotaan ”kissa pöydällä”.

 

Suomen kierto on siis illatiivi. ”Minulla on kissa”. Nominatiivi tarkoittaa vähän toista ”Minä olen kissa”.

 

Mutta tuo kieltosana on hämmästyttävä tieto. Sellainen mielipidesuunta on, ett peiton alla naisen kuuluu sanoa ”ei”. Mutta täsmälleen saman asian ajaa ”älä”. Mielestäni tuo jälkimmäinen ei käänny puhtaasti englanniksikaan. ”Don’t”. Ei sillä tavalla sanota.

 

Niinpä usein mainittu ”älämölöö” joutuu taas uuteen valoon. Mitä se tarkoittaa? Luultavasti meteli eli mekkala. Mutta Kivi käyttää sitä toisella tavalla.

 

Erikoisen mielenkiintoista on kitalaella naksuttaminen tai maiskauttaminen. Hakukone ei löydä edelleen puhuttua kieltä, jossa tuo äänne esiintyy. Kieli on !kung ja kuuluu khoisankieliin. Jutun kuva muistuttaa, että aikoinaan myös koulussa opetettiin nimitykset ”hottentotti” ja ”bušmanni”, joita pidetään nykyisin epäasiallisina tai loukkaavina.

 

Voi olla, että tunnen itse joskus taipumusta lystäillä turvautumalla toiseen äidinkieleeni, joka on ns. kuriaali- eli virkakieli. Ainakin naapurille voi sanoa: suvainnette käydä peremmälle.

 

Mutta entisenä suomentajana sitä silti välillä viehtyy miettimään, miten eri tavoin asioita esitetään. Englanniksi romaanin repliikki voi olla: ”I doubt it”. Joskus luonteva suomennos voisi olla: ”Noinkohan on”.

 

Tai ”He died quite suddenly.” – “Otti ja kuoli.”