Väite

 

Viehättävästi joissakin erittäin korkean tason tapaamisissa nimetään kaksi ihmistä ajamaan sellaista ajatusta, jota he eivät kannata.

 

Kuvauksia löytää nopeasti. Aiheena voi olla teoreettinen fysiikka tai jopa matematiikka. Teema voi olla jotenkin eksoottinen, esimerkiksi valon nopeuden ylittäminen.

 

Puhe ei ole amerikkalaisten koulujen väittelyharjoituksista. Ei sillä, mielestäni sellaisia saisi harrastaa laajemmin Suomessakin.

 

Nyt blogin kommenteissa pyörivät asiat, joissa väitteet eivät voi johtaa tuloksiin.

 

Väitän nimittäin itse, että ihmisillä on oikeassa olemisen tarve, jonka taustalla on toisen ihmisen nujertamisen tarve, jonka pohjalla on viime kädessä oman kuoleman pelko.

 

Silmiini sattui video, jossa evankelista julistaa hyvin vakuuttavasti, että D. Trump on Jumala, tai ainakin Jumalan Valittu, ja sen päälle puhuu kielillä ja kääntää silmänsä nurin.

 

Olettaisin ettei tuollainen ihminen, joita taitaa olla paljon, muuta mieltään ihan vähällä. Stalin oli neljä tuntia aivan pelit seis ja kaksi viikkoa pelokas kansanvapisija. Hänhän oli kirjallisesti käskenyt parhaan vakoilijansa suksia v-uun muutamia tunteja ennen Saksan hyökkäystä kesäkuussa 1941. Peruste oli se, että hän, Stalin, tiesi, että saksalaisten sotajoukkojen kerääminen rajoille, kirjalliset ryhmitys- ja keskityssuunnitelmat ja kaikki muu oli vain kapitalistien eli lähinnä Englannin harjoittamaa harhautusta.

 

Väittelyissä sana ”retoriikka” on saanut oudon merkityksen. Hyvin usein sanalla tarkoitetaan kieroja keinoja, joilla väärän saa tuntumaan oikealta. Sana tarkoitti pari tuhatta vuotta puhetaitoa, joka tarkoitti kykyä todistella esittämänsä väitteet vakuuttavasti.

 

Olen usein nähnyt tämän itse. Henkeen ja vereen väitteitään yrityskaupasta esittänyt lakimies lukee korkeimman oikeuden päätöksen ja huomaa hävinneensä 5 – 0. ”Minä olin sitten väärässä”, lakimies sanoi, vilpittömästi. Itse en ole noin rehellinen. Pari kertaa korkein on ratkaissut asian toisin kuin minä yhtenä jäsenenä hovissa. Olen sanonut (esittelijälle), että voihan sen noinkin ajatella.

 

Väittelemisen aihe kannattaa miettiä. Aiheesta ”kokoomus valehtelee”, ”perussuomalaiset ovat aina väärässä” tai ”kepu pettää aina” ei kannata keskustella. Myöskään ei siitä, onko Jumala olemassa – ainakin eräiden uskontojen mukaan sitä ei voi tietää. 

 

Ajattelemista voi harjoitella ja siinä voi edistyä. Voi myös koota nyrkkisääntöjä. ”Jokainen järkevä ihminen käsittää” ja ”on itsestään selvää että” ovat tapoja aloittaa perätön väite.

 

Pitkän urani aikana tuomioistuimessa ja tieteen reunamilla (etenkin patenttioikeudessa jouduin selvittelemään niin hyvin kuin osasin eräitä tieteellisiä tai teknisiä kysymyksiä) olen oppinut kunnioittamaan ja tarkkaamaan eräitä asenteita. Hienoja lauseita ovat mielestäni: ”En tiedä” ja ”tätä en ymmärrä”. – Kuulin ne useita kertoja taidoiltaan parhaiksi arvioimieni lakimiesten suusta. Suljettujen ovien takana, siis.