Hiirenloukku

 

Myyntiin pannussa asunnossa, joka on erillistalo, oli hiirenloukku komeasti keittiön lattialla. Ei tullut kauppoja.

 

Harrastimme mekin äitini kanssa suurriistan metsästystä Westendissä vuosia sitten. Minulla oli alkuasukaskantajan tehtävä, vaikka en olekaan sikäläisiä. Mietin safarillani, että olikohan tämä nyt Maalaishiiri vai Kaupunkilaishiiri. Kaupunkihan se Espoo kuuluu olevan.

 

Kommentoija mainitsi David Robsonin kirjan Älykkyysloukku. Katselin sen tiedot, ja hyvältä tuntuu. Hiukan leveämmässä mittakaavassa samaa asiaa ovat esitelleet Kahneman ja Gladwell, joita olen suositellut tässä aikaisemmin. Viitseliäälle lukijalle, jollaiset ovat usein nuorta väkeä, olen neuvonut Wikipedian artikkelin ”cognitive bias”. Olen valmistanut siitä pdf:n avaamalla ja sitten liimaamalla lukemattomat linkit.

 

Kieli on vain jossain määrin tekotieteellistä eli siitä saa hyvin selvän. ”Kognitio” on olemassa olevan tiedon käyttämisen ja uuden tiedon luomisen menetelmien yhteisnimitys ja ”bias” on harha eli sortuma eli eksymä.

 

Kokkonaisuudesta muodostuu inhimillisen hullutuksen suppea yhteenveto. Jos, lukija, et myönnä noin viidennestä tai neljännestä näistä harhoista tutuiksi, voisit kenties vaipua syviin ajatuksiin, ainakin joksikin aikaa.

 

Etenkin amerikkalaiset ovat tunnetuista syistä hurmaantuneet ÄO:n käsitteeseen (IQ eli älykkyysosamäärä). Lähtökohta oli kiivas. Piti saada upseeriksi koulutettavia I maailmansodan rintamalla. Tummaihoiset ja vastaavat oli tietenkin poistettu valikoitavista valmiiksi.

 

Tiedämme hyvin, että koko älykkyyden käsite on hyvinkin kyseenalainen ja monet meistä osaavat hyvin, paikkansa pitäviä vitsejä asiasta. Einstein oli tunnetusti tyhmänsorttinen mies, ja vielä huono laskemaan. Richard Feynman meni piruuttaan kutsuntoihin vapauduttuaan atomipommihommasta Los Alamosissa. Päivystävä psykiatri arvioi hänet vajaamieliseksi. Feynman palasi hoitamaan professuuria Princetonin yliopistoon ja kirjoittamaan sitä alan oppikirjaansa, jota arvostetaan edelleen, vaikka se alkaa olla vanha. Googlaa Feynman Physics Online niin saat verkkoversiot, jos siis haluat palauttaa asioita mieleesi tai sitten oppia.

 

”Älykkyysloukun” yksi pointti on, että hyvin älykkäät ihmiset (mitä se tarkoittaneekin), ovat usein harvinaisen helppoja höpsäyttää. Siltä varalta, että joku ei todellakaan olisi kuullut kaskua, niin kun pian professoriksi kohonnut J.W. Chydenius rupesi istumaan käräjiä, velkomusjutun vastaaja oli sanut, että totta joka sana, mutta kun ei ole rahaa. Chydenius oli miettinyt tuntikausia ääneen lähtien lauseesta ”impossibilium nulla est obligatio” (Digesta 50, 17, 185) eli mahdotonta suoritusta ei voi tuomita. Lautakunta lähetti hänet takaisin kotitanhuvilleen ja hovioikeudelle pyynnön määrätä auskultantiksi seuraavalla kerralla joku täysijärkinen. 

 

Mitä politiikkaan tulee, saksalaiset tutkivat mahdollisimman tarkoin tuhoamisleiriensä miehet ja hanttimiehet ja päätyivät tulokseen, joka on painava. Nämä kaasukammio- ja krematoriohenkilöt olivat tyystin tavallisia, normaaleja ja tasapainoisia ihmisiä, joiden älykkyydessäkään ei ollut huomauttamista.

 

Johtopäätös: järjestelmällä ja sitä määrittävillä säännöillä on merkitystä.