Sankaritohvelit

Yksi tapa suhtautua asiaan on ajatus, että hyvä jos 70-vuotiaista päästään. Karskiuden kulttuurissa, josta olen kotoisin, pyytäjälle oli tapa ärähtää: tulis sota ja tappais köyhät.

Otti aikansa ymmärtää, että se sota oli tullut ja mennyt. Köyhät olivat pelastaneet rikkaat. Silloin oli siis kysymys ampumisesta ja tappamisesta, jolloin nuoret miehet ja naiset olivat etummaisina tulessa. Kukaan ei ollut liian köyhä eikä oppimaton niihin tehtäviin.

Päivän koronavyöry yllyttää minut kirjoittamaan yhden lisähuomautuksen, vaikka toiminta on ollut mielestäni erinomaista ja roistot ja ryövärit ryömivät esiin vasta lähipäivinä ja perusteeton kunnian korjaaminen ja aiheeton syyttely tulevat mukana.

Virus saa olla vaarallisuudeltaan millainen vain. Lääkärien ja muiden ammattilaisten mielestä se todennäköisyys on sietämättömän suuri, että sairaalat täyttyvät tukehtuvista vanhuksista. Kuka ne ruumiit kerää ja polttaa?

Ylikuormittuminen tarkoittaa juuri sitä, että puusta pudonnut koululainen tai vahingossa valtimonsa veistänyt työmies ei ehdi eikä mahdu hoidettavaksi, eikä avantoon pudonneita nosteta vedestä.

Väistelen juhlallisuutta ja kautta rantain puhumista. Kiteytän: raamatunhistoriassa ennen kerrottu ”Salomonin tuomio” oli tilanne, jossa oli kaksi pientä lasta. Toinen tapettaisiin ja toinen jäisi henkiin.

Tarina on hyvä ja helposti kerrattavissa, mutta tässä ja nyt pointti on hoitajan vastuu: ääritilanteissa tuollaisia ratkaisuja on tehtävä. Appi-vainajani muisteli, että kenttäsairaalassa hän leikkasi ensin lääkintämiehet ja konepistoolimiehet. Nappulaherrat saivat odottaa.

Eräänä iltana vain 50 vuotta sitten olimme tulleet saunasta Ruovedellä. Yllättäen portailta kuului raskaita askeleita. Naapuri tuli lätsälakki kourassa ja istui. Kummastelimme koska naisväkikin oli vielä melkein kelteisillään. Tämä naapurikaan ei ollut ensinkään kylässä kulkevaa lajia.

Häneltä kysyttiin asiaa. Hän vastasi, että muuten ei erikoista, mutta kun tuo teidän metsä palaa.

Ikkunastakin alkoi nähdä. Salama oli iskenyt muuntajaan, ja tuli oli juuri tarttunut kunnolla. Naapurilla ei ollut puhelinta.

Toimintaohje tuli heti määräyksenä: vauvat kainaloon viltiltä ja metsään vastakkaiseen suuntaan. Talon päämies harppasi pyjamanhousuissaan ja tohveleissaan puhelimeen ja ärjäisi keskuksen hälyttämään palokunnan ja heti. Se oli siis käsivälitteinen puhelinkeskus.

Kukaan ei edes ajatellut sammuttamista – yksi käsin pumpattava sammutin metsäpaloon ja pari uudenaikaista muovisanka alhaalla saunalla.

Olin lapsesta ihaillut vapaaehtoista palokuntaa. Tuossakin tilanteessa se tuli ja toimi. Suuria vahinkoa ei aiheutunut. Kärpäsiä oli kovasti, ja hyttysiä.

Tällaista tarkoittaa hoitohenkilökunnan ensisijainen asema. Palomies. Tai kun iso putki katkeaa, jonkun pitää tietää, missä on sulku, jolla vedentulo katkaistaan, ja miten tavoitetaan per heti putkimies.