Laukalla

En tiedä, miten voisi määrän, mutta moni meistä ei pidä puuhia ilmastonmuutosta koskevissa asioissa tarpeellisina.

Mielipidetutkimuksissa on ikuinen ongelma. Niissä kysytään mielipidettä, jota vastaajalla ei ehkä lainkaan ole. Moni osaa toimia kuin hyvä taksinkuljettaja eli arvata kysyjän kannan ja myötäillä sitä sopuisasti. Väistöliikkeet ovat suosittuja. ”Mitä mieltä olette Havis Amanda patsaasta?” – Eino Leino:” Minua se ei kiusaa eikä kiihota.”

Pidättekö lisäaineita elintarvikkeissa vahingollisina?

Toivon että kaksi kolmasosaa tai kolme neljännestä vastaisi: riippuu lisäaineista. Tai mahdollisesti: mitä tarkoitat lisäaineilla.

Solunmuuntelua kysytään ihmisiltä sananvalinnoin, jotka tuovat mieleen   geenimanipulaation. Sitä moni vastustaa, etenkin jos jättää huomiotta, että kenneltoiminta ja kasvinjalostus ovat juuri perimän muuntelua. Sanan ”kemiallinen” tai ”keinotekoinen” lisääminen ei vielä selvittäisi asiaa. Perunamaalle on tapana lisätä säkistä lannoitetta eli keinotekoista, kemiallista tuotetta. Tulos on yleensä hyvä-

Itse en tiedä, mitä ”ilmastonmuutos” tarkoittaa. Sana ”ilmasto” sopisi paremmin runouteen kuin tieteeseen. Vilpittömälle kysyjälle sanoisin, että ilmasto kai tarkoittaa jollain seudulla, kuten Etelä-Suomessa, yleensä esiintyviä säätiloja. Siten sitoisin sanan mittauksiin, joita Suomessa on tehty uskottavasti vuodesta 1844. Jos meneillään olisi kahvipöytäkeskustelu, saattaisin sanoa, että tutkijoiden laskelmat erilaisten puiden vuosirenkaista ovat mielestäni luotettavia ja kertovat keskilämpötilan ja sateisuudenkin vaihtelusta usean tuhannen vuoden ajalta. Tallessa on näet rakennuksista ja etenkin suosta kiskottuja pölkkyjä, jotka ovat säilyneet hapettomassa ympäristössä todella kauan.

Merkittävä puolue menestyy ja ilmaisee epäilevänsä näitä ilmastojuttuja. En osaa itse olla epäilemättä, että mainio menestys johtuu osittain juuri siitä.

Kiinnostus elinympäristöön on nuorta perua. Satun muistaman, että kun isäni rupesi 1950-luvulla vouhottamaan retkeilystä etenkin Lapissa ja varsinkin Saariselällä, sitä pidettiin aika outona ja aikuiselle miehelle sopimattomana.

Viittaan talouteen. Muistan miten porvarit vastustivat holtitonta verotusta ja ylistivät yhtiöitä, ja vasemmisto julisti sosialismia, jonka olisi saanut aloittaa ottamalla apteekit ja pankit valtion haltuun. Kaksi nyt syvästi virheellistä ja takapajuista mielipidesuuntaa otti yhteen niin että soi.

Silloinkin oli paljon ihmisiä, jotka ”tiesivät”, miten asiat olisi hoidettava. Itse asiassa jo mainittu isäni otettiin keskikoulun jälkeen koulusta pois, koska rahan ansaitseminen juoksupoikana oli tärkeämpää kuin lukio, jota kukaan suvussa ei ollut erehtynyt käymään. Tiedevihamielisyys ja tutkimustulosten vastustaminen on vanha perinne. Kuuntelin puoli vuosisataa, miten paljon parempi laite on vaarivainaan risukarhi kuin äes ja että mitään vitamiineja ei ole olemassa ja penisilliini on amerikkalainen humpuukilääke.

Otsikoksi ei enää kelpaisi ”maitolaiturilla puhutaan” eikä ”hevosmiehet kusella”. Ei ole enää maitolaitureita eikä hevosmiehiä. Onneksi on sosiaalinen media. Päivän lehteen liittyen: allergiahoidosta lääketieteellä on selvä tutkimustulos: emme tiedä. On lääkkeitä ja keinoja, kuten siedätys, jotka näyttävät tehoavan. Tutkimus jatkuu. Hakuammunta on vakiintunut tieteellinen tapa. Tykistökin sitä käyttää ja menetelmä on sama: järjestelmällisyys, ei päähänpistot.