Seinissäni kiinni on metsä. Suurin kuusi, joka on kuvassa ja on toisten mielestä vaarallisen lähellä taloa, lienee ollut taimi Isonvihan aikaan, kaksisataa vuotta sitten.
Se on vähän verrattuna maantiehen. Alisen Viipurintien alla oleva kärrytie on ollut käytössä jo pakanuuden aikaan ja voi siten olla Suomen toiseksi vanhin. Lähempiä tietoja saisi viistokeilaamalla. Itse olen tyytynyt arvailemaan vanhimpien maanjakokarttojen avulla luottaen samalla siihen, että ratsumiehet ja rekeä vetävät hevoset menivät siitä, mistä pääsi helpoimmin.
En usko, että taloni vierestä löytyisi rantarosvojen rakennelmia, koska tämäkin pieni peruskallion kulma, jonka päällä istun tälläkin hetkellä, oli tuhat vuotta sitten merestä tuskin erottuva luoto, ihan samanlainen kuin ne, joita seutu on edelleen täynnä. Mutta puut! Tässä osallistumiseni kansalaishankkeeseen. Runo on Guillaume Apolllinairen, ja suomensin sen 30 tai 40 vuotta sitten.
Kuusilla on suipot hatut
ja maata viistävät viitat
ne ovat tähdistäennustajia
ne tervehtivät kaatuneita veljiään
Rein-virran laivoja
Vanhojen kuusien johdolla
ne ovat perehtyneet seitsemään taiteeseen
ja ne ovat suuria runoilijoita
ne on määrätty ja ne tietävät sen
kiertotähtiä kirkkaammiksi
Loistamaan lempeästi tähtinä
lumen peitossa onnen
jouluaattona
nukkuvain kuusten juhlassa
niitten pitkät kaipaavat oksat
Kuuset ovat muusikkoja
ne laulavat menneistä jouluista
syysöissä tuulessa
tai ankaria noitia
jotka loihtivat ukkosen taivaalta
Talvi tekee kuusista
valkeita enkeleitä
niiden siivet heiluvat
kesä juhlallisia rabbiineja
tai vanhoja neitejä
Kuuset puoskarit kiertolaiset
tarjoavat rohtojaan
kun vuori synnyttää
ja joskus suuressa myrskyssä
kuusi voihkaisten kaatuu nukkumaan
Perinteisen laskutavan mukaan isostavihasta olisi vierähtänyt aikaa jo kolmesataakin vuotta.
VastaaPoistaOlisiko sentään kahtasataa vuotta, vanhakaan kuusi. Jos on, talonomistajan on syytä olla huolissaan talonsa suhteen ihan muusta kuin kuusen lahottavasta vaikutuksesta. Sen ikäinen kuusi saattaa tuottaa turman talolle ja talon väelle paljon nopeammin kuin julkisivulaudoituksen pintahomeen muodossa. Yksi syysmyrsky riittää. Käy keskuspuistossa katsomassa millaisen aukon kaatuva vanha kuusi tekee.
VastaaPoistaLapsuudenkotitaloni pihassa on talvisodan jälkeisenä keväänä rintamalle jääneen pojan, setäni, muistoksi istutettu kuusi. Latvus jo hyvin samanmuotoinen kuin tuossa kuvassa, pituuskasvu lähes loppunut, ja ympärysmitta yli kaksi metriä, aikuisen miehen kädet eivät ole vuosikymmeniin yltäneet sen ympäri. Puulla siis ikää vähän yli 70 vuotta.
A bas Guillaume! huutaa kansanjoukko ikkunan alla.
VastaaPoistaGuillaume kuolee murheeseen.
Etelä-Suomessa kuuset kasvavat älyttömän nopeasti, eli suuri paksuus ei vielä ole tae pitkästä iästä. Meilläpäin vuosirenkaista näkee että puu on saattanut kasvaa paksuutta sentin vuodessa. En mennyt laskemaan renkaita siitä kuusesta joka naapurin pihalta vuosi sitten kaatui tielle mutta epäilisin että lähes metrin paksuudesta huolimatta ikä olisi vain sadan vuoden luokkaa. Lautamökki olisi kyllä mennyt päreiksi jos se olisi kaatunut toiseen suuntaan, eli näiden kanssa kannattaa olla varovainen. Puu oli täysin tervettä, se oli juurakko kun petti.
VastaaPoistaEn ole toisten neuvoja, mutta maalaismiehenä haluan ilmaista käsitykseni pihapuista varsinkin puutalon läheisyydessä. Jos haluaa pitää talonsa hyvässä kunnossa, niin lähellä seinää kasvavien puiden poisto on välttämätöntä. Talon seinän pitää päästä tuulettumaan. Katolle kertyvä roska, jota varsinkin kuusi tuottaa runsaasti, aiheuttaa monia haittoja. Peltikatto syöpyy ja rännit tukkeutuvat. Seinän lähellä kasvava puu työntää juurensa talon alle ja tukkii salaojituksen. Siitä saattaa syntyä koko taloon leviäviä kosteusvaurioita tunnetuin seurauksin.
VastaaPoistaKasvin solujen kasvu on kemiaa. Puun solukon laajenemisen yhteydessä syntyvät voimat murtavat helposti talon perustuksen.
Kuusen ikä ja kunto voidaan helposti tarkistaa kairaamalla ja vuosilustoista laskemalla. Kuusi on arka erilaisille taudeille ja tuhoille. Rohkenen epäillä arviota blogistin pihassa kasvan kuusen iästä. Veikkaisin alle sata vuotta. Jos puu on ollut talon rakennusvaiheessa työmaan lähituntumassa, niin tuskin se on säilynyt pintavauriolta ja ainakaan juuristovaurioilta. Nämä aiheuttavat lähes vääjäämättä kuuseen tyvilahona tunnetun sairauden. Tyvilahoisen kuusen tunnistaa voimakkaasti laajentuneesta tyvestä. Samoin tyvilahoisen kuusen latva on usein kuvassa näkyvän kaltainen. Pihakuusi ja avoimella paikalla kasvava kuusi laajenee sivulle ja sen latvus muodostuu leveäksi ja tylpäksi. Varoitukset puun kaatumisesta myrskyssä kannattaa ottaa vakavasti. Ainakin kannattaa selvittää, onko puu tyvestä ontto- (hauska sana, osittu, perusverbi onsia) ja lahovikainen.
Uudet istutukset nousevat varsin nopeasti täyttämään maiseman poistettujen puiden korvaajiksi.
Poikani metsätalouden opettaja oli maatalouskoulussa kertonut myös pihapuiden hoidosta. Hän oli sanonut jotenkin siihen tapaan, että jos syntyy harkintaa puiden kaatamisesta, niin ne pitää sitten kaataa, sen enempää asiasta keskustelematta.
Toiset jatkakoon kommentointia blogin runo-osuudesta, ovat siihen minua etevämpiä.
P.Tammi
"Istuttakai akak kuusia!"
VastaaPoista(Moose Kutuharju, Kankkula H.l.)
Havumajassa käynyt Kunnaksen Ilkka
Metsät ovat tärkeitä. Nyt siellä tapahtuu asioita, muutakin kuin hakkuita.
VastaaPoistaElokuussa kuljin Utsjoen eteläpuolisella alueella mäntyrajan paikkeilla. Siellä on pitkään vallinnut hyvin erikoinen tilanne. Mäntyjä on harvakseltaan, männystä mäntyyn keskimääräinen etäisyys on ehkä 500 m, toisin paikoin enemmän. Puut ovat vanhoja, 200 - 500 vuotta päällisin puolin arvioituna. Taimia ei ole eikä mitään nuorta mäntykasvustoa, siis ei mitään. Joillakin alueilla voi löytää suunnattomia kuningasmäntyjä kaatuneina keloina jonka kaltaisia puolestaan ei elävien puiden joukosta voi enää löytää. Se tarkoittaa sitä että viimeisen 200 vuoden aikana ei mänty ole kyennyt tuottamaan elinkelpoisia taimia lainkaan. Se tarkoittaisi ainoastaan sitä että mäntyraja olisi lähdössä etelämmäksi.
Nyt havaitsin merkittävän ja hyvin positiivisen muutoksen. Laajoille alueille pitkin mäntyrajaa on ilmestynyt suunnaton määrä männyntaimia jotka ovat vahvan ja menestyvän näköisiä. Taimien etäisyys toisistaan on luokkaa 5 m ja toisinaan niitä on aivan vieri vieressä. Ei liene tarpeen arvailla syytä.
Upea oodi kuuselle.
VastaaPoistaKaunista. Kiitoksia.
VastaaPoistaRantarosvoja jäin pohtimaan. Mistäpä heidän rakennelmansa erottaisi? Siitäkö, että ne olivat ihmisasumuksia? Rantarosvoushan oli vuosisatoja Suomen rannikoiden tärkeä sivuelinkeino eikä siihen tarvittu oikeastaan mitään infrastruktuuria. Valojakaan ei tarvinnut sytytellä vääriin paikkoihin, sillä eihän näillä rannoilla ollut majakoita.
Meri antoi hylkyjä säännölliseen tahtiin ihan itsestään. Vielä 1600-luvulla tapahtui sellaista, että rannalle jäänyt alus ryöstettiin aivan täydellisesti. Kun kaikki muu oli rosvottu, poltettiin laiva ja kerättiin jäälle tippuneet naulat. Käräjillä oli paha etsiä syyllisiä, kun lautakunta oli itse mukana juonessa.
Ajatella, että Apollinaire on kirjoittanut kuusista! Ja komean runon, kuuset laulavat, runoilevat, parantavat, lohduttavat, ennustavat, ovat koko elämän suojelijoita. Hyvä käännös ja hyvä osallistuminen kansalaishankkeeseen.
VastaaPoistaSuomalaisen kotikuusi on vankka ja vakaa, turvallinen kuin koti. Aleksis Kivi on antanut sanat suomalaisen kuusenkaipuulle, kodinkaipuulle:
"Mikä olo onnellinen/keinuvassa kehtolinnas!
Siellä keikkuu oravainen/armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi!"
Se soi! Lastenlaulussakin oravan koti on kuusessa: "Kas kuusen latvassa oksien alla/on pesä pienoinen oravalla."
Kuusi vaatii paljon tilaa kasvaakseen kauniiksi. Oli houkuttelevaa istuttaa satavuotiskuusi viime vuonna, mutta naapureilla olisi saattanut olla sanottavaa asiasta.
Minä rakastan mäntyjä, niiden ruskeaa runkoa ja vinkuraisia, ilmavia oksia. Tällä tontilla on kolme, naapureilla muutama lisää. Tämä taitaa olla Hankoon jatkuvaa Lohjanharjun reunaa. Lähistöllä olevan kaupunginosan nimi on Tallmo. Alkukesästä pitää vain sietää siitepölyn tarttuminen joka paikkaan.
Kauneimpia männyt ovat merenrannalla. Kesämökin rantakallion raosta työntyy pieni käkkärämänty, joka on ihan samannäköinen 30-luvulla otetuissa auringonlaskukuvissa.
Lapsuuden kotiniemessä kasvoi suuri joukko koivuja. On hieno tunne päästä näkemään ne keväällä, mutta kuvitellakin voi. Kirjoitin ylioppilasaineen otsikosta "Suomi, metsien maa", koska se vaikutti niin runolliselta. Opettaja sanoi, että olisi vähän enemmän voinut olla puutavarateollisuudesta, mutta onneksi sensori nielaisi sen. Metsä taitaa olla rakkainta suomalaiselle. Lapsenlapsikin halusi tehdä urheiludiplomin lukiossa aiheesta "Juoksu metsäpoluilla" mutta päätyi sitten uintiin, josta sai helpommin faktaa, kun oli vielä 6-12 -vuotiaiden valmentajanakin. EG
VastaaPoistaSuomeksi ilmaisukykyisten ja asioista raskaiden intellektuellien piiri taitaa olla ylen pieni. Onneksi pääsin äänitaiteilija Taanilan ja Kempin pyörremyrskytyksiin. Tämäkin runo !
Kuinka helppo sivuuttaa. Ja ohittamaton tuhansien ja taas tuhansien sivujen ja tuntien päästä joina sukeltelee kulttuurimme arvoissa ja tiedoissa. Niihin pääsee vain innoittuneena mestaria arasti matkien ja oudosti rinnalle kohoten. Kuinka köyhäksi maailma onkaan puhaltautumassa koulutusjankutuksessaan.
Ennen oppi kyliltä sepiltä, laulun lurittajalta ja kotitanhuvilla. Nyt ei opi missään. Paitsi jos sattumalta osuu tällaisiin julkisiin kavereihin ja älyn ja oikeustajuherkyyden taikapiiriin, ihmisyyteen.
Ettei jäisi ihan pateettiseksi, niin sanonpa että eilinen Teeman leffa Unelma karjamajalta (Tulio -40) upposi syvemmälle tuntolevyihin kuin R&A:n upea ja maailmojen avartumista ruokkiva monianti. Mikä siinä oli ? Se miljöö -taas kerran- mutta nyt täydet 100 minuuttia silmäntäydeltä. Ja olihan ihmisissä luonnetta, isosti ja erilaista. Mutta isointa oli fyysinen todellisuus. Työ ja välineet. Kuhilaan sitomispunoksen kietaisu, sarvipäiset lehmät. Pitkät ravilaukat mäntyharjutien mutkissa.
Ja meikästä kun kyse, niin miten se oli, korttipelivelka. Olisiko sellainen ollut (ja olisiko nyt FenniaCasinon ulkopuolella lätkittynä) käräjiltä toimeenpanovalidi ? Entä ymmärsivätkö lapsivarkaat mustalaiset kasvatusympäristön merkityksen siittämisen veroiseksi. Ja siksikö minun silmiini oudon tavallisia ovat vaaleat mustalaiset, Erastotenes ?
Kuvottaa muuten välillä piimähörppykin kun mielen ahdistaa mahanalusvyötetyiltä ja siksikin silmistä robottiloihinsa ahdistettujen tiedenautojen tuska. Onneksi on kotoisin takametsiltä ja takapajuisilta ajoilta ennen sotukastetta.JS
Sotu
PoistaKaste
Soturi
Rikaste
_______?
Somalutu
PoistaMarikastelu
___________?
Tavuilla Kunnaksen Ilkka
muuta kaupunkiin,nin ei tartte jauhaa ihan niin paljo paskaa
VastaaPoistakommentoijan katovuonna jää puita-
Poistavaksi vain nyrkki?
Mikähän se Apollinairen puu mahtoi olla? Metsäkuusi? Joku pihta? Joku muu?
VastaaPoista