Sopuisaa rupattelua

Laittaudun valmiiksi vuoteen 1918. En usko, että mainittavia 100-vuotisjuhlia järjestetään, ei esimerkiksi Helsingin valloituksen 100-vuotispäiväksi. Taistelussa olivat vastakkain saksalaiset ja suomalaiset punaiset. Saksalaisilla on muistomerkki Vanhankirkon puistossa.

Lenin ja Stalin yllyttivät suomalaisia sosialisteja tekemään vallankaappauksen alkutalvesta 1917. Asiasta äänestettiin täällä. Ajatus jäi kaksi kertaa vähemmistöön, mutta kolmannella kerralla tärppäsi. Tammikuussa 1918 kaappausajatus sai sitten enimmät äänet puolue-elimissä.

Maalisuussa 1918 myös Lenin ja Stalin (ja muut bolshevikkijohtajat) luopuivat Saksan kanssa tehdyllä rauhansopimuksella muun muassa Suomen (ja esimerkiksi Ukrainan) alueesta.

Meidän isänmaalliset mielikuvamme ovat siis tänäkin päivänä kahden erehdyksen varassa, bolshevikkijohtajien tuen itsenäiselle Suomelle, ja tässä siis itsenäisyydellä tarkoitetaan kansan oikeutta päättää omista asioistaan, ja toiseksi ystävyydestä, yhteistyöstä ja syntien anteeksiannosta 1944-1991.

Koska ei ole olemassa muuta viisautta kuin jälkiviisaus, sekä Lapuan Liike ja sen jälkeen jatkunut oikeistoliikehdintä että määrätietoinen vasemmistolaisuus vuodesta 1945 alkaen olivat luonteeltaan rikollisia hankkeita.

Lapualaisvaiheessa Suomea ei uhannut ulkoinen vaara. Kiusalliset omat kommunistimme ajoivat mahdollisesti sosialismia Suomeen tai sitten vain Moskovan linjaa, mutta eväät olivat heikot. Joka tapauksessa väkivallan käyttäminen on valtion yksinoikeus.

Rajojen sulkeminen tai tiivistäminen muuten ei ole isänaallisuutta, vaikka sellaistakin kuulee. Kansainvälinen yhteistyö ja joissakin asioissa päätösvallan siirtäminen ylikansallisille elimille on pakkosauma.

Sellaiset asiat kuin ilmastokysymys ja muu saastuminen, kulkutaudit, elintarvikkeet ja vaaralliset aineet, kuten sinänsä tärkeät mutta myrkylliset kemikaalit eivät ole järkevästi hoidettavissa kirjavin säädöksin.

Joskus kuuntelen linja-autossa ihmisten juttuja. Toisilla on sellainen kanta, että kyllä omia lapsia pitäisi saada kurittaa. En tietenkään sekaannu toisten puheisiin. Lasten kurittaminen kiellettiin myös siksi, että käsite on liian epämääräinen ja venyvä.

Olen joutunut tekemisiin kaikenlaisten rikosjuttujen kanssa tuomarina. Lähes poikkeuksetta lapsen hengiltä piesseet ovat sanoneet vain kurittaneensa tai tarkoittaneensa sitä. Vaimon pieksijät taas selittävät usein halunneensa antaa vaimolle ”opetuksen” esimerkiksi kakaisemalla käden tai aiheuttamalla kallovamman.

Näitä ”opetuksen antajia” on liikkeellä sukulaispiirien ulkopuolellakin, muun muassa liikenteessä.

Loppuun muu asia – kun kirjoitin ja kirjoitan jatkossakin bitchain-teknologiasta, puhe ei siis ollut bitcoinista. Bitchain-tekniikka voi kehittyä hyvin kiinnostavaksi aloilla, jotka eivät lainkaan liity rahaan. Esimerkkinä voisivat olla ihmisen terveystiedot.