Valtakunnansyyttäjä sai hetki sitten sakkorangaistuksen
tahallisesta virkavirheestä. Juttu koski syytetyn johtaman laitoksen
koulutustilausta, joka oli tehty Nissisen veljen firmalta.
Kun asia tuli esiin, suuri osa lakimiehistä hieroi silmiään.
Eihän tuollaista saa tehdä! Pieni osa lakimiehistä hieroi silmiään: eihän tuollaista
tarvitse tehdä. Viimeksi mainitut ajattelivat, että jääväämällä itsensä Nissinen
olisi merkityttänyt poistumisensa paikalta pöytäkirjaan, ja hyvin luultavasti
jäljelle jääneet olisivat tehneet tuon tilauksen.
Missään vaiheessa ei ole mainittu, että asia olisi
aiheuttanut rahallista vahinkoa. Kai veljen firma oli kokenut ja
ammattitaitoinen.
Ja tämä on syy ottaa asia puheeksi tässä. Kun sääntö on niin
selvä kuin sukulaisuuden aiheuttama esteellisyys, sitä vain kerta kaikkiaan on
noudatettava.
Oikeudellisesti mielenkiintoinen ja vaikea oli kysymys
tahallisuudesta. Nissinen oli myöntänyt vai toimineensa varomattomasti, mutta
kiistänyt tahallisuuden. Hän lienee selittänyt, ettei esteellisyys juolahtanut
hänen mieleensä.
Tuomio oli tahallisesta teosta. Juuri tätä tilannetta, jonka
nimitys oli kerran maailmassa ”dolus eventualis”, on mietitty rikosoikeudessa
sata tai satoja vuosia. Ikivanha esimerkki on: humalainen ammuskelee
väkijoukossa ja surmaa jonkun. Voiko hänen tuomita tahallisesta teosta eli
taposta, vaikkei hän tähdännyt ketään eikä tarkoittanut surmata ketään tiettyä
ihmistä.
Vastaus on: voi.
Henkilön tunteminen ei tietenkään ole edellytys. Ongelma on
ammuskelu seurauksista välittämättä - osuin tai en.
Perustelusta on kirjoitettu satoja kirjoja. Tässä ja nyt perusteluksi
riittänee, ettei kukaan yleensä voi rikosasiassa vedota edukseen tavattomaan tyhmyyteensä
tai täydelliseen välinpitämättömyyteensä.
Asia käytännön merkitys on suuri. Olin mukana, kun Suomessa tuomittiin
ensimmäisen kerran taposta liikenteessä. Kysymyksessä oli epäonnistunut itsemurhayritys.
Tekijä sanoi päättäneensä ajaa päin seuraavaa vastaantulevaa autoa.
Nyt noita tapauksia on valitettavasti enemmänkin.
Ehkä on syytä jatkaa omaan lukuuni, että ystävyys ei ole
esteellisyysperuste. Siitä huolimatta virkamiehen kannattaa pitää mielessä
ihmisoikeustuomioistuimen näkökohta: silläkin voi olla merkitystä, miltä asia
näyttää. Jos oikeudessa on esimerkiksi tuomarin vaimon poika tämän
aikaisemmasta aviolitosta, sukulaisuutta ei ole, mutta ei liioin syytä ryhtyä
tuomariksi asiassa, joka saattaa aiheuttaa sinänsä aiheellisia kysymyksiä.
Esittelin minä kerran metsästysjutun, jossa oli kaadettu
karhu, syyttäjä oli Karhu ja tuomari Kontio…
Forssassa oli nimismiehenä Kontio -niminen äijä. Tiukka ukko olikin. Kun se aamulla marssi töihin, konttorihenkilökunnan piti pompata tuoleiltaan ylös ja asennossa seisten kajauttaa sille: "Hyvää huomenta, herra varatuomari". No, sitten se Karhu sai ylennyksen Lääninhallitukseen Hämeenlinnaan eikä konttorihenkilökunnan tarvinnut aamuisin enää mitään kajautella. Haukottelivat vaan ja venyttelivät raajojaan samalla kun siemailivat kaffetta, toiset mustana toiset kerman kanssa, mutta kukin vain kupillisen. Koska sitten he - aikansa kuluksi - alkoivat selata asiakirjoja. Ja panivat kirjoituskoneet rätisemään.
VastaaPoistaEnemmän tässä ihmetyttää tuo Deep Lead-yrityksen omistajan toiminta. Mies on tai oli virassa puolustusvoimissa ja myy yrityksensä kautta lisenssiä käyttää yrityksen kehittämää johtamisemenetelmää. Kyseessä oleva "syväjohtaminen" on kuulemma maailman paras johtamisjärjestelmä, mutta kumma kyllä, sitä ei käytetä missään muualla kuin Suomessa.
VastaaPoistaTyötoverini Orvo Kontio kertoi ajaneensa henkilöautollaan kolarin kuorma-auton kanssa. Nousi autostaan ja huomasi, että vastapuolen auton kyljessä oli teksti Kontio & Kontio. Ellei syyllisyys olisi ollut niin selvä, olisi hän vienyt jutun oikeuteen vain kuullakseen oikeudenpalvelijan kuuluttavan: "Kontio vastaan Kontio & Kontio saliin". Ja nyt kävi ilmi, että tuomarikin olisi voinut olla Kontio. Olisiko tullut jääviyskysymyksiä?
VastaaPoistaErään suorittamani tutkinnon ohjelmaan kuului viitisentoista vuotta sitten kyseisen Vesa Nissisen vetämä osio asiantuntijaorganisaation johtamisesta. Oli kyllä ihan pätevää koulutusta. Jäi silloin mieleen, että ei se Suomen armeijan johtajakoulutus sillä perusteella enää pelkkää käskyttämistä ollut. Jos oikein muistan, Nissinen veti roolinsa univormu päällä, mikä poikkesi aika lailla kyseisen pääsuunnittelijakoulutuksen muista luennoitsijoista.
VastaaPoistaEi se koulutusosio kuitenkaan niin ainutlaatuista ollut, etteikö Suomesta löytyisi samantasoisia muitakin. Siis siltä kannalta, että oliko se nyt tän toisen Nissisen pakko veljeltään tilata...
Tuo eversti Nissisen kehittämä syväjohtamisen oppi on varsin toimiva lähestymistapa, jonka psykologinen pohja on myönteinen ja ihmiskäsitys humanistinenen. Oppia vahvistaa se, että malli on tehty helpoksi omaksua: yksilöllinen kohtaaminen, inspiroiva tapa motivoida, luottamuksen rakentaminen ja älyllinen stimulointi ovat aika helppoja ulkoaopittavia. Lisäksi malliin kuuluu oikein mielenkiintoinen 360 asteen arviointimalli. Ja olen nähnyt kapiaisia, jotka ovat olleet ideologiasta tosissaan innostuneita, joten varmaan Nissinen osaa tuoda mallinsa esille henkilökohtaisen karismansa turvin. Jotain siitä innostuksesta tunnistan itsessänikin, vielä kauan RUK:n jälkeen.
PoistaTässä nimenomaisessa tapauksessa surkeaa onkin se, että syväjohtamiskoulutuksen hankinta omalle henkilöstölle oli kaikkien osapuolten mielestä ihan asiallista, hyvää virkatyötä. Ongelmana oli esteellisyyssäännösten rikkominen. Valtakunnansyyttäjän selitys, että hän oli hurahtanut silmittömästi veljensä kehittämään puolikultilliseen johtamismenetelmään, on uskottava.
Tapaus on sillä lailla surkea, että en mielelläni näkisi valtakunnansyyttäjän uran päättyvän tähän pöljäilyyn. Perinteisen virkamiesoikeudellisen ajattelun mukaista olisi todeta, että rangaistus oli sakkoja, ja virka säilyy, kun oikeus ei sitä vienyt.
Olen samaa mieltä E.A:n kanssa. Eiköhän tämä prosessi koulutustapahtumana ja virheistä oppiminen ole tehnyt Nissisestä entistä harkitsevamman johtajan.
PoistaMummielestä tämmöset kaksitehojen mainostamiset pitäs olla sponssattuu duunii mut hei? onksne nisseninvaarien näöntarkastukset niin tarpeen?
PoistaJK: "Hän lienee selittänyt, ettei esteellisyys juolahtanut hänen mieleensä."
VastaaPoistaTämä selitys minua eniten korpeaa. Kun kyseessä on valtakunnan korkeimpia oikeusviranomaisia, niin en voi tulla muuhun päätelmään kuin että hän valehtelee.
No, kuulemma syytetty saakin valehdella oikeudenkäynnissä. Mutta se mikä sopii lestinheittäjälle, ei sovi valtakunnansyyttäjälle.
Tällainen puljaus on kai paremmissa piireissä niin maan tapa, ettei kiinni jääminen edes juolahtanut mieleen. Tämän selityksen uskoisin.
PS. Kumman moraali on huonompi - Hakkaraisen vai Nissisen?
Iliman mutta Nissisen.
PoistaAlkoholiongelma ei taida olla moraalikysymys lainkaan.
PoistaKaikki alkoholistit eivät ahdistele naisia tai edes käyttäydy huonosti. Se taipumus on olemassa ilman alkoholiakin.
PoistaKysymykseni oli siis oikeasti vilpitön. Eli itse en tiedä vastausta.
Hakkaraisellako meinaat olevan ? Eipä mahda olla, näkee viinaa, juo, tulee känniin. Ei ongelmaa.
PoistaKaikki kulkukoirat haukkuvat että raitti raikaa... Ilmaista mainosta.
Ilmeisesti esteellisyys hoitaa valtakunnansyyttäjän virkaa kun on tuomittu tahallisesti tehdystä virkavirheestä, ei myöskään juolahda herran mieleen. Hänhän palaa YLEn mukaan töihin huomisaamuna.
VastaaPoista"Kumman moraali on huonompi - Hakkaraisen vai Nissisen?"
VastaaPoistaVai Hesarin, joka tuntuu jatkavan armeijan tiedustelutoiminnan esittelyä tämänpäivän lehdessä.
Hesarin moraali ei huono, eikä huonompi, vaan huonoin.
Poistaeräs itsepäisesti elämästään erinnyt ystäväni tapasi kutsua otsikkokuvan eläinhahmoa puff-nalleksi.
VastaaPoistahymyillen sanoi: se hymyilee mulle
ymmärsin, en vain voinut auttaa
nallelääke loppui
pillereitä oli määrätty
lampunjohto ja kattokoukku
ei se kyllä hymyile
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Nissiselle on huomautettu tästä esteellisyydestä useaankin otteeseen, mutta hän ei ole ottanut sitä kuuleviin korviinsa. Ja hän kehtaa väittää ettei tullut ajatelleeksi esteellisyyttä? Onko mies kuuro, vai?
VastaaPoistaNissinen, väittäessään, ettei tullut ajatelleeksi, että olisi esteellinen, osoittaa niin huonoa harkintakykyä sekä juridisissa asioissa että myös muuten, on jo sillä perusteella kelvoton valtakunnansyyttäjäksi.
VastaaPoista/alo
Sellainen minua ihmetyttää - näihin ajankohtaisiinkin suhteutettuna - että hallinto-oikeudet aina silloin tällöin kumoavat etenkin kuntien päätöksiä sillä perusteella, että joku päättäjä on ollut esteellinen, mutta yleensä koskaan ei näistä sitten syytteitä kuitenkaan ole nostettu. Ei, vaikka olisi päättäjällä ollut painavampikin oma lehmä ojassa.
VastaaPoistaTuomareitakin aina silloin tällöin todetaan esteelliseksi. Tästä saatetaan jopa äänestää, kuten KKO aivan äsken. Mitään rikosprosesseja ei näistäkään koskaan liene seurannut. Pääsääntö siis näyttää olevan, ettei lopullisesti todettukaan esteellisyys aiheuta rangaistussanktioita.
PoistaJa kaiken hyvän lisäksi useampi alainenkin kysyi vakavasti, että olisiko aihetta jääväämiseen. (Esitutkinnan mukaan, vaikkakaan syyttäjä ei nähnytkään aiheelliseksi näiden alaisten kuulemista itse oikeudessa.) Kun asiaa miettii, niin ainoaksi selitykseksi jää, että Nissinen koki, että hänen ei tarvitse asioita hoitaa lain mukaan, ja vielä niin, että kukaan ei uskalla hänen tekemisiin sä puuttua. Psykologisten tutkimustenhan mukaan johtavissa asemissa olevat usein kärsivät tällaisesta ajattelutavasta.
VastaaPoistaVaikka tällaista paljon sanotaan, toistettakoon jälleen kerran: 1700 euron sakot korkealle virkamiehelle ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Jätettäisiin tuomitsematta tai tuomittaisiin ainakin kuukausipalkan suuruiseen sakkoon. Tutkinta, syyte ja tuomioistuinkäsittely KKO:ssa ovat maksaneet moninverroin enemmän.
VastaaPoistaNyt on aihetta kertoa myös eräästä aikaisemmasta möhläyksestä valtakunnansyyttäjävirastossa ja edelleen Korkeimmassa oikeudessa. Nimistäkään ei ole syytä vaieta, koska valtakunnansyyttäjä Nissinen on joutunut viime päivinä tyrimisestään julkisuusvastuuseenkin kasvokuvaansa myöten.
VastaaPoistaKesäkuun 2012 alussa tuomittiin kansanedustaja Jussi Halla-aho KKO:ssa 50 päiväsakkoon edustajakautta edeltävien, käräjäoikeuskäsittelyaikaisten pienehköjen yliopistoassistentin tulojen mukaan. Muutaman päivän päästä tuli silloinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske TV:n uutislähetykseen ja sanoi jotenkin tähän tapaan: "Me emme huomanneet kertoa KKO:lle, että Halla-aho on kansanedustaja ja että sakko olisi voitu määrätä kansanedustajan tulojen mukaan". Edelleen hän Suomen Kuvalehden nettisivuilla 19.6.2012 lausui, että ”ei tullut mieleenikään” päiväsakon korottaminen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Pasi Aarnio, Hannu Rajalahti, Soile Poutiainen ja Jukka Sippo. Esittelijä Jukka-Pekka Salonen. Syyttäjäviraston esittelijän nimi ei ole vaivattomasti löydettävissä.
Tämä kaikki "oli omiaan" (tätä ilmaisuahan oikeuskielessä nykyisin viljellään) luomaan käsityksen, että valtakunnansyyttäjän virasto ja KKO asiaa käsitelleine esittelijöineen, syyttäjineen ja oikeusneuvoksineen oli ammattitaidottomuudessaan tietämätön minkä ajankohdan tulojen mukaan päiväsakon suuruus voidaan korottaa nettotulojen muuttuessa jopa kaksin-kolmin-kertaisiksi.
Valtamedia ei juuri hirvistellyt möhläystä eikä ole kuulunut oikeusministerille suunnattua eduskuntakyselyä siitä, millaisin koulutuksellisin toimenpitein voitaisiin välttää moiset kömmähdykset.
Kaikki asianajajat ja juristin pätevyyttä vaativat virkamiehet pitäisi panna suorittamaan oikeudenalojen päivitystentit kerran kymmenessä vuodessa viran tai toimiluvan menettämisen/rajoittamisen uhalla. Näin vältyttäisiin moisilta möhläyksiltä.
Hyvin perusteltu ehdotus tämä päivitystentti ja ammattitaidon määräaikainen osoitus. Tämähän on jo normaali käytäntö monella turvallisuuteen liittyvällä alalla (mm. ilmailu, pelastustoimi). Turvallisuuteen liittynee myös ammattitaitoinen oikeuslaitos.
PoistaOliko se muuten niin, että otso tai ohto on se karhun oikea nimi jota ei saisi sanoa vai oliko sekin kiertoilmaus ja oikea nimi jäänyt niin salaiseksi ettei kukaan sitä tiedä...
VastaaPoistaOivallisimmillaan kävisivät kansaa edustavat muutaman viikon perehtymisjakson asunnottomien ensisuojassa koisimassa. Tilastotieteen matikan kertausjakso ei pahitteeksi olisi sekään, ikävää että matematiikan pidempi oppimäärä puuttuu selvästi useimmilta.
VastaaPoista