Rautatiet ennen

Määräisin mielelläni jonkun kirjoittamaan väitöskirjaa rautateistä. Kun ensimmäinen luku kertoo tutkimustehtävän ja on siksi syytä kirjoittaa viimeiseksi, kun näkee, mitä tuli tutkituksi, toinen luku voisi olla ”miksi radanvarret ovat niin rumia, paitsi uusi Lahden rata.

Kirjoittaja voisi hyvin aloittaa Yhdysvaltain sisällissodan Gettysburgin taistelusta. Noin 1915 päättyneiden Napoleonin sotien jälkeen kenraaleille ja poliitikoille oli selvä, että uusi keksintö – höyryveturin kiskoma juna – on suuri sotilaallinen uudistus. Mahdollisella ylivoimalla ei ollut yleensä merkitystä, koska osa joukoista oli aina kateissa tai sitten hyvin tiedossa mutta liian kaukana. Se koettiin myös Waterloossa.

Suomen sotahistoriassa on paljon sellaisia paikkoja kuin Vilppula ja Tali. Niissä käytiin kovasti sotaa. Syy on rautatie. Vuoden 1918 sodassa keskellä talvea rautatiet olivat kaikki kaikessa. Vuonna 1944 Ihantala on painunut mieleen suurtaistelun paikkana, vaikka tärkein oli Tali, pääradan pysäkki, josta seraava oli Karisalmi.

Jutun kuvan rataosuuksissa on monia, jotka oli hurskaasti päätetty rakentaa. Tällaisenaankin kartta, jonka löytää hyvätasoisena verkosta useana versiona, esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmasta nimellä Yleinen liikennekartta 1939, näkee heti, että jos Laatokan rantaa eli eri paikassa kuin nyt kulkenut rautatie olisi joutunut hyökkääjälle, sota olisi ollut sillä selvä.

Oli päiviä, jolloin kolmannes Suomen armeijasta tykkeineen kaikkineen oli junissa.

Simolan erittäin pahan pommituksen vuoksi rannikkorata oli välillä poikki.

Edelleen on ainakin tarkkaan katsoen nähtävissä tyypillisiä ratavarren näkymiä Tikkurilan seudulla, Pitäjänmäellä ja Kauklahdessa.

Junaa tarvittiin tehtaissa, joihin tarvittiin paljon työvoimaa, ja sellaisissa, joiden valmistamat tuotteet olivat painavia.

Meillä on tuossa raatona näkyvissä mylly ja viljavarasto, alkujaan Laborin omistamat. Tosin kylämme varsinainen tuote oli hedelmät ja leikkokukat. Mutta kaikki paleltuivat Talvisodan talvena, eikä sen jälkeen parenteesin päätyttyä saatu aikaan sellaista, minkä kuljettamiseen olisi tarvittu juna. (Parenteesi on paikallisessa kielen käytössä Porkkalan vuokra-alueen aika).

Pahojen puheiden mukaan koko Turun rautatien linjaus tuli hankalaksi ja huooksi – Lohjan kautta olisi ollut selvempi – koska espoolaiset halusivat rautatien päävientituotteelleen, joka oli maito, ohessa sopiva määrä voita.

Rautatien vaikutus voi olla niinkin suuri, että esimerkiksi puukkoteollisuuden olisi luullut syntyvän käsityötaidoistaan tunnettuihin pitäjiin, kuten Ilmajoelle tai vaikka Vähäänkyröön, mutta se syntykin Kauhavalle ja muuttui sananparreksi. Lapualle tuli samasta syystä patruunatehdas – ja Jyväskylään tykitehdas.

Vaikka kysymyksessä oli sinänsä aika pienmittainen toiminta, ei rautalevyjä kuljetella hevoskärryillä. Sotien jälkeen erittäin laajoihin mittoihin kasvanut tekstiiliteollisuus loi saman tarpeen. Koneita tarvittiin ja saatiin suoraan rautatieasemalle. Ja metsäteollisuus vaatii sekä vettä että rautatien.