Nurin oikein

Syksyn aikana on tarkoitus muuttaa lakia sellaisesta tietojen keräämisestä, jota sanotaan joskus urkkimiseksi.

Tehtävä on hyvin vaikea. Henkilötiedot eli yksityisyys, yrityssalaisuudet ja sotilassalaisuudet ovat hyvin erilaisia, täysin erilaisia tarpeita suojaavia ilmiöitä. Pankkikorttisi tunnusluku on toinen ongelma kuin ydinaseen laukaisemisen vaatima numerojono.

Se on turhan hurskas huokaus, että maailma tulee monimutkaiseksi ja siten vaikeaksi hallita. Monimutkaisuus on maailma. Koko fysiikka perustuu hiukkasten / aaltojen taipumukseen tunnistaa tai hylkiä toisiaan. Koko biologia eli kaikki mikä elää (liikkuu, osaa toisintaa itseään) perustuu informaatioon, joka liikkuu pienhiukkasten mittakaavassa koodattuna eli salattuna. DNA-koodin käsittäminen oli vasta alku. Mikä tahansa elämän ilmiö edellyttää samanaikaisesti miljoonia entsyymejä, jotka eivät juuri koskaan erehdy. Ja informaation hankkiminen, kuten mittaaminen, vaikuttaa informaation sisältöön.

Kanattaren lisäksi tarvitaan kukkoinen.

Jo Kreikan filosofit miettivät, miten muna keksii ryhtyä kanaksi. –Vastaaminen näyttää vaativan sukupuolittunutta kielenkäyttöä.

i

Kun henkilötiedoista alkoi tulla määräyksiä lakeihin, niitä ihmeteltiin viranmaisissa. Myös me tuomarit olimme kummissamme. Eikö olisi parempaakin tekemistä?

Informaatio-oikeutta opettaessani aloitin yleensä siitä, miten pahaa tuhoa pätevä väestökirjanpito aiheutti viime sotien aikana vähemmistöille, etenkin juutalaisille. Gestapolla oli listat esimerkiksi Amsterdamin juutalaisista alle päivässä kaupungin valloittamisesta. Niinpä nykyisen Saksan perustuslaissa on jyrkät pykälät asiasta.

Luennoilla ja tenteissä en tietenkään puhunut mitään siitä, että käytännössä se ei kuitenkaan mene näin.

Nyt eduskunta joutuu keskustelemaan julkisesti ongelmasta, joka on ehkä pakko sanoa ääneen. Mitä tehdä, kun ainakin erään naapurimaan armeijalla on paremmat ja laajemmat tiedot keskeisistä henkilöistä ja kriittisistä asioista Suomessa kuin Suomen armeijalla?

Tekniset tiedot esimerkiksi Päijänne-tunnelista ja maakaasuputkista sekä voimaverkosta ovat sotilaallisesti kiinnostavia.

Sotilastiedustelussa Suomi saavutti korkean tason sodan kestäessä radiokuuntelussa ja ilmakuvauksessa. Isäni ottamia infrapunakuvia vuodelta 1941 oli taannoin näytteillä sotamuseossa. IR-kuvassa kasvavan puun erottaa naamiointipuusta.

Mitä sen jälkeen tapahtui, siitä ei ole kerrottu. Ruotsi ei kuulu Natoon, mutta riittävän pitkistä ja ikävystyttäviltä vaikuttavissa kirjoissa mainitaan kuitenkin, miten keskeistä osaa Ruotsi on vuosikymmenestä toiseen esittänyt suhteessa Naton, käytännössä siis Yhdysvaltoihin erinäisissä asioissa, kuten radiotiedustelussa. Noista asioista oli kiinnostunut myös Stig Bergling ja ennen häntä Stig Wennerström. Ja moni muu. Koodit avasi ArneBeurling.