Eilen

Jutun kuvassa juhlitaan lapsia, etenkin tyttöjä. Eilen syntyi kahdeksas lapsenlapsi, tyttö. Tavanomaisen laskelman mukaan hän on elossa ja kohtalaisessa kunnossakin vuonna 2100. Sama koskee isoa siskoa ja veljeä.

Tällainen lause ei jätä tuomatta mieleen satavuotiskautta 1900 – 2000. Molemmat isoisäni olivat syntyneet 1896. Toinen heistä oli 1980-luvun alussa hyvässä kunnossa ja keskusteli mielellään verkkaisesti kokemistaan muutoksista.

Erikoisen vahvasti jäi mieleen hän luonnehdintansa ensimmäistä maailmansotaa edeltäneestä ajasta. ”Elämä oli raakaa.”

Koska hän oli itse reipasotteinen mies ja ollut monessa mukana, myös punakaartissa ja vankileirillä, oman selostuksensa mukaan oikeastaan erehdyksestä ja joka tapauksessa sivuhenkilönä, panin tuolle luonnehdinnalle erikoisesti painoa.

Äitienpäivä on luvassa. Äitiäni käyn tapaamassa. Hän on syntynyt samana vuonna kuin Mauno Koivisto oli.

On siinäkin, 1923 – 2017, niin valtava muutoskausi, että vertauskohtaa saa hakea vallankumouksien 1700-luvun lopulta.

Valtioviisaita kannunvalajia löytyy joka korttelista. Yksi peruskysymys on niin vakava, ettei sitä yleensä esitetä. Jatkuuko kehitys tämän satavuotiskauden lineaarisesti eli graafiseksi kuviteltuna edes jossain määrin suoraviivaisena?

Oma vastaukseni on että ei jatku.

Ketä se kiinnostanee, veikkaisin mieluummin potenssilakia (exponential law), joka on pitkähäntäinen käyrä. Toinen tekijä vaihtelee toisen muuttujan potenssiin. Wikipedian esimerkki on että maanjäristyksen esiintyminen kymmenen kertaa vahvempana on kymmenen kertaa vähemmän todennäköistä. Helpommin ymmärrettävä esimerkki on hiekkakeko, johon lisätään hiekanjyvä kerrallaan. Sillä on kriittinen piste, jossa se luhistuu, mutta tuon pisteen sijainti tai esiintymishetki eivät ole laskettavissa ja hiekkajyvin paikka luhistumisen jälkeen on täysin sattumanvarainen.

Tätä käyttävät hyväkseen muun muassa muurahaisia hiekasta muotoilemaansa suppiloon houkuttelevat hyönteiset (muurahaiskorento) ja historia.

Näin ollen kohtaloa ei ole olemassa. On osoitettavissa matemaattisesti, että ei ole osoitettavissa, milloin hiekkakeko sortuu. Kohtalo sanana tarkoittaa yleensä tavalla tai toisella osoitettua tulosta, determinismiä, syyn ja seurauksen lain vaikutusta.

Mutta lapsi, joka rakentaa hiekkalaatikossa pienellä keltaisella lapiolla kasaa, ei tiedä tarkasti, milloin se alkaa valua, ei tiedä, vaikka hänellä olisi punainen fetsi päässä.

Scholarpedian (scholarpedia.org) esimerkki on neuronivyöry. Hermosto ei toimi niin, että ”virta olisi päällä” jatkuvasti, vaan sähkökemiallinen ärsyke johtaa usein kytkentöjen vyöryyn, joka kasvaa aika tarkoin potenssilain mukaisesti.

Kumpaan suuntaan häntä on pitkä, sitäpä ei tiedä. Emme tiedä, olisiko merkittävä lambda vain miinus lambda.

Joskus esimerkiksi väestön kasvun ongelma ja siihen liittyen esimerkiksi ilmastonmuutos ”järjestyy” suuren epidemian kautta. Rutto surmasi Euroopassa kolmanneksen väestöstä, ja sen vaikutusta esimerkiksi talouteen ei voi kiistää, vaikka haluaisi. Työvoima, sotaväki ja esimerkiksi omistusjärjestelyt oli mietittävä ja toteutettava aivan alusta uudelleen.

Tuokin oli erikoisen mutkikasta Pareto-efektin vuoksi. Myynnistä 80 prosenttia tulee 20 prosentilta asiakkaista. Erään vanhentuneen laskelman mukaan 20 prosenttia italialaisista omista 80 prosenttia maasta. Pareto itse osoitti, että hänen puutarhastaan kerätyistä herneenpaloista 80 prosenttia herneistä oli 20 prosentissa paloista. Jos siis hereitä saatiin 100 kappaletta, 80 niistä oli 20:ssa herneenpalossa ja loput 20 sekaisin.

Ajatellen olympialaisia ja suuria mestaruuskilpailuja niihin pääsee osallistumaan noin 20 prosenttia lisensoiduista pyrkijöistä. Itse kisoissa 20 prosenttia voittaa 80 prosenttia palkinnoista. Yhdysvalloissa on laskettu, että 20 prosenttia potilaista aiheuttaa 80 prosenttia terveydenhoidon kuluista. Microsoftissa laskettiin kerran, että jos korjataan 20 prosenttia ohjelmistovirheistä eli bugeista, loput 80 prosenttia eivät aiheuta ongelmia yhtiölle eli korjautuvat siinä mukana tai hautautuvat näkyvistä.

Internetissä on nähty sääntö 90 – 9 – 1. Tämä blogi ei käy esimerkistä. Jonain päivänä katselijoita on 3459 mutta kommentteja 20. Kaavan mukaan pitäisi olla 3,4 kommenttia. Kirjoittamisen kannalta huomioon otettavaa on, että lukijoita on kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen sama määrä.

Syntyneelle vauvalle kuiskaan: älä usko kiertämättömän kohtalon kirjaan. Pareton periaatteessa oma tehtäväsi on päätyä siihen 20 prosenttiin. Se on mahdollista. (Perhe vaikuttaa myös.)

Lähetin sähköpostiviestin ystävälleni Aulis Aarniolle, joka täyttää 80 vuotta nyt ja halusin kiirehtiä täsmentämään, ettei tuo 80 vuotta liity Paretoon. Aulis oli jo puoli vuosisataa sitten poikkeus. Hän on edellä olevassa esimerkissä palko, jossa oli 20 hernettä, ja kaikki itivät. Niiden lisäksi oli ainakin 80, jotka saivat pysyviä vaikutuksia.

Pitkänmatkan ajattelija tuskin voi pärjätä paremmin. Aulis erehtyi luullessaan koulupoikana, että hänellä olisi ollut lahjoja sprintteriksi.

Tämän arvion kirjoitti yksi herne.