Eheys

Tämä on ajatuskoe, parhaimmillaan ehdotus.

Kun digitaalisuus tuli eli viestit alkoivat kulkea numerojonoina uudella tavalla, syntyi väärinkäsitys. Käsitettiin että tämä olisi aivan uutta.

Tässä on tänään puhe julkisesta valehtelemisesta, ja taustalla on käsitys biologisista eli elävistä järjestelmistä.

Ajatus on, että valehteleminen tapaa ensimmäiseksi valehtelijan, sen jälkeen lähipiirin ja ennen pitkää koko lajin. Kuolemme sukupuuttoon.

Sanaa ”digitaalinen” käytettiin nykyisessä merkityksessään ensimmäisen kerran vuonna 1942. Se tarkoitti numeroita 0 – 9. Ensimmäinen releisiin tukeutuva laski oli toteutettu. Sitä käytettiin ilmatorjuntatykkien suuntaamiseen.

Ajatus oli nykyisin kaikkien tuntema. Virta kulkee merkitään ”1” ja virta ei kulje merkitään ”0”. Järjestämällä peräkäin katkaisimia lähetetään ykkösten ja nollien sarjoja, ja niiden laskentaan käytetään jo kauan tunnettua Boolen algebraa. Tavallisesti yhdeksän jälkeen siirrytään kahteen numeroon, Boolen binaarisessa tuo siirto tapahtuu kolmannen merkin kohdalla. Koneelle tuo on samantekevää, Käytännössä kaksi merkkiä on edullisempi, ja entiset releet on korvattu nopeammilla tekniikoilla.

Siirtyminen yhä laajemmin digitaaliseen maailmaan vaikutti ehkä historiaan enemmän kuin maailmansodat.

Eilen luin suuresta nosturista, josta kuusisataa sensoria lähettää koko ajan numeroina tietoa ja ainakin joissakin tapauksissa tuota tietoa voi ohjata ja itse nosturiin vaikuttaa tavallisella taskupuhelimella.

Toissapäivänä katsottiin sopivia yhteyksiä Turkuun menijälle ja totesin, että puhelinkojetta vaihtaessani Windowsista Samsungiin siirryttyäni käyttöjärjestä Anroid pyörittää Helsingin seudun liikennetietoja todella hyvin ja nopeasti. Seuraava kulkuneuvo, sen perilletuloaika, vaihtoehdot eri reitein.

Tuo nosturifirma saa tosiaikaista tietoa jarrujen kulumisesta, kiskon kieroudesta, laakerien liikkeestä, erikseen ja yhdistettynä ja lisää näin työkoneen suorituskykyä mahdottoman paljon.  Digitaalista on se, että kaikki mitat tulevat numeroina ja tietokone vertaa niitä tietokantaan syötettyihin tai etukäteen mallinnettuihin tietoihin, ja huoltomies osaa ottaa oikeat työkalut mukaan ja löytää kohteen ja käyttöohjeen heti.

Biologinen järjestelmä, esimerkiksi hedelmöittyminen tai solun aineenvaihdunta, ei juurikaan kärsi valtavasta tietomäärästä. Keskushermostossa on enemmän yhteyksiä kuin taivaalla tähtiä. Niinpä biologisen informaation eheys on mielenkiintoisen monella tavalla varmistettu. Molekyyli kykenee nuuskimaan toisen molekyylin tyypin eli koostumuksen ja lisäksi sen muodon.

Ja kuitenkin kaiken pohjalla ovat sattumanvaraiset virheet, jotka voivat johtaa mutaatioon, jotka voivat merkitä paljon lajin kehityksessä. Mielenkiintoista että Darwin käsitti tämän ylhäältä alas eli havainnoista, joiden tausta alkoi selvitä vasta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana ja muutti kaiken.

E.O. Wilson, biologi, on jo hyvin vanha mies. Vaikka juuri hän osasi kiinnittää huomion silmän erottamaa pienempiin eliöihin – jotka muuten todistaisivat kehitysopin kenelle tahansa yrmyuskovaiselle, jos nämä hyväksyisivät omien silmiensä todistuksen ja tunnustaisivat tosiasian tosiasiana – mutta häneltä jäävät työn jatkajien tutkittaviksi esimerkiksi erilaisten bakteerien yhteisöt.

Wilson todisteli jo kauan sitten, että biologisesti ihmisen läheisiä sukulaisia ovat eräät muurahaiset ja termiitit. Hänen yhteenvetonsa on uhrautuvaisuus heimon (pesän) sisällä, hyökkäävä itsekkyys operaatioissa heimon ulkopuolisia vastaan.

Suunnilleen näin hän johdattelee ajatukseensa ihmisenä olemisen murhenäytelmästä. Pitkälle kehittynyt yksilöllinen äly teknisine ja luovine taitoineen yhdessä varhaiskivikautisen ryhmäkäyttäytymisen kanssa.

Näillä keinoin voi ymmärtää, miksi hengenvaaralliset poliittiset johtajat, sellaiset kuin Hitler, Stalin ja Trump, ovat lyhytaikaisia verrattuna kodikkaaseen sekasortoon, jota edustaa esimerkiksi parlamentaarinen demokratia tai tavallinen nyrkkivalta.

Kirjoitin tämän luettuani Petri Sarvamaan sinänsä hyvän kirjoituksen, jossa todisteltiin, että politiikassa teot merkitsevät, mutta puheilla ei ole ratkaisevaa painoa.

Ajatus on virheellinen. Esimerkki Trumpin taannoisesta edeltäjästä on Cromwell, 1600 luvun kansanjohtaja. Yhteisön elämässä ei ole kysymys tosiasioista eikä valehtelemisen tuomittavuudesta. Mainitsin Cromwellin esimerkkinä sotilaspoliitikosta, jonka ajatusmaailma ei ollut yksipuolisuutensa takia eheä, ja siksi se ei kestänyt.

Vastakkainen esimerkki voisi olla katolinen kirkko. Sen sanoma on – minun käsitykseni mukaan – osittain selvää valhetta, kuten esimerkiksi neitseellinen sikiäminen ja paavin erehtymättömyys, mutta myös laimeanlaisesti yllä pidetty Mooseksen kirjan oppi luomisesta, ilman mitään evoluutiota.

Tuo ajatusmaailma on toiminut kaksi tuhatta vuotta, joka saattaa olla maailmanennätys. Se toimii siksi, että se on tuteiden tasolla ehyt.

Informaatioteorian eheys on englanniksi ”integrity” ja se tarkoittaa ettei bittejä – niitä nollia ja ykkösiä, varise liikaa matkalle.

Kokemus osoittaa, että myymällä käärmeöljyä tai öljyä voi rikastua kovasti. Rikkaus voi osoittautua liian kalliilla hankituksi (öljy) tai liian sekaviin väitteisiin tukeutuvaksi (käärmeöljy eli huijauslääke).

Miksi Hitlerin lupaava projekti epäonnistui? Syy oli sisäinen kitka. Tietyssä vaiheessa moottorin antoteho alkaa laskea, vaikka ottotehoa lisättäisiin. Samoin kävi Stalinin porukan. Näin käy kun ajonaikainen säätö ei toimi. Ja sellainen säätö ei onnistu ilman eheää eli siis riittävää ja järjestettyä informaatiota.  Näkemiin, Mr. Trump.