Hyvästit
Laskeudun ratsailta tarjoamaan sinulle juotavaa,
Kysyn:” Mille maille lähdet nyt?”
Vastaat:” Kaikki hankkeeni olivat harhaa.
Palaan Etelän vuoren rinteiden rauhaan.”
Pidä kiirettä, lähde jo. En kysy enää
valkeiden pilvien hivellessä taivaan selkää.
Pei Dille joelta
Kylmillä vuorilla tummuu sini,
syksyinen vesi virtaa yöstä yöhön.
Keppiini nojaten kuuntelen veräjällä
myöhään tuulessa kaskaiden ääntä.
Aurinko viipyy vielä valkaman kohdalla;
kylästä tupruttaa yksinäinen savu.
Ennen Jie Yu makasi maassa sikahumalassa.
Tao Yuanming karjui laulujaan kuin mieletön.
Bao Zhao (407 - 466)
VastaaPoistaMuunnelmia kuluttavalta tieltä
Etkö näe miten joentörmän nurmi,
joka talven tullen lakastuu ja kuolee, keväällä tulvehtii tielle?
Etkö näe miten aurinko muurien yläpuolella
haihtuu iltahämärän tyhjyyteen,
mutta aamunkoitteessa herää henkiin?
Kuinka saavuttaisimme saman?
Kuolleina olemme ikuisesti kuolleita.
Elämän ylenpalttinen katkeruus on ilosta saita
ja vain nuoria täyttää ylenpalttinen kiihko.
Joten tavataan milloin vain voimme
ja pidetään viini ja rahat sängyn vieressä
Ketä kiinnostaa silkkiin ja bambuun kirjailtu arvo ja kunnia? Elämä
kuolema, suosio, tuntemattomuus – jätä ne taivaaseen.
Anonyymi kuullostaa kovin tutulta.
PoistaJos, niinkuin ajattelen, voisimme saada muitakin.
Hyvä käännös. Hyvä ote. Näe vaivaa ja etsi uusimmat käännökset. Valitettavasti se kehumani ranskalainen on paras, mutta amerikkalaisilla on monta hyvää. Ja kuten olet tehnyt, esikuvakäännöksistä on sitten irtauduttava. - Bambulle kirjailtu (ennen paeri kirjoitettiin bambuliuskoille.)
VastaaPoista"Alla sateenvarjon" asteltiin tänä aamuna Muistojen bulevardilla. Laulun tulkitsi Arja Saijonmaa ja laulun oli suomentanut nuorimies Jukka Kemppinen.
VastaaPoistaKuulolla Kunnaksen Ilkka
Luisuu kohti kustannustoimintaa, käännöskirjallisuuspuolelle. Ystäväni, joskin työtoverini Rauno Velling oli pitkään WSOY:n sen alan johtaja, ja osaaja. Muistan yhden hänen mielilausahduksensa: "Kun kuulen sanat valantehnyt kielenkääntäjä, poistan pistoolistani varmistimen." Ja nauroi päälle hereästi.
VastaaPoistaKyse on ammattien väärinymmärryksestä: valantehnyt kielenkääntäjä on "juristi", runon kääntäjä on runoilija itsekin. Kääntämisen tarkoitus on eri.
PoistaWú wéi sanon minä.
VastaaPoista"Kaikki hankkeeni..."
VastaaPoistaLohdullista tavata kohtalotoveri. Itselleni kävi niin, että totesin kaikkien hankkeideni olevan harhaa puolivuotta ennen 60-vuotis synttäreitäni pari vuotta sitten tuosta vaan yhtäkkisenä oivalluksena ja nyt elämäni tuntuu turhalta rimpuilullta. Kyllä harhan vallassa eläminen oli sanoisinko hauskempaa ja palkitsevampaa kuin tämä nykyinen kaiken kokeminen turhaksi puuhasteluksi ... mutta sitähän tämä ihmisenä oleminen on, turhaa mutta siedettävää...
(Blogivaeltaja)
Näissä runoissa on jotakin. Vaikka en runoudesta kovin paljoa ymmärrä, ne puhuttelevat. Johtuu ehkä iästä.
VastaaPoistaKuvittelisin että runon suomentaminen on lähes verrattavissa uuden kirjoittamiseen. Voi olla vaikeampaakin, kun pitää kuitenkin välittää jonkun toisen ajatuksia ja tuntemuksia.
Olipas mukava lukea hieno ja koskettava runo. Aika rientää ja syksyinen vesi virtaa yöstä yöhön.
VastaaPoistaVäläyksiä hetkistä, jotka ovat pian muistoja ja historiaa. Niin kuin me itsekin.
Teki hyvää sielulle ja ruumiille. Niin kuin tuoppi täyteläistä ja kylmää sahtia saunan jälkeen.
Tämä olisi pitänyt lukea ennen poikkeamista HAM:oon, jossa on kiinalaisen Suomenkin hallintoa ja kirkkoa kritisoivan kiinalaistaiteilija Ai Weiwein mainio näyttely.
VastaaPoistaKiitos edes jälkikäteen ajatusten herättämisestä, Kemppinen!