Herra Valtioneuvosto!

 

Olen pahoillani että joudun kirjoittamaan asiallisesti.

 

Oppimateriaalin digitalisointi on kärkihanke, jolle osoitetaan rahaa. Se on hyvä.

 

Toistaiseksi julkiset tietoverkkosovellukset ovat pakkasen puolella. Niistä ei ole ollut taloudellista hyötyä. Kustannuksia on ollut, ja paljon.

 

Tämä on tyhjää puhetta, koska vaihtoehtoja ei enää ole. On selvä, ettei tässä kukaan rupea painamaan puhelinluetteloita tai tuottamaan myrkkypaperia pankkisiirtolomakkeita varten.

Mutta jotkut teistä, arvoisat ministerit, tietävät oikein hyvin, että nyt tekeillä oleva sote-uudistus ja talkoot leikkauksineen ja elvyttävine toimineen ovat ennen kaikkea informaatiojärjestelmien muutoksia. Ennuste on huono. Valtion puolella eräät kuten esimerkiksi verohallitus ovat onnistuneet rakentamaan aika hyvän rajapinnan veronmaksajiin, yleisöön. Valitettavasti todellinen kysymys eli tässä tapauksessa verolainsäädäntö ja siis veron keräämisen kokonaiskustannukset suhteessa verokertymään eivät näytä yhtä hyviltä.

 

Miksi ihmisten on niin vaikea ymmärtää, että puhdas tekniikka, biotalous,  ympäristöongelmien rajoittaminen ja tieto- ja tietoliikennetekniikka ovat saman asian eri puolia?

 

Coasen teoreema, josta tekijälle myönnettiin Nobelin palkinto yli 50 vuotta sitten, on harvinaisen helppo. Kaupankäynninkannattavuus riippuu eksternaliteeteista. Keskeisessä asemassa ovat transaktiokulut eli esimerkiksi kulut omistusoikeuden siirtämisestä (kaupasta) ja myydyn tai ostetun esineen kuljetuksesta (logistiikka). Transaktiokuluihin vaikuttaa dramaattisesti oikeuksien täsmällisyys.

Perusesimerkki erittäin huonosti määritellystä oikeudesta on tekijänoikeus. Toinen esimerkki on patenttioikeus, jossa alituinen tauti on ylimäärittely; asiantuntijallakin menee päivä miettiessä, mitä patenttikirjansisältämässä patenttivaatimuksessa itse asiassa tarkoitetaan.

 

Kuin tilauksesta aamun lehden yksi otsikko (HS s. A 8) on ”Biotalouden käsite määritellään löperösti”. Otsikko oli huono eikä kirjoituskaan ollut kaksinen. Ei maailma (tieteen ulkopuolella) siitä muutu, miten käsitteet määritellään. Kirjoittaja selvästi yritti sanoa, että nyt biotaloudeksi kuvailtujen toimintojen harjoittajat ja näiden oikeudet ja vastuut ovat jääneet epäselviksi.

Johtopäätös: transaktiokulut eivät pysy kurissa. Johtopäätös: taloudellista kannattavuutta ei saavuteta.

Esimerkki: elintarviketeollisuus voisi hyötyä norminpurkutalkoista. Luultavasti elntarvikkeet ovat bio-jotain. Pitoisuus- ja lisäanetiedot ovat olleet jo kauan jokseenkin mahdottomia ymmärtää. Miksi? Ei autoteollisuudellakaan ole annettu määräyksiä sallituista raaka- ja lisäaineista, muttereiden kierteistä eikä sähkölaitteiden kapasitanssista. Sen sijaa on toimittu niin että tehtaat vetävät markkinoilta miljoonakin autoa tarkastuksiin, koska tuotevastuu käyttäjille ehkä aiheutuvista vahingoista on niin raaka.

 

Puhuaksemme makkarasta – entä jos osa normeista korvattaisiin säännöllä, jonka mukaan pahan tai pahentuneen makkaran valmistaja ja myyjä maksavat viulut?

 

Suomessa oli yksi elinkeinonharjoittajien ryhmä, joka osasi tehdä hyvää oppimateriaalia, kirjankustantajat. Tällä hetkellä pari kustannusliikettä uskottelee hallitsevansa myös digitaalien median. Sitä ei pidä uskoa.

 

Lukija voisi ajatella mielessään esimerkiksi suomen kieliopin oppimateriaalia. Oman kielen – tai vieraan kielen – kieliopin koulukurssin muuttaminen digitaaliseen muotoon ei ole pieni tehtävä. Matematiikasta tulee mieleen Wolframin Mathematica – mahtaako se olla vielä ajan tasalla? Se saattoi olla ensimmäinen korkean tason sähköinen oppimateriaali alallaan. Tällä hetkellä se näyttää olevan pilvessä ja sisältävän myös pilvilaskennan työkalut ja algoritmit. Omasta mielestään se on tietojenkäsittelyn tekniikassa korvaamaton. Olen kuullut, että moni muu on samaa mieltä.

 

Peruskoulussa aiotaan opettaa ohjelmointia. Mikä mahtaa olla alusta ja mistä hankitaan softa? En rohkene edes arvata, mitä ohjelmointikieltä on ajatus käyttää.

 

Herra Valtioneuvosto – asiantuntemusta on käytettävissä. Löysistä lupauksista on saatu tarpeeksi. Ne tulevat niin kalliiksi. Ehdotan että asiassa käytettäisiin aivojen laskentakapasiteettia.