1. syyskuuta 2015

Herra Valtioneuvosto!


 
Olen pahoillani että joudun kirjoittamaan asiallisesti.

 
Oppimateriaalin digitalisointi on kärkihanke, jolle osoitetaan rahaa. Se on hyvä.
 

Toistaiseksi julkiset tietoverkkosovellukset ovat pakkasen puolella. Niistä ei ole ollut taloudellista hyötyä. Kustannuksia on ollut, ja paljon.

 
Tämä on tyhjää puhetta, koska vaihtoehtoja ei enää ole. On selvä, ettei tässä kukaan rupea painamaan puhelinluetteloita tai tuottamaan myrkkypaperia pankkisiirtolomakkeita varten.

Mutta jotkut teistä, arvoisat ministerit, tietävät oikein hyvin, että nyt tekeillä oleva sote-uudistus ja talkoot leikkauksineen ja elvyttävine toimineen ovat ennen kaikkea informaatiojärjestelmien muutoksia. Ennuste on huono. Valtion puolella eräät kuten esimerkiksi verohallitus ovat onnistuneet rakentamaan aika hyvän rajapinnan veronmaksajiin, yleisöön. Valitettavasti todellinen kysymys eli tässä tapauksessa verolainsäädäntö ja siis veron keräämisen kokonaiskustannukset suhteessa verokertymään eivät näytä yhtä hyviltä.

 
Miksi ihmisten on niin vaikea ymmärtää, että puhdas tekniikka, biotalous,  ympäristöongelmien rajoittaminen ja tieto- ja tietoliikennetekniikka ovat saman asian eri puolia?

 
Coasen teoreema, josta tekijälle myönnettiin Nobelin palkinto yli 50 vuotta sitten, on harvinaisen helppo. Kaupankäynninkannattavuus riippuu eksternaliteeteista. Keskeisessä asemassa ovat transaktiokulut eli esimerkiksi kulut omistusoikeuden siirtämisestä (kaupasta) ja myydyn tai ostetun esineen kuljetuksesta (logistiikka). Transaktiokuluihin vaikuttaa dramaattisesti oikeuksien täsmällisyys.

Perusesimerkki erittäin huonosti määritellystä oikeudesta on tekijänoikeus. Toinen esimerkki on patenttioikeus, jossa alituinen tauti on ylimäärittely; asiantuntijallakin menee päivä miettiessä, mitä patenttikirjansisältämässä patenttivaatimuksessa itse asiassa tarkoitetaan.

 
Kuin tilauksesta aamun lehden yksi otsikko (HS s. A 8) on ”Biotalouden käsite määritellään löperösti”. Otsikko oli huono eikä kirjoituskaan ollut kaksinen. Ei maailma (tieteen ulkopuolella) siitä muutu, miten käsitteet määritellään. Kirjoittaja selvästi yritti sanoa, että nyt biotaloudeksi kuvailtujen toimintojen harjoittajat ja näiden oikeudet ja vastuut ovat jääneet epäselviksi.

Johtopäätös: transaktiokulut eivät pysy kurissa. Johtopäätös: taloudellista kannattavuutta ei saavuteta.

Esimerkki: elintarviketeollisuus voisi hyötyä norminpurkutalkoista. Luultavasti elntarvikkeet ovat bio-jotain. Pitoisuus- ja lisäanetiedot ovat olleet jo kauan jokseenkin mahdottomia ymmärtää. Miksi? Ei autoteollisuudellakaan ole annettu määräyksiä sallituista raaka- ja lisäaineista, muttereiden kierteistä eikä sähkölaitteiden kapasitanssista. Sen sijaa on toimittu niin että tehtaat vetävät markkinoilta miljoonakin autoa tarkastuksiin, koska tuotevastuu käyttäjille ehkä aiheutuvista vahingoista on niin raaka.

 
Puhuaksemme makkarasta – entä jos osa normeista korvattaisiin säännöllä, jonka mukaan pahan tai pahentuneen makkaran valmistaja ja myyjä maksavat viulut?

 
Suomessa oli yksi elinkeinonharjoittajien ryhmä, joka osasi tehdä hyvää oppimateriaalia, kirjankustantajat. Tällä hetkellä pari kustannusliikettä uskottelee hallitsevansa myös digitaalien median. Sitä ei pidä uskoa.

 
Lukija voisi ajatella mielessään esimerkiksi suomen kieliopin oppimateriaalia. Oman kielen – tai vieraan kielen – kieliopin koulukurssin muuttaminen digitaaliseen muotoon ei ole pieni tehtävä. Matematiikasta tulee mieleen Wolframin Mathematica – mahtaako se olla vielä ajan tasalla? Se saattoi olla ensimmäinen korkean tason sähköinen oppimateriaali alallaan. Tällä hetkellä se näyttää olevan pilvessä ja sisältävän myös pilvilaskennan työkalut ja algoritmit. Omasta mielestään se on tietojenkäsittelyn tekniikassa korvaamaton. Olen kuullut, että moni muu on samaa mieltä.

 
Peruskoulussa aiotaan opettaa ohjelmointia. Mikä mahtaa olla alusta ja mistä hankitaan softa? En rohkene edes arvata, mitä ohjelmointikieltä on ajatus käyttää.

 
Herra Valtioneuvosto – asiantuntemusta on käytettävissä. Löysistä lupauksista on saatu tarpeeksi. Ne tulevat niin kalliiksi. Ehdotan että asiassa käytettäisiin aivojen laskentakapasiteettia.

 

19 kommenttia:

  1. "Keskeisessä asemassa ovat transaktiokulut eli esimerkiksi kulut omistusoikeuden siirtämisestä (kaupasta) "

    ...keles on ikävä muistella leima- ja varainsiirtoveroja. Työn perässä on muutettu. Asuttu kymmenessä kerrostalossa, kahdessa omakotitalossa ja kerran rivitalossa.

    Työvoimamme on liikkunut. Ei liiku enää.

    Kun lapsiltamme on kysytty mistä ovat kotoisin, vastaus on ollut ei mistään.

    Mutta eivät ole hekään juuttuneet. Töiden perässä vaeltaneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sääli. Työnantajien ihanne on "aaltomiehet", jotka vailla kotia ja muita työntekoa haittaavia sidonnaisuuksia - ja elämää - menevät kyselemättä aina sinne, missä elinkeinoelämän rattaat kulloinkin vaativat, lopuksi mieluiten oma-aloitteisesti kaatopaikalle.

      Kateeksi käyvät ne maanviljelijät, jotka voivat sanoa, että sukumme on viljellyt tätä tilaa jo X sukupolvea.

      Poista
  2. "Peruskoulussa aiotaan opettaa ohjelmointia. Mikä mahtaa olla alusta ja mistä hankitaan softa? En rohkene edes arvata, mitä ohjelmointikieltä on ajatus käyttää."

    Rajoitetulla ymmärrykselläni tämä kohta oli paras, mutterin kierteiden jälkeen.
    Olen huolissani peruskoululaisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin kun 80-luvulla ohjlemoinnin opetusta laajennettiin kauppa ja tekniikkapuolen oppilaitoiksiin, yllätys yllätys, kieli oli basic.
      Häränpaskaa sanoisin.
      Opettajienkin pitäisi tieää ja osata jotain.

      Poista
    2. On aina hyvä olla ajan hermolla. Tosin basicin haukkumisen kulta-aika meni jo. Asian ydin on ohjelmoinnin opettaminen. Basicilla voi hyvin opetella sitä, miten ohjelma toimii. Siinä on kaikki tarvittavat perustason komennot ja sillä voi tehdä hyvin erilaisia pikku ohjelmia.

      Poista
    3. Kuopion Tekussa opetettiin basic-ohjelmointia ja tehtiin erilaisia ohjelmia jo 70-luvun alkupuolella. Jo silloin puhuttiin, että "tulevaisuudessa jokaisen on osattava ohjelmoida".

      Ihmettelin asiaa jo silloin. Onko jokaisen valot päälle napsauttavan tai astianpesukonetta käyttävän oltava sähkö- ja koneinsinööri?

      Poista
  3. Oppimateriaalin digitalisointi saattaa johtaa huonompiin oppimistuloksiin.
    Ehkä Setä Kemppisellä on poikkeuksellinen kyky omaksua tietoa näyttöpäätteeltä, mutta minulla ei sitä ole, vaikka olen yhtä sukupolvea Kemppistä nuorempaa väkeä.

    Tavalliselle kuluttajalle asiakirjojen säilyttäminen digitaalisena on tosiasiassa mahdotonta.

    Pelottava ilmö on myös, että pankit hyväksyvät skannattuja dokumentteja, ihmisten nimikirjoituksia kun on niin helppo skannata asiakirjoihin.

    Alkuperäisestä paperidokumentista kun voisi edes katsoa, onko paperissa kynän jättämä painautuma.

    VastaaPoista
  4. https://scratch.mit.edu

    VastaaPoista
  5. Ohjelmointia voi harjoitella kynällä ja paperilla. Käsin koodia kirjoittamalla.
    Nykyajan lapset ja nuoriso on muutenkin niin pilalla, että tuskin huonompaan suuntaan mennään, jos koulutetaan heistä algoritmejä.

    VastaaPoista
  6. Kemppinen oli huolissaan siitä , että onko kiinteistöverolasku tallessa ja tuleeko maksetuksi ajallaan. Verottaja on tehnyt asia helpoksi, tilataan e-lasku, automaattinen maksu, ja ei huolen häivää.
    Tässä osa minun e-laskuistani:
    Tilatut e-laskut

    Nordea Pankki Suomi Oyj
    Visa-korttitapahtumat Maksetaan automaattisesti Korvaa suoraveloituksen Poista
    HELSINGIN SANOMAT
    TILAUSLASKU Maksetaan automaattisesti Poista
    TeliaSonera Finland Oyj
    LAAJAKAISTA,- LANKA- JA YHTEISLASKU Maksetaan automaattisesti Poista
    TeliaSonera Finland Oyj
    LAAJAKAISTA,- LANKA- JA YHTEISLASKU Maksetaan automaattisesti Poista
    Lakeuden Etappi Oy
    JÄTELASKU Maksetaan automaattisesti Korvaa suoraveloituksen Poista
    Elenia Oy
    ENERGIALASKU E-LASKUNA Maksetaan automaattisesti Korvaa suoraveloituksen Poista
    VAASAN SÄHKÖ OY-VASA ELEKTRISKA AB
    SÄHKÖLASKU Maksetaan automaattisesti Korvaa suoraveloituksen Poista
    Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)
    Ajoneuvoverotus
    Ajoneuvovero Maksetaan automaattisesti Poista
    Verohallinto
    Kiinteistövero Maksetaan automaattisesti
    Helppoa kuin mikä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se helppo jos on paljon rahaa. Jos laskuja joutuu priorisoimaan, ts pitämään päätösvallanmaksujärjestyksestä itsellään, se ei niin helppoa olekaan.

      Poista
  7. Tositarina.
    Verovelvollinen menee verotoimistoon pyytääkseen verottajaa oikaisemaan kirjaamansa virheen. Asia ei hoidu tässä eikä nyt vaan hänen täytyy tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus ja anoa kirjallisesti maksamansa ylimääräiset verot takaisin, siis ensi vuonna.

    VastaaPoista
  8. "Peruskoulussa aiotaan opettaa ohjelmointia. Mikä mahtaa olla alusta ja mistä hankitaan softa? En rohkene edes arvata, mitä ohjelmointikieltä on ajatus käyttää."

    Ei kai ohjelmoinnin opettaminen ole jonkun tietyn ohjelmointikielen tai -alustan opettamista vaan oppilaan tulisi kyetä ajattelemaan ja oppimaan sitä miten ohjelma toimii ja mitä se tekee. Tietty ohjelmointikieli on vain teknillinen juttu, jonka voi opetella tarpeen mukaan.

    Ns. korkean tason ohjelmointikieliä on opetettu tässä maassa eri oppilaitoksissa varmaan parikymmentä vuotta, mutta eivät suuret oppilasmassat siltikään osaa ohjelmoida. Eikä siihen ole haluakaan. Useimille riittää tietotekniikassa selain, taulukkolaskenta ja joku kirjoitusohjelma.

    Se, että ns. diginatiivit osaavat käyttää iphoneaan nopeasti peukaloilla, ei nyt Suomen kansantalouteen hirvittävästi lisäarvoa tuo. Päin vastoin tulevaisuudessa on odotettavissa runsaasti nivelongelmia.

    Ja edelleen kaikki aateekoolla hoidetut hommat voi hoitaa myös kynällä ja paperilla. Hitaanmin tosin, mutta mihinkäs meillä on kiire valmiissa maailmassa?

    VastaaPoista
  9. "Peruskoulussa aiotaan opettaa ohjelmointia. Mikä mahtaa olla alusta ja mistä hankitaan softa? En rohkene edes arvata, mitä ohjelmointikieltä on ajatus käyttää."

    Onneksi tai epäonneksi suomalaisella peruskoulunopettajalla on huomattava vapaus valita opetusmetodinsa ja -materiaalinsa OPS:n toteuttamiseen.

    Yksityiset henkilöt, (ohjelmointialan) yritykset ja korkeakoulut ovat ainakin olleet kiitettävissä määrin liikkellä tuottamassa materiaalia opettajille:

    http://koodi2016.fi/

    http://koodiaapinen.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Diplomitason koulutuksella on mahdollista saavuttaa saman tason kykenemättömyyttä, mitä ohjelmointiin tulee. Nähty ja koettu. Siksi erittäin hyvä että peruskoulussa panostetaan asiaan. Kyky ja osaaminen kehittyy ajan ja tekemisen myötä. Ikävä kyllä niin alusta kuin valittu kielikin ovat tärkeitä. Sujuva riman alittaminen, kuten aiemmin kommentoitu, on täysin mahdollista.

      Poista
  10. "Valtion puolella eräät kuten esimerkiksi verohallitus ovat onnistuneet rakentamaan aika hyvän rajapinnan veronmaksajiin, yleisöön."

    Olen ymmärtänyt, että verohallinnon ICT-tehokkuus ei perustu niinkään rajapintaan veronmaksajiin kuin sidosryhmiin, ts työnantajat ja pankit sekä lukuisat muut, jotka toimittavat sähköisesti palkka ja lainatiedot. Niiden ansiosta palkansaaja verovelvollinen saa esitäytetyn lomakkeen, jonka pienine korjauksineen voi palautuskirjekuoressa tai jalan viedä verotoimistoon.

    VastaaPoista
  11. Ohjelmoinnin opettamisesta kun puhuttiin, suomeksi on käännetty lapsille tarkoitettu kirja aiheesta:

    http://www.otava.fi/kirjat/9789511290384/#.VecTU2ZpunN

    VastaaPoista
  12. Verottajalla on todellakin hyvä rajapinta, meillä kaikilla on siellä tili. Miksei tuohon rajapintaan rakenneta Uber-tyyppistä applikaatiota: Palvelun ostajat ja tarjoajat kohtaavat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, raha liikkuu tililtä tilille via vero.fi/kela.fi jne... Porkkanana pienemmät kulut, sivu- ja vero-, sekä helppo synteesi toimeentulo- ym. tukien kanssa

    VastaaPoista

  13. On kyllä uskomaton hanke menossa hallitusherroilla. Kaikki uusiksi. Liikekannallepano rauhan aikana. Onneksi eivät pääse puusta pitkään kun seuraava superbuumi, jo kohisten USAssa voimaansa keräävä nousukausi vetää meidätkin mukaansa ja kuluttamisen riemuihin -jos se mitään olisi notkahtanutkaan. Ei ole. Paremmat ihmiset shoppailevat stokkalla, hyvät tokmannilla ja huonommat Myllypuron ulkoilmajakelussa.

    Nuorisotyöttömyyden sijasta studio/ateljee nuoret hommaavat kaupungin kämpän, jälkikasvua sivutuloksi päätoimisen toimeentulorahan jatkoksi ja ilmaisen opintoputken ja parkitun nahan. Ihan kivasti menee jos ymmärtää työyhteiskunnan ajan vaihtuneen ei-niukkuutta aikakaudeksi.

    Niukkuus ja puute ovat ihan absurdeja käsitteitä ja niiden häviö vie järjen liki kaikelta opitulta. Espoon Cinessä viime viikolla osuin mäihällä kiehtovaan leffaan. Vauraassa Sveitsi-Itävallassa, sielläpäin oli murkkuikäinen häijy ja kuinka ollakaan hänet ohjattiin työleirille -veks telkkarit, pelit, kännykät- vanha maatilatyö ja ponnistelu parantaa. Uskottavuus meni heti. Ei voi murkku uskoa mihinkään puurtamiseen tai ahkeroimiseen kauppakatujen noukintamarkettien jälkeen.

    Kappas vaan kasatun jengin oma pennalistis-simputusyllykkeistä nousi kuin nousikin oikeita haasteita, kiintymyksiä kuin perheitä. Pulpahti esiin vastuuntuntoa ja sisäpsyykkisiä elämänvalintoja, edes monelle, kun taas hintana oli ankarasta RUK:sta kai tuttu maitojuna tai kolari ja kuolo toisille.

    Näitähän nykypolvinen pehmoleluminäkin olen vain lukenut Väinö Tannerin poikajoukon seikkailuista Helsingin vesillä lautoilla, ongella, ja hukkumisilla -toisten vahvistua. Leffa oli jännä kun se näytti kuinka tällaiset kasvun olosuhteet kouluista ja asiantuntijaveltoista huolimatta yhä voivat syntyä, koulukiusaamisesta.

    Ei sopine jatkaa pidempään. Hallituksen rahasiemennyksistä eli kylvöstä, joka kutsuu aurinkoa ja vettä laihon nousta eli yksityisiä pääomasijoittajia, valtio maksaa rahastojen ensimmäiset tappiot, vertautuu aika aika tarkaan 150 vuoden taakse. Snellman/Aleksanteri II huusivat Valtiopäivät koolle ja kumosivat perinnejärjestyksen. Ammattikuntalaitoksen tilalle kaupunkiproletaarit, isäntien sijalle SYP:n rahamiehet, Borgström, Waren,Mechelin jne tekemään omia rahoja muidenkin käyttää ja velkselilailla häväistä ja laittomiksihuutaa vanhat luotto- ja luotamuspuheet ja -avut.

    Rahavalta uudistui, ja kaikkikin vaurastuimme. Kunka käynee tällä kertaa ? Uskomaton sote/verosotku päästetään irti ja sen tomupilvessä yhdistetään ja saneerataan firmat uusiin käsiin maksamalla hyvin nykyomistajille ja heidän perillisilleen. Siksi et kuule protesteja. Kaikkea on yltäkyllin ja raha on valmisteista helpoin, ihan vain mielentuote. Kysyy se tiettyä mielenlaatua. Aika matalaa, mensalla ja narsismiasteilla toki korkeata. Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista