15. heinäkuuta 2015

Sorpas



”Soita mulle Sorpas, taikka ryyppään Herpas. Soita laulu Rootoksen!...Kerran Rootokseen taas lähden, estää ei voi kutkaan. Täällä Pohjantähden alla mies vain joutuu putkaan…”

Huolestuin itsekin suomalaisten huonosta maineesta. Juha Watt Vainio kertoi, kuinka se oikein meni. Herbaa ei muuten enää saa. Muisti on kertovinaan, että oli tuhtia tavaraa. Olisiko Vainio viitannut hankalasti muistettaviin janojuoman nimiin, kuten ouzoon tai rakiin? Jos suomalainen turisti tilasi Herbaa, ehkä hän sai noita. Raki ainakin noudattaa fysiikan lakeja. Se mikä menee alas, tulee ylöskin.

Miksi Carl Mikael Bellman oliksi jotenkin hienompi kuin Vainio tai Tatu Pekkarinen? Juoppojen renkutukset ovat yhtä sytyttäviä kuin vanhat virret. Sävelkin on välillä sama.

Kerron teille joskus lähemmin muistin merkillisyyksistä. Laulajat ja näyttelijät osaavat ulkoa vaikka mitä. Sata laulua tai kymmeniä näytelmiä ei ole paljon mitään. Tosin nämä ammattilaiset usein sanovat, että vuosien kuluttua niissä on hiukan muistiin palauttelemista ja että lauluissa sävel, näytelmissä asiayhteys auttavat kummasti. Omasta puolestani lisään, että runoissa mitta auttaa niin paljon, että välillä epäilen koko keksintöä muistin tueksi.

Pari päivää sitten maalla pääsin ongelmitta mielettömyyteen. Tuo ”no-mind” eli mielen puute on eräissä idän uskonnoissa nostettu tavoitteeksi, ja se onkin jalo päämäärä. Syömään ruvetessa olin siinä määrin luonnon tilassa, että luulin laulua pohjalaiseksi – hurja oli paappa jo aikoinaan. Hurjempi vielä tuli poijastaan…

Se on ”Hulivilipoika”. Sanat Tatu Pekkarinen, joka oli Vainion malli ja esimerkki siinä kuin Helismaakin, ja nämä kaikki puolestaan Juicen. Pekkarinen ei ole enää kovin tunnettu. Onneksi "Kaunis Veera” –elokuva, oikeastaan ”Balladi Saimaalta” on edelleen television päiväohjelmistossa. Ketään ei häiritse, että Kaunis
Veera on sama sävelmä kuin ”Sepän sälli”, koska jälkimmäisenkin alkuperä on mutkikas. Lisäksi siitä, kuten asiallisista ralleista yleensä, on ronskeja ja huomattavan ronskeja versioita.

Keskiajan historia käyttää siis nyt lähdeaineistona pyhimystarinoita ja jopa kaikin puolin päättömiä eepoksia. Sata vuotta siihen meni että historiantutkijat huomasivat lukutaidon tarpeen. Hienossa seurassa puhutaan diskurssin strategioista, vaikka mielestäni ei ole hienoa panna kahta sivistyssanaa peräkkäin.

Jos toisin sanoen tutkii Suomen menneitä vuosikymmeniä, Me Tammelat tai Heikki ja Kaija tai Naapurilähiö on luultavasti parempi lähde kuin Allardt – Littunen tai Antti Eskola. USA:ssa on jo huomattu, että Peyton Place kertoo kumman paljon myös asenteiden muutoksista, ja Kauniit ja rohkeat ilmeisesti vielä enemmän.

Asenneilmaston kuvana ja ilmaisijana kaupallinen viihde ja puoli-kansanlaulu, jolla siis tässä yhteydessä tarkoitetaan halpahintaisia renkutuksia, ovat uskomusjärjestelmien kuvia. Luultavasti uskomusjärjestelmä on myös poliittisesti hyvin keskeinen asia. Hyysäämmekö rosvoja? Lapioimmeko raha Sorpaksille?

Faktat eli tosiasiat eivät ole tärkeitä, koska ne eivät kiinnosta ihmisiä. Ostokset (kuluttajakysyntä) ja äänestäminen valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa määräytyvät uskomusten pohjalla. Itse asiassa myös terveys (hoito ja hoiva) on hyvin keskeistä uskomusten teutaroinnin aluetta. Jatkuvasti väitetään, että puolet ihmisten syömistä lääkkeistä on turhia ja kaikki liian kalliita.

Tuosta lääkeasiasta en halua nyt jatkaa keskustelua, koska tietoni eivät riitä. Biologian puolella kuitenkin näyttää selvältä, että syöminen ja ruuansulatus, mukaan luettuna elimistön mikrobit, saattavat vaikuttaa luultua paljon enemmän mieleen. Esimerkkikysymys: aiheuttaako penisilliini masennusta? (En tiedä.)


Olen kuitenkin ymmällä. Vanhojen kertomusten ja laulujen pyhä kolminaisuus oli etenkin nuorille miehille viina, tupakka ja holtittomat sukupuolisuhteet. Onko siinä jokin logiikka, että julkinen valta ruhjoo näitä kaikkia? Käytännössä kaikki, mitä maalaismies teki elääkseen ja levätäkseen muutama vuosikymmen sitten, on nyt kiellettyä tai paheksuttua. Olisiko tässä edistysharha?

16 kommenttia:

  1. Viinaa, tupakkaa ja irtosuhteita yhdistää nautinto, vieläpä helpohkosti saatava. Ennen kahvikin kuului noihin, mutta ruhtinaat joutuivat taipumaan siinäkin. Muita "säädellään". Ei eliitti niistä kieltäydy, päinvastoin, ja koska ei kieltäydy, ei oikeasti paheksukaan vaan pitää oikeuden niihin vapaammassa muodossa itsellään. Tämä koskee huumeita nykyään erityisesti.

    Syy: eliitti halveksii enemmistöä, "rahvasta" - "tavallisia ihmisiä", kuten sanoisi entinen ministeri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puolestani halveksin, niin eliittiä, kuin rahvastakin. Itse siinä rimpuilen yksinäni kahden kammotuksen välissä.

      Poista
  2. Simo Hämäläisen "Jätkät" romaanissa Humu viheltää taksin takapenkillä pornolaulua, ja kun kuski mulkaisee taustapeilistä, se sanoo; "ei tää oo niillä sanoilla, sama sävel vaan."

    VastaaPoista
  3. No vastikään tuli töllöstä ohjelma, jossa todettiin, että terveet ihmiset kun söivät pari viikkoa probiotteja, niin niiden stressisietokyky parani ja tämä paraneminen näkyi aivokuvissa. Samassa lähetyksessä joku mies sanoi ihmisellä olevan kolmet (3) aivot; isot, pienet ja vastan bakteerien äly.

    VastaaPoista
  4. Me Tammeloissa lienee se ongelma että ne tulivat suorana ulos. Tallenteita ei taida juuri olla. Eine Laine taisi rekrytoida vuorollaan kaikki Lallukan kakarat statisteiksi.

    AW

    VastaaPoista
  5. Minusta Kauniit ja rohkeat, Salatut elämät tai muut suositut tv-ohjelmat kertovat ennen kaikkea näiden sarjojen asenteista ja niiden muutoksista, eivät niinkään todellisista asenteista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne kertoo myös yleisön asenteista: jos eivät kertoisi, tuollaiset sarjat eivät olisi niin suosittuja ts samaistumiskelpoisia.

      Poista
    2. Olen eri mieltä tuosta samaistumiskelpoisuudesta. Kun tarjonta on niinkin kapeaa kuin on, mitä tahansa töllötetään.

      Poista
  6. "Jos toisin sanoen tutkii Suomen menneitä vuosikymmeniä, Me Tammelat tai Heikki ja Kaija tai Naapurilähiö on luultavasti parempi lähde kuin Allardt – Littunen tai Antti Eskola. USA:ssa on jo huomattu, että Peyton Place kertoo kumman paljon myös asenteiden muutoksista, ja Kauniit ja rohkeat ilmeisesti vielä enemmän."

    Jokin on muuttumassa, moraalin puolella. Toki vain muutos on pysyvää, mutta silti. 35 vuoden kuluessa on otettu aimo harppauksia. Jotkut radio-ohjelmat muistuttavat kummasti niitä juttuja, joita kuuli ennen vain kaljakuppiloissa, yleensä pöhnäisten suusta. Nyt niitä heitellään ohjelmassa jos toisessakin ilmeisesti selvästä päästä. Tv:n ja radio puolella.

    Viihde menee pornommaksi koko ajan. Rahvaanomaistuu. Naurua pitäisi olla ettei ahdistuttaisi, silti nauru monesti paljastaa ahdistuksen ja surun. Työpaikkani kovimmat hörsköttäjät eivät ole päässeet elämässään helpolla. Purkavat ahdistustaan. Taivaassa ei ole huumoria, väittää Mark Twain. Iloa siellä on muttei huumoria, sillä huumorissa on surua ja ahdistusta. Ja niitä ei tunneta taivaassa.

    VastaaPoista
  7. Kuinka tässä nyt tuli tunne, että mutkan kautta blogistimme, yrittää selittää, että rahan lapioiminen Kreikkaan ja Kreikan kautta mm. pankeille ja asekauppiaille, on jotenkin fiksu, tarpeellinen ja vain pienen valaistuneen ja vastuullisen piirin ymmärtämä hanke, jota rahvas typerine renkutuksineen ei vain voi tajuta.

    Tietenkin jos tavoite on kaikkien yhteisvastuu kaikesta, vallan keskittäminen, yhteinen rahapussi ja liittovaltio, näin tietysti onkin. Silloinhan euro ja kansojen kyykyttäminen sillä ei ole missään tekemisissä raha-asioiden kanssa, vaan se on puhdasta valtapolitiikkaa. Ja siltähän se nyt mm. Kreikassa aika pahasti näyttää.

    Missä on uskallus kertoa avoimesti tästä yhteisvastuun ja liitovaltiopolitiikan autuudesta ja tulevasta auvosta, jos se kerran ihmiskunnan ja ainakin Euroopan tuleva onnela on?

    Miksi salata päämäärä ja tyytyä vain vihjailemaan ja väittämään rahvasta tyhmäksi? No, ymmärsin taas varmaan väärin tai en ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulkointasi on villi. Mitään tällaista tässä ei yritetä väittää.

      Poista
  8. Mikähän siinäkin on, että se kansanosa, joka eniten kerskuu avarakatseisuudellaan ja suvaitsevuudellaan, on kaikkein ahdasmielisin kun kyseessä on heidän epäihmisiksi leimaamansa sakki?

    VastaaPoista
  9. Kuka pentele on kussut saappaaseeni!

    VastaaPoista
  10. Me Tammeloiden isää esittänyt Heimo Lepistö vietti viimeiset vuotensa kotiseudullaan Kyrönmaalla, Kyrönjoen rantatörmällä (sivumennen sanoen vastapäätä synnyinkotiani). Hänen tuhkauurnansa oli jonkin tiedon mukaan pitkään kotinsa takan reunalla. Hieno näyttelijä, muistan hänet myös Kiannon Punainen viiva-elokuvan isän osasta.

    VastaaPoista
  11. ... af Hällstömin ohjaama elokuva oli tietysti Ryysyrannan Jooseppi.

    VastaaPoista
  12. Huomautamme lukeneemme mielenkiinnolla K. Kemppisen kertomuksen "Esa Junkkarista", hänen punaisesta De Sotostaan sekä olviretkestä Loviisan oikeussalille. Suosittelemme Kullervo Kemppisen kirjaa Laamanni muistelee erinomaisen hyvänä elämänkertana ja opettavaisena teoksena. Ja mainitsemiani lukuja esimerkkinä osa-aikaisesta hulivilipojasta. Eteläisen Pohjanmaan paras tavara!

    VastaaPoista