Vesissä silmä

Poliittinen viihde houkuttelee toivomaan, että yleisön pettämisen keinoihin keskittyneet tutkijat julkaisisivat tiedot Sipilästä, Soinista ja Stubbista. Ei näet tule heti mieleen muita näin nopeita nahkanvaihtoja.

Jos luodut nahat saataisiin eläintieteelliseen museoon, kävijöitä riittäisi. Se isoin olisi Soinin. Käärmeen nahka on aika ohut ja sen tilalle kasvaa oleellisesti samanlainen uusi. Muutosvaihe kuitenkin harhauttaa silmää ja tekee matelijasta haavoittuvan, vaikka esimerkiksi myrkkyhampaat ovat tallella.

Malibussa opin, että ”rattler” eli se tavallinen kalkkarokäärme ei ole koko maailman kauhu. ”Sidewinder” luovutti nimensä eräälle ohjustyypille. Se kulkee merkillisesti poikittain ja jättää oudot jäljet. Ystäväni, joka asuu siellä vuorilla, ei valitettavasti ollut suuntautunut valokuvaukseen. Hän väitti, että viime maastopalossa, joita seudulla esiintyy säännöllisesti, kalkkarokäärmeet pakenivat paksuna puurona tulirintamaa. Olisi siinä ollut näkemistä.

Stubb on vaihtanut hahmoa nyt jo useita kertoja. Millainen hän oikeasti on, sitä en tiedä, mutta arvaukseni on, että hänessä ei ole oikeasti mitään. Kysymyksessä on mies vailla ominaisuuksia.

On mielenkiintoista nähdä, miten mies tottuu uuteen pelipaikkaan. Keskushyökkääjäksi hänestä ei ollut. Taidoissa ei ole moittimista, mutta onko niiden takana jatkuvasti mainitun, käsitteenä mielestäni aivan epäselvän ”tahtotilan” lisäksi tahtoa, siitä ei ole toistaiseksi todisteita. Tiettävästi rotta kulkee vaivattomasti aukosta, josta se ei mahdu. Kerran näin havainnollisen piirroksenkin rotan kallon muodosta ja vartalon luista. Rakenne muistuttaa vahvasti pulloon koottua laivaa.

Ministeriltä odotetaan tuota luustollista erikoisuutta. Kaikkein paras olisi kaksoisrakoministeri – kielikuva on kvanttikenttäteoriasta. Ministerin pitäisi kyetä kulkemaan samanaikaisesti kahdesta eri aukosta ja jättää itsestään vain interferenssikuvio, siis se sellainen, joka tuo mieleen viivakoodin.

Sipilällä on ilmeisesti jossain takaliston tuntumassa rauhasia, joista hän pystyy ruiskuttamaan feromonia. Kysymyksessä on laaja valikoima aineita, joita käyttäen eliöt viestittävät muun muassa vaaran lähteestä ja ravinnon löytymisestä. Ensimmäisenä todettiin välillisesti mehiläisten ”hajukieli”. Tätä nykyä järjestelmä tunnetaan hyvin laajasti.

Aineen erikoisuus on pienryhmäkohtaisuus. Näillä feromoneilla saattaa olla tekemistä myös parinmuodostuksen kanssa. Ihmistä ei ehkä vedä toisessa ulkomuoto, vaan haju. Mutta tuo ryhmän kiinteyttäminen on puoluejohtajan ja pääministerin keskeinen taito.

Sipilä selvitti vaikean ongelman. Yleisö oppii yhdistämään tietyt alistavat ja altistavat hajut ihmisen piirteistä silloinkin kun mitään hajua ei ole. Tyyppitapauksia ovat televisio ja radio.

Lehdistö kulkee kohti tuhoaan, kun ottamatta lukuun keskenkasvuista naaraspuolisten ihmisten maitorauhasten ja niitä ympäröivän kudoksen ylenpalttista esittelyä lehdet edelleen tukeutuvat lukijoiden rationaalisiin tunnisteisiin. Eivät ne ole rationaalisia. Ne on ajat sitten käsitetty huonoiksi ja hitaiksi. ”Presidentti Kekkonen lausui… ja jatkoi… lisäten että…”

Joka tapauksessa nyt ennen hallituksen ohjelman esittelyä eli haukkumisen aloittamista ehtii sanoa, että Sipilä otti merkillisellä tavalla julkisuuden hallintaansa. Ihmiset kulkevat hänen perässään. Hän on toistellut tyhjää termiä luottamus. Itse hänellä on kyky herättää luottamusta. Se on merkillepantavaa, koska ei hän ole toistaiseksi tehnyt politiikassa mitään luottamusta herättävää.

En vihjaa, kun sellaiseen ei ole mitään aihetta, mutta kaikkein etevimpiä herättämään suurta ja syvää luottamusta ovat yleensä huijarit.

Soini on hidastanut puherytmiään puolella. Hänellä on näemmä ministerihotellissa puhtaita paitoja, sattuneesta syystä mittojen mukaan tehtyjä, ja jossain komerossa parturi. Mikään ei ole niin haitallista vanhenevan miehen uskottavuudelle kuin huonosti ajeltu parta.

Moni kysyy meillä ja ulkomailla, oliko Soinin operaatiokokonaisuus tarkasti suunniteltu vai osoitus suurenmoisesta opportunismista, siis taidosta tarttua tilanteisiin sitä mukaa kuin niitä ilmenee. Hänen aikaisemmin ajamansa ideologia oli metritavaraa. Onko siitä mitään jäljellä ja oliko sitä todella olemassa, sitä emme tiedä.

Niin on kuitenkin käynyt, että perussuomalaisissa on useita taitavia henkilöitä. Vakuutan pitäväni Jussi Halla-ahoa vaarallisena tuholaisena. Se ei estä minua vakuuttamasta, että hän on yhtä epätavallisen nopeaälyinen kuin Soini ja siten tietysti tämän pahin vaara. Murhamies on aina pretoriaanikaartin johtaja.