3. huhtikuuta 2015

Korsi kekoon



Sydäntä kouristi, kun toimittaja kirjoitti lehdessä saamastaan kirjeessä. Totisen kilvoituksen jälkeen kirjoittaja oli tullut siihen tulokseen, että lapsi oli päässyt kouluun. Kirjeessä mainittiin lähikoulu ja ne lait ja asetukset, joihin tämä korkea asia perustui, nimittäin oppivelvollisuus.

Toimittaja hyväkäs kehtasi samassa yhteydessä siteerata amerikkalaista kirjettä, jossa asia oli juuri sama. Mistä lienee saanut käsiinsä.

Suomalainen kirje oli minun mielestäni täysin tavallinen, muotoa ”sen johdosta että… lain… asetuksen… ilmoitetaan… minkä vuoksi… ja kun…” Amerikkalainen kirje alkoi jotenkin niin että ”Hienoa! Jack tulee meille kouluun. Olen varma, että tästä tulee hienoa… Osoite on… Soittakaa ihmeessä tai laittakaa meili… Jill (rehtori)…”

Niin kauan kuin muistan on ollut virkakielikomiteoita, jotka ovat aikanaan julkaisseet virkakielellä mietintöjä, joissa on käynyt ilmi ja havaittu, että virkamiesten ja virastojen kirjoituksissa kukaties saattaisi olla parantamisen varaa, siis selkeyden ja ymmärryttävyyden kannalta.

Erinäisiä tutkimuksia tehdessäni kävin lopulta läpi paksun pönäkät kirjaluettelot, joita hallussani oli ainakin vuodesta 1809. Niistä havaitsin, että samanlaisia toimikuntia oli istunut pohtimassa tätä asiaa ainakin tuosta vuodesta alkaen.

Kun muutaman kerran juttelin aiheesta Nikulan Paavon kansa, joka oli ottanut esimerkiksi johonkin vetämänsä ryhmän paperiin minun kirjoittamaani tekstiä, siis näytteeksi siitä, miten ei missään tapauksessa pidä kirjoittaa, tulimme alustavasti siihen tulokseen, että vuoden 1734 lain selkeys oli tapaturma. Tarton hovioikeus oli jäänyt työttömäksi, koska Itämeren itäranta oli siirtynyt toisten valtiaiden alaisuuteen, ja hovioikeudenneuvokset pantiin muun toimen puuttuessa kasaamaan valtakunnalle lakikirjaa.

Näistä tapahtumista on kirjoitettu väitöskirjoja ja muita tutkimuksia, mutta arvoitus pysyy. Työ onnistui! Ehkä kirjoittajat olivat niin ikävissään, että aikansa kuluksi kirjoittivat niin kuin ihmisen kuuluu ja yhteisen kansan etua ajatellen.

Varastakaapa jostain sellainen vihreäkantinen lakikirja. Niitä ajelehtii siellä täällä. Siinä sisäkannessa on ne tuomarinohjeet, jotka omaksuttiin jo 1734 ikään kuin lain veroisiksi, vaikka ne ovat noin 200 vuotta aikaisemmin keräiltyjä lainopillisia aforismeja enimmäkseen luterilaisuuden hengessä, vaikka mukana on myös keskiajan parhaita perinteisiä lausahduksia. Ei niitäkään lukija ymmärrä, mutta tulee juhlallinen olo.

Tätä nykyä tuomioistuinten ratkaisut kirjoitetaan useimmiten hyvin, mutta ne ovat tolkuttoman pitkiä ja niin sanottu punainen lanka on välillä vaikea löytää. Eikö tällainen olisi hyvä päätös pahoinpitelyjutussa.

”Ei kuule Janatuinen käräjäoikeus usko sinun juttujasi. Nyt tulee linnaa. Me tuomitsemme sinut kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen, mutta ehdollisena.

Emme usko selityksiäsi. Sinä löit sitä toista juoppoa turpaan Museokadun taksijonossa, vaikka et tunnusta. Se taksimies näki ja kävi täällä todistajana. Toinen todistaja oli kyllä kännissä, mutta me uskomme häntä enemmän kuin sinua. Toisen miehen leukaluu murtui, ja sinulla on lyömisen jäljet oikeassa kädessä niin että tämä on selvä juttu. Jos olisi viitsitty suorittaa perusteellinen tutkinta, niin kyllä sinun käsistäsi olisi löytynyt nämä DNA-merkit lyödyn ihosta.

Kun rangaistus on ehdollinen, pääset nyt vapaaksi. Älä luulekaan, ettei tullut mitään rangaistusta. Auta armias, jos jäät kiinni uusista rötöksistä. Silloin joudut istumaan tämänkin rangaistuksen, vaikka se asia ratkaistaan sitten erikseen. Ja jos heittäydyt muuten aivan mahdottomaksi, voi tästäkin vielä tulla linnareissu.

Kaksi kuukautta vankeutta ei ole erikoisen paljon eikä vähän. Se on normirangaistus ja sopii mielestämme sinulle. Pahoinpitelystä pääsee joskus sakolla, mutta päähän lyöminen on vaarallista. Jos lyöty kaatuu, niin kuin usein käy, siinä ei ole aina hengen meno kaukana, ja pysyviä vammoja tulee aika usein.

Maksat uhrille korvaukset. Se tekee yhtensä 10 000 euroa. Siinä ovat mukana hoitokulut ja kipu ja särky. Ellei rahaa rupea löytymään, ulosottomies tulee. Kun sinulla ei kuitenkaan ole noin suurta summaa, juttele tämän uhrin tai ulosottomiehen kanssa. Yleensä järki voittaa näissä asioissa. Voi olla että sinulle tehdään maksuaikataulu. Ihme kyllä, sinulla ei ole toistaiseksi luottotiedoissa vikaa. Me tarkastimme sen asian. Ellet maksa tätä, luottotiedot menevät, ja siitä on sinulle paljon hankaluuksia ja harmia niin että kannattaisi nyt kerrankin miettiä ja ottaa asia vakavasti.

Lainkohdat on lueteltu eri lapulla. Tästä päätöksestä saa valittaa hovioikeuteen. Ohjeet saat tästä suoraan käteesi. Toivottavasti emme tapaa näissä merkeissä.”


21 kommenttia:

  1. Tuossahan tuli esille ongelma ja mahdollinen ratkaisu, josta ainakin edellisestä Kemppinen on puhunut aikakin 1990-luvulta (josta vasta olen häntä "seurannut"): siis jos kirjoittaa kaikille kaikkea (osapuolille ymmärrettävät perustelut, mahdolliselle valitustuomioistuimelle ja laillisuusvalvojille teknisen työpaperin ja toimeenpanoviranomaisille toimivan seuraamuspiirrokset ei voi onnistua juuri missään erityisen hyvin. Sitä saa mitä mittaa eli mainituista keskimmäinen on tuomarille tärkein ja sen näkee.

    Pragmaattiset jenkit tykkäävät kevyestä rekvisiitasta - siinä missä me tekisimme jonkin ikään kuin absoluuttisia lakeja ja asetuksia säätäen sekö ikuiselta vaikuttavia virkoja perustaen he pykäävät pari programmea tyyliin juuri "Hi Dude" ja hämmästys on melkoinen jos jotain on parin vaalisyklin jälkeen sellaisenaan tallella.

    VastaaPoista
  2. Ilmari Turjan mukaan Kajaanin tuomiokunnan tuomari ukko-Stenius perusteli tappotuomiota seuraavasti: "Minkä tautta sinä tapoit kirveellä sen minun ystäväni Ronkaisen Pekan? Minun pittää nyt panna sinut elinkauveksi kuritushuoneeseen, jotta vastakertana muistat, mitä kirveellä vestetään."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrankin it-alalla...lauantaina, 04 huhtikuuta, 2015

      Olipa likellä etten pannu tätä tänne, vaan nythän on kiitettävä. Tämä oli ominta ukkotuomaria. Esikuvallisuus.

      Milloinkaan ei ole niin paljon aikaa kuin tuomarilla käräjiä istuessa.

      Tenjus!

      Ja: Totttapa pussaat sitä hampaitaan hiovaa Sallia puolestani...

      Varoiksi, tämä on se Ilmari Turjan Se kuusi ja se kivi.

      Ihailen, kulmakivi kirjoittajalle. Lämmin ja ymmärtävä katse jossa on erottelukykyä.

      I. H.

      Poista
  3. Tuomion selkotekstistä tulee mieleen tämä tuore tapaus. Jo muutamankin kerran on olut esillä se, että tuomari kyllä tietää syyllisen, koska poliisi on hänelle kertonut.

    Hesari infoaa, että "syyttäjät hahmottelevat edelleen valitusta" Auerin jutussa. Tämä Aarnio taas on jo monta kertaa kiistänyt syytteet, miksi niitä luetaan aina lisää, eikä miehen sanaa uskota?

    Järjestelmää kohtaa jää varteenotettava epäily allekirjoittaneen taholta.

    VastaaPoista
  4. Hyvää pääsiäistä! Kiitos asiaan puuttumisesta. Päivi Anttikoski sai nyt pyhästä ja painavasta lakikirjasta päähänsä! Otan osaa.
    Jarkko Tontti kirjoittaa juristien kielenkäytöstä tämänaamuisessa HS:n kirja-arviossa (Ian McEwan, Lapsen oikeus), hyvin. Varokoon päätään!Tilasin po. kirjan heti.
    Lukiolaisena "suomensin" kylän mummoille lääkärilatinaa. Sepä oli hauskaa ja mieltä nostattavaa. Toimeksiantajat olivat tyytyväisiä: "no tuota se lääkäri on sanonutkin". Mitään kohteelta salattavaa ei papereilta löytynyt.
    Myöhemmin olen silloin tällöin suomennellut mummoille Kelan ja verottajan kirjeitä. Mitenkähän kauan selviän omasta viranomaispostistani?

    VastaaPoista
  5. Loistava suomennos. Kannattaisiko jonkun alkaa tekemään näitä rahasta, vaikkapa Verohallituksen päätöksistä kahden eri maan asuntojen asemasta perintöverotuksessa.

    VastaaPoista
  6. Olen sitä mieltä, että jokainen kirjoittaja kirjoittaa aina, paitsi asiasta, myös itsestään. Tekee tekstillä omaa kuvaansa. Mutta en tiedä, haluanko edes nähdä sitä ihmistä, jonka kuva tuo ilmoitusteksti on.

    VastaaPoista
  7. Hm niin. Metron vapaaehtoiskolumnisti pyysi äidille yhtä vapaapäivää valtiolta.
    Kyllä niin. Katsokaamme, mekin. Joilla on tästä asiasta ymmärrys; on myös vastuu.
    Ikäänkuin mikä se.. Se valtio on.

    VastaaPoista
  8. Oiva oikeuden loppulausunto! Varmaan syytettykin ymmärtää ja ottaa opiksi, tai jos ei ota, ei se enää oikeuden vika voi olla. - Pienemmät rikokset, kuten esim. käräjäkyläoikeuden puheenjohtajan tyttäreen sekaantuminen, voisi kai silti hoitaa "sen pitemmittä puheitta". Temokraattisesti tietysti.

    sie oot pannuki meijän Anneliakin, tunnusta pois

    VastaaPoista
  9. Hyvä Jukka! Huovishenkinen loppu tuossa blogissa. Minä välillä häpeän omassa oppilaitoksessani tuota kapulaista lakikieltä. Onko parempaa konstia vierottaa lukija/kuulija.
    Saatans tärkeilijä, ne ajattelloo.
    Mutta ilman tärkeilyä yksi hupaisa osa olisi tästä elämästä poissa.( Vrt. Matti Vuori puolustaa syytettyä Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä.)
    Olen varma että edessä on huikea kevät 2015!

    VastaaPoista
  10. Muistatteko Jussi Jurkan esittämän poliisin:
    "Janatuinen..... paranna tapas.... tai mä isken sun kuonon mäsäks!

    VastaaPoista
  11. "Sinä makaroonit liiskaksi keittänyt oot,
    siis joudut sä saatanan halttu-hu-hun."

    Tuo pilkkalaulu oli viimeinen pisara erään naisen sadistisessa kohtelussa, jota sai mieheltään, jonka sitten murhasi ketunmyrkyllä maustetuilla täytetyillä paprikoilla. Veikko Huovinen käsittelee artikkelissaan "Erään murhan motiivit" aikanaan suurta huomioita saanutta montenegrolaista oikeudenkäyntiä. Syytetyn oikeudessa esittämän pitkän puheenvuoron jälkeen "tuomari koputti tohkeissaan pöytään ja sanoi: - Nyt julistan, saatana, tuomion!"

    Rouva julistettiin syyttömäksi ja saamaan miesvainajansa omaisuuden ja lisäksi valtion varoista 1500 mk tapporahaa.

    VastaaPoista
  12. näin pitkäperjantaina kirjoitan teille ihan muusta
    Kristinoppi raskautti tällä viikolla
    Se tie vie viimein taivaaseen mutta tie se on tuskien
    Sattumoisin olin samana päivänä neljässä pääsiäishartaudessa
    Vie yrttitarhasta polku Golgatalle
    voiko olla raskaampaa synkempää
    Syyllisyys
    en voi toivottaa hyvää Pääsiäistä

    VastaaPoista
  13. Olisin onnellinen, jos saisin tuollaisen oikeuden päätöksen! Ihanhan tuosta ymmärtää, kuinka asia on.

    VastaaPoista
  14. Hesarin jutun kirjeessä ei pistänyt silmään vaikeakielisyys vaan uhkaava sävy: voit valittaa, jos uskallat. Koska nykyään vaaditaan medialukutaitoa, veikkaan että se on tehty pelottelemaan vanhempia, jotka pitävät lapselleen määrättyä koulua kulttuurisesti liian rikkaana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka vain pieninkin lapionpistoin tulee rasismia edistää.

      Poista
  15. Tulipahan makeat naurut! "Ei kuule Janatuinen käräjäoikeus usko sinun juttujasi...". Voi kunpa virkamiehet kirjoittasivat oikeasti noin, niin ei olisi tylsää. Mahtaakohan virkakielen jäykkyys johtua historian painolastista, kun matkitaan copypastella entisiä päätöksiä? Olisikohan virkakieli tuollaista, jos se luotaisiin nyt?

    VastaaPoista
  16. Näin piinaviikon lopulla ja tuomiokirkon vieressä asuvana vielä koulupakosta ja oppivelvollisuudesta. Se oli jo veljeksille hirmuinen ja pelottava asia. Niin kuin meistä itse kullekin.

    Kuusivuotiaan on ollut lottovoitto syntyä Yhdysvaltoihin. Hän on pääsemässä elämänsä seikkailuun: kouluun. Kaikki aarteet, seikkailuretket, uudet ystävät odottavat siellä. Perhe järjestää naapureiden kanssa juhlat ennen pikku Alicen tai Johnin jännittävään kouluseikkailuun lähtöä.

    Täällä koulun ensimmäisessä yhteisessä (tuomio)juhlassa koulun rehtori jämitti juuri seitsemän täyttäneelle tyttärelleni puolen tunnin saarnan jostain pelottavasta pisatutkimuksesta yksitoikkoisella nuotilla. Rohkeimmat lapset olivat levottomia, mutta kaikki tahtoivat pois tuosta pelon ja kidutuksen pesästä. Eikä saarna loppunut, ei millään.

    Mitä eroa Suomen ja USA:n ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnoilla on? Kymmenet tuhannet ulkomaiset, mukaan lukien suomalaiset, opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan USA:n yliopistoihin ja collegeihin, vaikka lukukausimaksut ovat kymmeniä tuhansia. Suomessa ulkomaisia on joku kymmenen, joku sata, vaikka opinnot ovat ilmaisia! Oppikirjat englanninkielisiä, samoin monet luennot ja tentit.

    On meillä vielä koulumaailmassa työtä kielen, asenteiden ja markkinoinnin ammattilaisilla, ennen kuin voimme kerätä lukukausimaksuja ulkomaisilta opiskelijoilta.

    VastaaPoista
  17. Joo, hyvältä jossain mielessä tosiaan saattaa jonkun kannalta tuntua. Mutta valuvika on väärässä oletuksessa siitä, mikä oikeuden tuomio tai päätös on. Sehän nyt vaan ei ole viesti tai vastaus vain jollekin tietylle asianosaiselle. Oikeudenkäynnissä on aina vähintään kaksi osapuolta. Miltähän mahtaisi tuossa ilmeisen parodisessa esimerkissä tuntua pahoinpitelyn uhrista, kun tuomio olisi korvausperusteluja myöten osoitettu vastapuolelle, ja vielä tuttavallisessa toisessa persoonassa.

    Ei kaikki, mikä tuntuu kivalta, ole missään syvemmässä mielessä hyväksyttävää, vaikka sitten saisikin miten laajaa kannatusta hyvänsä erilaisilla pintajulkisuuden suunnilla.

    Ja Rienzi tuossa alussa oli oikeassa.

    VastaaPoista
  18. Kaipa yksinkertaisessa jutussa tuomion voisi noin JULISTAAKIN, hieman tyylitellen. Sanomattakin selvää on, että kansliassa se sitten pitäisi hinkata kuriaalityyliseksi, jostain ihme syystä.

    (nythän suunnitellaan, että lainvoimaisissa jutuissa noita perusteluja ei enää tarvitsisi kirjoittaa puhtaaksi.)

    VastaaPoista