As such, Lemley

Se analogiamenetelmäpatentteja koskeva kirjoitus, joka tulee julki englanninkielisessä alan teoksessa, teetti työtä ihan mahdottomasti. Aihe vaikuttaa eksoottiselta, mutta asialla on käytännön merkitystä.

Patentti voi olla niin tärkeä, että yrityksen koko toiminta riippuu siitä. Esimerkkejä on Suomestakin. Viimeksi lehdille ilmoittautui Kone Oyj., jossa suojatut keksinnöt ovat olleet kauan erikoisen huolenpidon aiheena. Tästä hiilikuidun käytöstä vaijerin sijaan oli lyhyt esittely televisiossakin. Nokian patenttisalkkua väitetään hyvin arvokkaaksi; jos tiedän asiasta jotain tarkempaa, en kerro. Samsung ja Apple ovat kuitenkin käyneet oikeutta omista patenteistaan, niiden loukkaamisesta ja korvauksista. Tuo ala on poikkeus säännöstä. Tuomioistuimissa tavataan ja rahaa menee.

Eräät kuuluisat tietotekniikan patentit vaikuttavat oudon yksinkertaisilta. Amazonin ”yhden klikkauksen ostaminen” ällistytti sekä maallikot että ammattilaiset. Miten tuollaiseen oli ihan myönnetty patentti?

Järjestelmä ei ole millään päässyt tietotekniikan patentoimisessa tasapainoon. Vanhastaan itse lakitekstissä on ollut kielto. Tietokoneohjelmaa ei voi patentoida (Patenttilaki 1 § 2 mom. 3 – EPC 52). Kielto tulkitaan: ei voi patentoida ”sellaisenaan”, as such. Pelkkä ohjelma ei kelpaa. Sille täytyisi olla tekninen käyttö. Tämä tuomioistuinten kanta on mennyt vähä vähältä sekaisin, eivätkä lainmuutoshankkeet ole auttaneet. Ongelmaa on käännelty ja väännelty myös Suomessa.

Tausta-ajastus on terve. Patentit koskevat hyvin laajasti käsitettynä ”tekniikkaa”. Esimerkiksi uusi ja ennennäkemätön matemaattinen kaava ei käy patentoitavaksi, ellei osoiteta sille teknistä käyttöä. Teoreettisessa fysiikassa on suorastaan tavallista, että esimerkiksi uusi alkeishiukkanen löydetään laskemalla. Sen toteaminen kokeilemalla saattaa toteutua vain välillisesti. Alkeishiukkasen patentointi taitaa kuitenkin olla myös arkijärjen pohjalla mahdoton, kummallinen ja naurettava ajatus. Hiukkaskiihdyttimen patentoiminen puolestaan on täysin mahdollista, jos se nimittäin on uusi ja keksinnöllinen.

Rinnakkaisongelma on algoritmi, joka voi käytännön kannalta olla hyvin lähellä tietokone-ohjelmaa. Opetuksessa on tapana sanoa, että algoritmi on implementoitava softaksi ennen kuin oikeudellisesta suojasta voi keskustella järkevästi.

Ja tämä on muuttunut USA:ssa. Käytä hakukoneessa tällä nimityksellä:

Alice Corp. v. CLS Bank

Kysymys on USA:n korkeimman oikeuden päätöksestä, joka annettiin pari kuukautta sitten. Se on ensimmäinen ohjelmistopatenttia koskeva prejudikaatti Bilskin jälkeen eli moneen vuoteen. Ydinsisältö on ”as such” –opin paluun ja yleisemmin softan patentoinnin vaikeutuminen.

Mark Lemley arvioi, että lisäksi ehkä suurikin osa viime vuosikymmenien softapatenteista on Alicen jälkeen vaarassa. Ne eivät ehkä kestä mitättömyyskannetta.

http://www.ipwatchdog.com/2014/09/04/the-ramifications-of-alice-a-conversation-with-mark-lemley/id=51023/

Linkin takana on haastattelu. Juttu on sen verran yleistajuinen, että suosittelen sitä lämpimästi niille onnettomille, joiden on oltava selvillä tämän alan tilanteista.

Ei heitä niin paljon ole, mutta mutta… Sekä näissä asioissa että uuden teknologia ja uusimman farmakologian alalla patenteissa ja tekijänoikeudessa liian monen liiketoiminta pohjautuu perusteettomaan uhkailuun ja kilpailijoiden tietämättömyyteen. Aivan aiheeton kieltokirje (”cease and desist”) tehoaa kovin usein. ”Alice” saattaa avata patenttitrolleille uusia mahdollisuuksia.

Patenttitrolli tarkoittaa liiketoimintaa, jossa liiketulo hankitaan pelkästään oikeudenkäynneillä. Muuan menettelytapa oli ”sukellusvene”. Ikään kuin veden pinnan alle voitiin piilottaa vaarallisia ansoja, siis hankalasti havaittavia patenttivaatimuksia, jotka voitiin tarvittaessa ottaa esiin perusteeksi käytännössä usein aiheettomille korvausvaatimuksille.

Lääkkeissä ja geeniterapiassa ekvivalenssitulkinta on johtanut samanlaiseen vahingolliseen epävarmuuteen. Alussa mainittu kirjoituksemme liittyy juuri tähän asiaan. Lemley ottaa kantaa juuri tähän. Käytän tässä omaa muotoiluani: alan (tietoteknioikka; farmakologia) vaikeaselkoisuutta ei saa kääntää aseeksi yleisöä vastaan. Vaikka patenttijärjestelmä kokonaisuutena taitaa olla vahingollinen (ja nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä samoin), käyttökelpoisia vaihtoehtoja ei ole. Siksi tuomioistuinten ja alan asiantuntijoiden on otettava kantaa ennen suistumista äärimmäisen hulluuden alueelle. Ja se on tehtävä perinteisin keinoin, perinteisellä kielellä, ei niin kuin blogissa, ei niin kuin tässä.