Salaillen

Tieto on salainen luonteensa vuoksi tai haltijallaan. Salassapito riippuu siis salassapidettävästä tai salassapitäjästä. Lukijan ei pidä kääntää sivua. Tämä nyt ei ole hiusten halkomista. Eräs auto on OK, jos minä istun siinä. Jos ratissa olet sinä, se on poliisin ja tuomioistuimen mielestä ”varastettu auto”.

On aina ja kaikkialla salaisia tietoja. Maamme ydinaseiden laukaisukoodia säilytetään seuraavassa paikassa […]

Kommentoija kysyi lääkärin siivoojasta. Muutetaan kysymys sairaalan putkimieheksi. Siis lääkäri ja muu terveydenhuollon ammattihenkilö on vaitiolovelvollinen. Tämä määrittelee siis salassapitäjät. Heidän on vaiettava potilaiden asioista. Niitä asioita ovat potilaiden terveydentilaan liittyvät tiedot. Laki mainitsee myös vammaisuuden ja hoitotoimenpiteet.

En seiso putkimies-esimerkkini takana. Yritän vain havainnollistaa asiaa. Väitän nimittäin perustellen tulkintaani yrityssalaisuuksia koskevilla säännöillä, että työ- tai toimeksianto määrää salassapitovelvollisuuden. Lääkärin siivooja (pelkästään tekninen apulainen) ei ole välttämättä sidottu salassapitoon. Toisin sanoen lääkärin on rangaistuksen uhalla pantava potilaskortit piiloon tai ainakin lukkojen taakse ennen kuin siivooja tulee.

Jos lääkärit juttelevat taksin takapenkillä teinitähti NN:n (nimen mainiten) aidsista, voiko taksinkuljettaja kurvata lehden toimitukseen myymään sensaatiotiedon? Väittäisin että voi. Ehkä taksisuhareilla on sääntö, joka kieltää levittelemästä kyydissä olijoiden asioita, mutta minun tietääkseni asiasta ei ole rangaistussäännöstä.

Tätä on jouduttu miettimään hyvin vakavasti sisäpiirinrikosten yhteydessä. Tuollaisesta teosta epäilty on vakavissa vaikeuksissa ja saattaa menettää vapautensa ja asemansa. Mielestäni taksinkuljettajalla ei ole estettä ajaa ostamaan tai myymään niitä osakkeita, joista takapenkillä juuri puhuttiin. Salaisuutta ei määrittele tiedon sisältä vaan tiedon haltija. Sisäpiirinrikos rajoittaa sisäpiirin toimintaa. Henkilö – pörssiyhtiön talousjohtaja – joka on suunnittelemassa ja toteuttamassa yhtiön osakkeen pörssikurssiin vahvasti vaikuttavaa tointa, esimerkiksi yrityskauppaa tai edullista osakeantia, ei saa ryhtyä toimimaan omaan lukuunsa eli yksityistaloutensa piirissä näillä tiedoilla.

Taksinkuljettaja on samassa asemassa kuin satunnainen kadulla kulkija, joka pysähtyy kuuntelemaan humalaisten vuorineuvosten juttuja Kaivopuiston penkillä.

Tulkintani takana on myös rikosoikeudellinen sääntö, jonka mukaan teko ei ole rangaistava, jos laissa ei ole selvää rangaistussäännöstä. Teon paheksuttavuus ei riitä. Tämän blogin lukijaa helpottaa termin ”legaliteettiperiaate” tunnistaminen. Se on rikosoikeuden alkeita ja siksi pohjaltaan hyvinkin vaikea. Jos haluaa tehdä vaikutuksen kuulijoihin, säännön voi esittää latinaksi. Ellei läsnäolijoiden tarvitse ihailla puhujaa, voi tyytyä sanomaan ”ei rikosta ellei lakia”.

Luentoesimerkkini salaisuuksista ovat Enigma ja mulperipuu. Brittien ja sitten amerikkalaisten valtava sotasalaisuus, jota ei kerrottu venäläisillekään, oli Saksan eräiden salakirjoitusten avaaminen. ”Enigma” tarkoitti salakirjoituskoneita. Tämä asia oli muutamia vuosikymmeniä sotien jälkeen salainen ja myöhemmin hyvinkin julkinen; olen nähnyt jopa näytelmän asiasta. Britit todella onnistuivat pommittamaan Rommelin polttoainekuljetukset erämaasodan aikana. Tämä esimerkki elävöittää erittäin selvää sotilassalaisuutta. Atomipommi kävisi myös, mutta se ei ole yhtä tehokas, koska pommitla ei voinut suojautua.

Mulperipuu on se vanha tarina matkamiehistä, jotka salakuljettivat Kiinasta silkkiäisperhosen toukkia, Kiinan suurta taloudellista salaisuutta. Tarina uskottelee, että mm. Ranskan ja Italian silkkikutomot syntyivät parin toukan turvin. Ja niitä olisi siis kuljetettu ontoissa matkasauvoissa halki Aasian. Luennolla tapasin jatkaa tästä suoraan patenttioikeuteen, jossa keksintö tehdään julkiseksi sillä hinnalla, että patentin hakija saa siihen määräaikaisen yksinoikeuden.

Alussa mainitussa salassapitäjän käsitteessä on hyvin tärkeä täsmennys. Oikeus salaisten tietojen saamiseen ja velvollisuus niiden salaamiseen ei riipu pelkästään asemasta. Myös työtehtävät vaikuttavat. Poliisi ja sairaanhoitaja saavat selailla salaisia tietoja vain työtehtävissään. Hyvinkin usein on päädytty rangaistuksiin tilanteissa, joissa asianomainen on hakenut tietoja julkkiksesta tai naapurista vain tyydyttääkseen uteliaisuuttaan.

Olen selvitellyt näitä asioita kirjassani ”Informaatio-oikeuden alkeet”. Eräiden ryhmien (lääkärit ja muut) velvollisuuksista on erinomaisia uusia kirjoja. Itse aihepiiri on hyvin vaikea – kuten myös se, mitä on oikeudellisesti ”kunnia” tai ”yksityisyys”. Ei ehkä olisi välttämätöntä muistuttaa, että nämä asiat ovat hyvin ajankohtaisia.  ”Vuoto” (leak) esimerkiksi ei välttämättä ole rikos. Se voi olla erinomainen teko.