Ei onnistu

Kaksi kirjoitustani salassapidosta epäonnistuivat. Olen siitä tyytyväinen.

Arvioni on arvaus. Enhän tiedä muuta kuin kommentit. Mitä ne yli kolme tuhatta muuta mittareiden osoittamaa sivulla käynyttä ajattelivat, sitä en tiedä.

Arvelen että sananvapaus toisaalta, toisaalta tietojen luottamuksellisuus ovat hyvin tärkeitä asioita. Lakimiehenä kiinnostukseni alkoi siirtyä 15 vuotta sitten voimakkaammin näihin asioihin. Mielestäni tekijänoikeus ja patenttioikeus ovat käytännössä pienempiä asioita. Varaudun siihen, että tämäkään lause ei aukea heti, mutta perustelen hitaasti: tavallinen ihminen ei joudu elämässään juurikaan miettimään noita asioita.

Minulla on hyvin paljon tekijänoikeuden suojaamia teoksia. Tekijänoikeusongelmia en muista kohdanneeni ainakaan vuosikymmeniin, jos koskaan. On turha käyttää kieltä niin pedanttisesti, että väittäisi tekijänpalkkioita tekijänoikeudeksi. Minusta ne ovat rahaa, ja kiinnostavaa on vain, saanko rahaa. Yleensä en ole kiinnostunut siitäkään, koska olen tottunut kirjoittamaan ilmaiseksi.

Keksijät ovat joskus erittäin kiinnostuneita patenteista. Yleensä patenteilla ei kuitenkaan ole juuri merkitystä. ”Patentti” tarkoittaa keksinnön käyttämistä elinkeinoelämässä. Useimpia keksintöjä ei kukaan halua käyttää. Tosin moniin tehoaa tieto, että jollakulla on patentteja. Sellainen mainitaan ansioluettelossa. Minuun tuo tieto ei tehoa. Hyödylliset keksinnöt syntyvät hyvin usein hyödyllisissä ryhmissä.

Olen hyvin innostunut uusista periytyvyyden tutkimuksista, etenkin DNA:n vaikutuksista historian ja arkeologian tutkimukseen. Koko maailman huippunimiin kuuluu Svante Pääbo. En tiedä, onko hänellä tai muilla evoluutiogeneetikoilla patentteja. Olen kiinnostunut hänen nimestään. Hän on ruotsalainen; hänen isänsä sai Nobelin palkinnon biokemiasta ja hänen äitinsä oli, kuten sukunimestä arvaa, virolainen.

Kun Pääbo tai hänen monet kollegansa julkaisevat tutkimuksia eli suojattuja teoksia, en ole kovin kiinnostunut niistä, koska en ymmärrä tekstiä riittävän hyvin. Haluan käsiini yhteenvetoja, ja voin jopa maksaa niistä. Kun julkaistaan ”kansanomainen” kirja aiheesta, esimerkiksi ihmislajin varhaisempien muotojen sukulaisuudesta ja sikiämisestä, ostan sen heti.

Se on tekijänoikeutta, että tuollaisen kirjan saa kirjoittaa muukin kuin tutkija. Aivan liian yleistävän ja harhaanjohtavan iskulauseen mukaan ”sisältö ei ole suojattua” eli esimerkiksi tieto Denisovanihmisestä on täysin vapaa.

Esimerkki on tarkoitettu korostamaan tieteen toimintatapoja ja vihjaamaan yhteyksien yllättävyyteen. On mahdollista, että ihmislajin tutkimus on jo paljastanut jotain myös nykyihmisten sairastavuudesta eli alttiudesta periytyviin ongelmiin. (Miksi Neanderthalin ihminen katosi?).

Etteivät suuret sanat halkaisi suutani, mainitse vain, pienellä äänellä, että yhteiskunnallinen ja taloudellinen järjestelmämme edellyttävät sekä tiedon liikkuvuutta että tiedon luottamuksellisuutta. Näiden kahden sovittaminen toisiinsa on loputon tehtävä.

Epäonnistumisella tarkoitin tämän kirjoituksen alussa, etten siis osaa selittää lakimiesten ja lakien kielenkäyttöä salassapitovelvollisuutta koskevissa asioissa. Yritykseni kaatui heti lukijoihin. Salassapidettävät tiedot sekoittuivat muuten lainsäädännön rajoittamiin tietoihin.

Lääkäri ei saa levittää potilastietoja – mutta tietenkin lääkäri saa levittää noita tietoja saman sairaalan tai hoitoyksikön toisille lääkäreille potilasta hoidettaessa ja tietenkin ”lääkäri” tarkoittaa lääkärin tehtävissä toimivaa, asianmukaiset tutkinnot suorittanutta ihmistä. Se on sitten meille juristeille sopivaa, toisarvoista eksotiikkaa miettiä, onko valelääkäri vaitiolovelvollinen. Kysyttäessä vastaan, ettei lääkäri potilaana ole ”lääkäri”. Mielenkiintoinen ja vaikea kysymys on sairaalan potilaat. Luin joskus jostain ”kun olin mielisairaalassa, siellä oli myös kirjailija se-ja-se”. Tuo ei ole tietääkseni lainvastaista. Psykiatrin muistelma, jossa olisi tuo sama lause, olisi lainvastainen.

Rikoslaki määrittelee salassapitorikoksen: ”Joka laissa tai asetuksessa säädetyn taikka viranomaisen lain nojalla erikseen määräämän salassapitovelvollisuuden vastaisesti 1) paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon…”

On voitava osoittaa lain kielto. Silti ”salassa pidettävä seikka” jää erittäin epämääräiseksi. Varmaan vika oli minun – taksinkuljettajan kuulema tieto, että ”Fortumilla menee hyvin” ei ole sisäpiirintieto eikä salassa pidettävä seikka. ”Fortum ostaa ensi viikolla Alkon” voisi olla salassa pidettävä tieto. ”Alkon johtaja N. on juoppo” ei ole salassapidettävä tieto mutta sen levittäminen taitaisi olla kunnianloukkaus. – Näin helppo mutta näin vaikeaa.