Sienet I

Kuvasta ilmenevä kirja ISBN 978-952-495-297-2 tukee uskoa painettuihin kirjoihin verkkomedian vastakohtana, ja suomalaiseen tutkimukseen. On se niin hyvä kirja, etevien suomalaisten työtä, ja lähes ainutlaatuisesti sen kokonaisuus osoittaa sekä harkintaa että taitoa. Hätäkö on nyt lukea arvosanoja yliopistolla, kun kaupan päällisiksi oppii aina hankalat suomenkieliset termit ja nimitykset. Silmälle kirja on juhlaa. Havainnollisuus ja järjestelmällisyys ovat kunniassaan, ja joku on jaksanut paimentaa kursiivit ja kapiteelit tieteen käytännön mukaisiksi sekä sommitella yleiskatsauksellisuuden vaatimat väritetyt luettelot ja sukupuut.

Tässä erikoisessa tapauksessa englanti toimii huonosti. Sienten ja niitäkin hämmentävämpien jäkälien nimet ovat sekaisin. Suomenkielisestä nimistöstä on pidetty perinteisesti huolta. Kirjan tietolaatikko kertoo, että Lactarius torminosus tunnettiin Suomen Sieniseuran nimistötoimikunnan asiaan puuttumiseen asti mm. nimillä ihmissieni, vahvoinen, maitosieni, karvalaukku ja karvarousku. Tietokoneiden aikakaudella tieteellinen nimi antaa hakukoneesta kauniin tuloksen. Wikipedian tietolaatikko sisältää sienen sukupuun. Tavallisille metsien miehelle ja naiselle käytännöllinen on esimerkiksi verkkopaikka Pinkka (lajintuntemisen oppimisympäristö).

Suomessa ei taida olla mainittavasti evoluution kieltäjiä, toisin kuin USA:ssa. Jos asia askarruttaa, tässä olisi tarjolla kaikki mahdolliset todisteet lajinkehityksestä. Erikoisen mielenkiintoinen ilmiö on toistuva evoluutio – sienet ovat kehittäneet useita kertoja jokin tarpeellisen ominaisuuden, ja esimerkit ovat tallessa. Sienifossiileja tutkitaan, joten aikajänne on valtava. Ja ymmärryksen kannalta tyydyttävää löytyy vaikka kuinka, esimerkiksi (s. 260):” Hiili ja öljy ovat pääosin peräisin kasvien ligniinistä. Nykytutkimuksen mukaan maapallon kivihiili- ja  öljyesiintymät syntyivät, koska sienille ei ollut vielä tällöin kehittynyt tehokasta lahotuskykyä, jolla ne olisivat voineet hajottaa kivihiilikaudella runsaina esiintyneiden sanikkaismetsien puuaineksen ligniinin."

Arvioni mukaan kirja luovuttaa antejaan myös lukijalle, joka terästää vaatimattomia lukion tietojaan hyvällä tahdolla ja pienellä ponnistelulla. ”Kansantajuisuutta” ei ole suorastaan tavoiteltu. Riittävä havainnollisuus kuitenkin on kansantajuisuutta. Opiskelija voi kysyä opettajalta tai kavereilta. Yksittäinen lukija on tekstin varassa. Tukea siis antaa Google. Harrastaja takeltelee perusasioissa. Mitä tarkoittaa ”koppisiemeniset” ja mitä ”putkilokasvit”? Välttämättömät tieteelliset nimet tuntuvat toisista yhtä ikäviltä kuin matematiikan kaavat. Kasveissa tavallinen latina on näppärämpää lukea kuin sienissä yleinen kreikka. Mykorritsa (tai mykoritsa)? Se on tämä sienen ja esimerkiksi puun periaatteessa rauhanomainen eli vain hiukan patologinen yhteiselo, jonka moni sienestäjä tuntee. Katsomalla puita voi arvioida, mitä sieniä sieltä nyt löytyisi.

Erinomainen, nähtävästi tieteellisesti moitteeton verkkolähde on Encyclopaedia of Earth  (http://www.eoearth.org) . Mielenkiintoisesti tuon hankkeen kantavat voimat eli professorit ympäri maailman ilmoittavat verkkosivulla sallivansa kontrolloidusti Wikipedian käyttämisen lähteenä, ja Wikipedian taholta ilmoitetaan, että yhteistyö sopii heille.  Tässä olisi tarjolla paraatiesimerkki verkkomaailman muuttumisesta. Pari vuotta sitten Suomessa professorikunta suhtautui torjuvasti Wikipedia-viittauksiin opinnäytteissä, myös minä. Ei se muuten edelleenkään käy totuudesta, mutta biologian eri lohkoilla taso vaikuttaa hyvältä. Älkää pitäkö tätä totena, koska minulla ei ole itselläni edellytyksiä arvioida asiaa. (Sen voitte uskoa, että esimerkiksi englanninkieliset hakusanat ”copyright” ja ”patents” sisältävät erittäin hyvää tietoa järkevästi esitettynä).

Ja kärpässieni on sitten nykyisin kärpäsensieni. Perusteltu uudistus.

Kouluttautuminen, tässä tapauksessa yleissivistyksen kartuttaminen, tarkoittaa tässä tapauksessa sanan ”sieni” merkityksen avautumista. Sen muistamme kouluajoilta, että ne tuonpuoleisen viestinviejät, joita keräämme koppaan, ovat oikeastaan ”itiöemiä”, ja itse sieni on maan pinnan alla. Itiöemä muuten on englanniksi ”fruit body”. Ellei tuota tiedä, ei äkkiä arvaa.

Metsästä harrastaja löytää muutamia kymmeniä lajeja. Äidit ovat opettaneet lapsilleen, että pulkkosientä ei voi syödä. Kirjasta luemme nyt, että tämä Paxillus involutus on myrkyllinen.

Sieniä tunnetaan tätä nykyä ainakin miljoona lajia. Luultavasti niitä on vielä paljon enemmän. Ympäristön, siis ravintoketjujen ja monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä ovat ne sienet, joita ei näy. Ei sitä kai ammattilainenkaan taannoin arvannut, että kauhallisesta multaa löytyy hyvin mielenkiintoisia eliöitä, joiden koko on paljonkin alle silmän erottaman 1/10 mm. Tässä kirjassa esiteltyihin eliöihin ja niiden osiin eivät aina riitä edes elektronimikroskoopit, koska esittelyn saavat solunosat, kuten mikrotubulukset, ovat poikkileikkaukseltaan vain muutamia nanometrejä. Valon aallonpituus on kahden puolen 500 nm:n, ja yksikkö on metrin miljardisosa. Mikrometri (μ) on miljoonasosa.

”Näkymätön maailma” on nyt avautumassa. Sienten ja levien lisäksi yleiseen tietoon ovat nousemassa arkkibakteerit (archaea), jotka siis eivät ole bakteereita. Niitä arvioidaan olevan 20 prosenttia maapallon biomassasta. Niiden ja bakteerien yhdessä otaksutaan olevan yli puolet elefanttien, punapuiden, ihmisten ja muiden käypäläisten painosta.

Lukija voi miettiä, miksi helvetissä tällaisia asioita pitäisi tietää. Vastaus on juhlallinen. Jatkuvasti kehittyvä lukutaito on paras toiveemme, jos ajattelemme lapsiamme, näiden lapsia ja kaikkien lapsia. Kirjainmerkkien selvittäminen yhteyksissään on vasta alku. Kyky suodattaa kirjainsikermistä informaation sijasta tietoa ja omaksua se on avain. Kuvitteellinen kirjallisuus on yhteydessä tunteisiimme. Tiedollinen anti aukeaa sitä paremmin, mitä enemmän sitä on harjoitettu.

Luopukaa tekin, jos aika tekee tiukkaa, typerämielisestä hölkyttelystä ja ruuilla reistaamisesta. Ulkoiluttakaa aivojanne! Lukekaa esimerkiksi harva se päivä jotain sellaista, mitä ette muuten lukisi. Ehdotan tässä, että lukisitte esimerkiksi sienistä. […]