22. elokuuta 2013

Mikä on tunturi



Noin 1,9 miljardia vuotta sitten paukkui. Viranomaisia ei ollut paikalla. Syy oli yksinkertainen. Varhaisimmat tunnetut eläimet ilmaantuivat kehiin noin 0,5 miljardia vuotta sitten ja nisäkkäät 0,37 miljardia. Kädelliset tulivat 58 miljoonaa vuotta sitten ja nykyihminen ehkä 250 000 vuotta sitten.

Koska olen kuullut puhetta tuntureista niin kauan kuin olen puhetta ymmärtänyt, minua on hiukan vaivannut kysymys, mikä se tunturi lopulta on. Sain tietää nelivuotiaana, että Saariselkä eli nykyinen Urho Kekkosen kansallispuisto, on hyvin erikoinen alue. Yksitoistavuotiaana pääsin toteamaan sen omin silmin. Jossain vaiheessa käsitin, että se on erilainen. Se poikkeaa muun muassa Pallas- ja Yllästuntureista, puhumattakaan Käsivarren Lapista.

Tässä ovat 60 vuoden kuluessa kerätyt tiedot. Tunturi ei merkitse välttämättä oikein mitään. Yleensä ja siis perustellusti tuntureiksi nimitetään Pohjoisessa olevia korkeita paikkoja, joiden laki on puuton. Tunturi ja paljakka siis kuuluvat yhteen.

Saariselkä on kallioperältään (granuliitti) mielettömän paljon vanhempi kuin esimerkiksi Länsi-Lapin tunturit. Kölivuoristo eli skandit – nykyisin käytämme sanaa ”skandit” aivan eri yhteydessä – on viime aikojen keksintö. Se on Pangean yhtenäismantereen ajalta eli noin 400 miljoonaa vuotta vanha. Samaa kokonaisuutta ovat Skotlannin vuoret ja Amerikan Appalakit.

Ne olivat aikoinaan jotain viisi kertaa nykyistä korkeampia. Aika on tehnyt tehtävänsä ja eroosio jyrsinyt vuoret nykyiselleen.

Silti: Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise on rajatapaus ja Norjan Galdhöopiggen on selvä vuori. Ja vuoria on Suomen päälaen ja Jäämeren välilläkin.

Suuria jäätiköitymisiä on tietysti ollut kautta aikojen, joten tämä Veiksel-jääkausi, jota tarkoitamme mannerjäätiköstämme puhuessamme, on vain toistaiseksi viimeinen.  Se kesti noin vuodesta 116 000 ja alkoi menettää viimeisenkin puhtinsa tuossa 10 000 vuotta sitten. Mutta tuhoa se tietenkin teki, muun muassa jyrsi meiltä vuoret ja höyläsi vetäytyessään näkyviin mm. Saariselän.

Jos joku sivistynyt ihminen sattuu lukemaan tämän, hän osaa kertoa, mahtaako Saariselän granuliitti olla kansainvälisesti vertaillen kovinkin vanhaa. Ainakin kuvassa esiintyvän kaltainen stromatoliitti on proterotsoiselta aionilta.

Yleiskielessä esiintyvä ero mäki – vaara – tunturi – vuori on siis myös geologisesti perusteltu.

Tässä ne tiedot sitten olivatkin.

Sääli etteivät Karjala-kiihkoilijat tienneet tätä – meillä on kohdittain miljardivuotinen kohtalonyhteys Kuolan, Vienan osien ja jopa Aunuksen kanssa.

Tieto tuli myöhään, koska tektoniikka eli yleisesti hyväksytty käsitys mannerlaatoista ja maankuoren vaiheista ja liikkeistä levisi laajempaan käyttöön vasta 1960-luvulla. Se on yksi niistä aloista, joilla kansakoulussa opetettu viisaus on mennyt uusiksi.

Ennen poliittisten vaatimusten esittämistä voi olla hyvä muistaa, että se nykyinen osa mannerlaattaa, joka yhdistää meidät rajantakaisin, lienee seilannut välillä jossain Etelämantereen seuduilla.

Mutta kun Anteripäältä katsoo Jonlaen suuntaan eli itään, niin kyllä se silminnähden on samanlaista seutua.

Eräässä vaiheessa täällä oli Jatulinmanner. Jatulit eli jotunit olivat tarujen jättiläisiä. Jatulintarhoja on eri puolilla ja niitä ihmetellään aiheellisesti. Vastaavasti se ajatus, että piru ja muut pahat henget mellastavat Lapissa, on aika yleinen.

Esittäisin edelleen sen epäilyn, että ”lappi” saattoi tarkoittaa myös jokseenkin asumatonta aluetta. Lappi maantieteellisenä seutuna ja saamelaiset, joita ennen sanottiin lappalaisiksi, ei mene ongelmitta yksiin nykyisten käsitysten kanssa.

Roomalainen Tacitus mainitsi ”scritifinnit” luomakunnan viheliäisimpinä otuksina. Suomessa on totuttu kauan sitten selittämään, ettei puhe ollut suomalaisista, vaan esimerkiksi saamelaisista. Selitys on kovin sujuva.

Suomen eteläisin tunturi on joko Riisitunturi tai Iso-Syöte. Äänestän Pudasjärven Isoa-Syötettä. Ruka on aika etelässä, mutta sitäkin on sanottu, ettei se olisikaan oikea tunturi.

Tämän selityksen vuoksi minun lienee luovuttava lapsuuden haaveestani. Ajattelin, että kyllä olisi hienoa, kun olisi omassa pihassa oma tunturi, ja voisi kulkea sen yli kuin mikäkin jotuni.

Kysyin isältäni, mikä on Suomen matalin tunturi. Hän ei tiennyt. En tiedä minäkään. En tiedä edes, mikä on maailman matalin vuori tai lyhin joki. Surullista.






30 kommenttia:

  1. Tutkijat tietävät, että saamen puhujia oli aikoinaan jokseenkin koko nykyisen Suomen alueella. Esimerkiksi Tampere ja Ilomantsi ovat saamea. Häme ja saame ovat kiistatta samankantaisia sanoja, mikä lienee osoitus Hämeen muinaisesta laajasta saamelaisasutuksesta. Suomen kielen levitessä saame joutui yhä ahtaampaan periferiaan, samoin kuin saamen kieltä edeltänyt muinaiskieli saamen tieltä – tuon kielen puhujat nimesivät mm. Saanan, Kevon, Inarin ja Utsjoen.

    Pohtiessaan kysymyksiä matalimmasta tunturista tai lyhimmästä joesta blogisti eksyy joko tieten tai tietämättään Zenon Elealaisen maailmaan. Kun esimerkiksi riisiä aletaan keota jyvänen kerrallaan, milloin voidaan puhua kasasta tai keosta? 15. jyvän kohdalla? Vastausta voi yrittää hakea vaikkapa raja-arvon avulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa eräskin nykyinen selitys sanalle Suomi sellainen, että koska nimet ovat aina ulkopuolisten nimittelyitä, eivät suomaalaiset ole koskaan sanoneet itseään suomalaisiksi, hämäläisiksi tai sen puoleen saamelaiset nimitelleet itsejään mitenkään. Itse ymmärtäisin lappalaisuuden olevan ammatti; harrastaa vanhaa elinkeinoa siinä missä järkevä ihminen asettui asennolleen ja kaatoi kasken. Lappeenranta on Villmanstrand. Ja laiha poika, joka piti viikkoista vihoa, saattoi olla hyvinkin turkiskaupoissa kusetettu.

      Selitys meni muistoni mukaan niin että samen ja dzämän nimitykset sotkeutuivat toisiinsa Suomenlahden (sic) eteläpuolella ja kokivat asteittain muutoksen, ja kun suomailla asujaimet sitten kuulivat sen, eivät he osanneet sanoa somi vaan lisasivät helpottavan uun.

      Puhun suomaista, koska sisämaamme on semmoista vieraan silmin (tai oli ennenkuin paljon kuivatettiin) -- Aeningia, Fennia ja Finland saattavat kantaa tätä muistoa. Ja sitten on viron "soo". Rodzeille eli Nevalle soutajille olimme Balagårdssida, varoitustulien maa. Taipaleentakaisille venäläisille taas tsuudeja.

      Arveluni ovat amatööripohjalta ja pääosin omiani.

      Poista
    2. Tampere on kiinostava nimi, koska pohjois-Virossa, siis Virumaalla :), on paljon '-pere' liitteisiä kyliä. Vieläkin enemmän on koko Virossa '-vere' lopullisia, jopa üksi kaupunki - Rakvere. Kukaan ei oikein tiedä mitä se '-vere' tarkoitti. Mun oma teoria on, että '-pere' tulee 'perheestä' ja '-vere' on periaattessa sama, koska v ja p on sellaiset foneemit mitkä saattavat korvata toinen toista eri murteissa.

      Poista
  2. Kiitos! Onneksi Professori ei ollut yksin ju-ttoman vähätietoinen! Joku seikkailumielinen ja uhkarohkea voi päätellä, että suuri osa meistä on lappalaisia, vaikka ei saamelaisia. Ilmoittaudun jonoon!

    Riittuus on korkea paikka/mäki, jonka päällä kasvaa heinikkoa, myös Saimaan alueella. assignatura Reijo

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoista, varsinkin kun on tullut käytyä kaikilla mainituista ja vähän muillakin...

    (Onko blogisti viime aikoina laittanut lusikkaansa 169-soppaan? )

    VastaaPoista
  4. Suomen matalin Tunturi saattaa olla lapsille tarkoitettu ja apupyörillä varustettu. Pappatunturi on vähän korkeampi.

    Meidän pihassa on kaksi Tunturia, toinen 5-vaihteinen retkimalli vuodelta 1968, toinen yksivaihteinen Avanti Polar Series 2000-luvulta.

    Kummankin päälle kiivetään päivittäin.

    VastaaPoista
  5. Aika-ajoin toistuvat jääkaudet aiheuttavat siis merkittäviä rakennemuutoksia. Korjannevat myös kestävyysvajeita?

    Sikäli näyttää nyt hyvältä, että vaikka globaalisti pumppaamme ilmaan hiilidioksidia ennätysmäärin ja yhä kiihtyvään tahtiin, ilmasto vain ei lämpene.

    http://www.economist.com/news/science-and-technology/21574461-climate-may-be-heating-up-less-response-greenhouse-gas-emissions

    Suuri puhdistava jääkausi on siis taas edessä ja punaviherhörhötkin voivat nyt luottaa siihen, että luonto kyllä tuhoaa täältä pohjoisesta kaiken sen toimeliaisuuden, jota he eivät ehdi/ pysty tuhoamaan.
    Välillä tuntuu kohtuuttomalta tämä ihmisen suuruudenhulluus, jolla hän uskoo äiti maan kohtaloita täällä tyhjässä ja kylmässä avaruudessa ohjaavansa. Mutta poliitikot ja valtaapitävät tarvitsevat suuria puheita säilyttääkseen valtansa. Uskonnolla pelottelu ei enää oikein toimi, joten tarvitaan uusia uhkia helvetin kauhujen tilalle.

    Maa se vain jatkaa kulkuaan radallaan tästä kaikesta ollenkaan järkkymättä.

    VastaaPoista
  6. "Sääli etteivät Karjala-kiihkoilijat tienneet tätä – meillä on kohdittain miljardivuotinen kohtalonyhteys Kuolan, Vienan osien ja jopa Aunuksen kanssa."

    Kyllä tiesivät sikäli kun olivat lukeneet Kaukorannan tai Virrannan kirjan, jossa poikkitieteellisesti perusteltiin Itä-Karjalan alueen ja sen väestön yhteyttä Suomeen.

    Ei taida riittää, että lyö vanhaa vainoojaa kirjalla päähän, vaan miekalla on piirrettävä raja. Se oli vaan liian pieni.

    VastaaPoista
  7. Taksi-Jouni Ylläkseltä sanoi ettei Levi ole tunturi, hänen mukaan se on törmä.

    VastaaPoista
  8. Apropos Jatulit eli jotunit; tässä nokkela aihepiiriin liittyvä spekulaatio http://takkirauta.blogspot.fi/2009/02/jotunien-jalanjaljilla.html

    VastaaPoista
  9. Viroa. 'Mägi' on meillä see ensimmäinen sana, mikä suomeksi on ilmeisesti 'vuori'. Mont Blanc on mägi, mutta mägi on myös Tarton kaupunkin keskellä sijaitseva parikümmentä metriä korkea Toomemägi - Tuomiokirkonmäki. 'Voored' (sing.. voor) on viroksi sellaiset aaltomaiset pitkäksi venytetyt matalat vuoret ja ainoastaan nämä. Yleensä puhutaan monesta 'vooresta' yhtä aikaa. Olisiko suomalainen vastine 'harju'. Meillä on viellä 'küngas', mikä on pieni kukkula. Joskus on saattanut ollut myös 'harju', koska puhutaan "mäehari" (harja, harju). Se tarkoittaa vuoren huippua, mutta se on sellainen pitkähkö huippu (huippu itse on 'mäetipp'). Hari on myös see punainen punk nahka kukon päässä. Vuoristo on viroksi 'mäestik', mikä on ilmeisesti Johannes Aavikin kieliuudistus sadan vuoden takaa., tai 'mäed' ynnä muut derivatiivit, kuten adjektiivi 'mägine' sekä kaikki erilaiset sanayhdisteet missä viitataan nousulle tai korkeudelle.

    VastaaPoista
  10. Lapsuudessani oli suurin mäki (mahtipontisin ainakin nimeltään) Juhanilan Vuori, mutta Villelän rinteessä vain uskallettiin mäkeä laskea.On se vuori siellä edelleenkin, mutta kummallisen pieneltä nyt näyttää. Sankat kuusikothan ne tietenkin ovat senkin kupeilta nyysineet moolokinkitoihinsa...

    VastaaPoista
  11. Unohdin yhden eristyksen. Vaikka 'mägi' voi olla sekä 20m että 8000m, 'mäestik' tarkoitaa vain korkeaa vuoristoa. Virossa ei ole 'mäestikke' - vuoristoja, on vain 'kõrgustikud' - paikat missä on monta matalaa 'mäge' (mäkeä)

    VastaaPoista
  12. Löysin vanhan kartan, julkaistu 1941 ja tarkoitettu "tilannekatsausten" seuraamista varten. Kartta esittää alueita: Kuolla, Viena ja Aunus.
    Jätettiinköhän Kuollasta toinen l pois kun kolmen vuoden jälkeen oli riittävästi hakattu päätä Karjalan mäntyyn?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "- - oli riittävästi hakattu päätä Karjalan mäntyyn"

      Tämä on hieno propagandistinen fraasi ja mielikuva. Jopa elinvoimainen.

      Mutta se valhetta vain ja varmasti. Suomi ei aloittanut tai antanut syytä sotiin, vaikka tämä "karjalanmänty" ja stalinistiset satutehtaat sitä hokevat ja antavat ymmärtää. Vielä nykyäänkin.

      Poista
    2. Eipä ole tullut mieleeni (kun olen vasta 70-luvulla syntynyt) että tuolla Karjalan männyllä on tuollainen (=stalinistinen) tulkinta. Fraasi itsessänhän on hauska ja kuvaava. Itse ajattelin lähinnä Suur-Suomi -aatetta, joka de facto vaikutti jatkosodan aikana. Mainitsemani kartta kuvaa juuri Itä-Karjalaa. Riippumatta sodan syistä, joku Dzugashvili kai ne hyökkäyskäskyt Kremlistä antoi...

      Poista
  13. Eikö joku näistä kelpaisi lyhimmäksi joeksi?
    http://en.wikipedia.org/wiki/Shortest_river

    VastaaPoista
  14. Kyllä se on Matsompivuori.

    VastaaPoista
  15. Tyhjentävin ulkopuolisen antama määritelmä suomalaisesta on poro. Laumasielu.

    VastaaPoista
  16. Sitä olen aina ihmetellyt kun tiedemiehet sanovat auringon sammuvan muutaman miljardin vuoden päästä. Ja silti ilmatieteen laitoksella ei osata ennustaa edes 5 vrk säätä oikein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tunne Sinua enkä osaa arvatakaan tekemisiäsi tänään, huomenna tai 5 vuorokauden päästä; mutta tiedän että sanotaanko 150 vuoden päästä olet kuollut, varmasti.

      Poista
  17. >>Suuria jäätiköitymisiä on tietysti ollut kautta aikojen, joten tämä Veiksel-jääkausi, jota tarkoitamme mannerjäätiköstämme puhuessamme, on vain toistaiseksi viimeinen. Se kesti noin vuodesta 116 000 ja alkoi menettää viimeisenkin puhtinsa tuossa 10 000 vuotta sitten. Mutta tuhoa se tietenkin teki, muun muassa jyrsi meiltä vuoret ja höyläsi vetäytyessään näkyviin mm. Saariselän.<<

    Eikös olekin metkaa, kuinka ydinjätteet aiotaan haudata vain muutaman sadan metrin syvyyteen ja niiden pitäisi pysyä siellä piilossa lähes ikuisesti kun puoliintumisaikakin on satojatuhansia vuosia. Ne kuparisäiliötkään ei tunnu uusimman tiedon mukaan kestävän kuin hetkisen... Ettei vain sattuisi se tuleva jääkausi rouhaisemaan juuri sitä kalliota sileämmäksi... Toleehan se jääkausi kuitenkin. Ennemmin tai myöhemmin.


    http://fi.wikipedia.org/wiki/Puoliintumisaika

    " Esimerkiksi ydinenergian tuotannossa käytettävä uraanin isotooppi 235 U puoliintuu noin 700 miljoonassa vuodessa. "

    VastaaPoista
  18. Hieno kirjoitus oikeustieteilijältä luonnontieteeseen liittyen. Tunturin määritelmä liittyy tosiaan maailman kohtalonkysymyksiin: niiden geomorfologiasta voi tehdä päätelmiä maapallon pinnan prosesseista ja kehityskuluista. Minkälaisessa ympäristössä tulevaisuudessa elämme?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiko jonkin pinnanmuodostelman käsitteestä tosiaankin tehdä ko. päätelmiä? Epäilen vahvasti.

      Poista
    2. Monissa tapauksissa voi. Loputtoman kiinnostavia ovat Suomen maantieteellisen seuran kartaston (ent. Suomen kartasto) aukeamat Kallioperä ja Irtaimet maalajit. Luonnollisesti Suomessa järvet, joet ja kosteikot "johtuvat" pinnanmuodostuksen ominaisuuksista, kuten nyt Salpausselästä, joka on poikittainen moreeniharju, Pohjanmaalla Suomenselkä, vedenjakaja, erottaa runsaan humuksen peltoalueen kituliaasta kangasmaastosta.

      Yksittäisen kohouman merkitys, sellaisen kuin Simsiö tai Santavuori, on tietenkin korkeintaan paikallinen. Mutta tunturialue, kuten Saariselkä ja luonnollisesti Köli, vaikuttaa ilmastoon erittäin merkittävästi.

      Poista
    3. MIten lampi eroaa järvestä?

      Poista
  19. Tyrväällä on neljä 2,5 metriä korkeaa vuorta. Siis maankohoumia, joiden nimissä on sana vuori. Niistä kerrotaan Sanna Kauniston kirjassa "2,5 metriä korkeat vuoret ja muut tyrvääläiset maankohoumat jyrkimmistä ahteista mitättömimpiin pättäröihin".

    VastaaPoista
  20. Ei Matti Wuorikaan kamalan isokokoinen ollut. Mutta pätevä oli.

    VastaaPoista
  21. Siis Varman Matti Wuoria?

    VastaaPoista
  22. Semmosta se on on. Kaikki me joudumme toeamaan inhimillisen ilmaisun rajallisuuden.

    Osa vastausta siihen, mikä on tunturi, saattaa löytyä vaikka saamenkielestä. Pohjoissaamessa on useita "tunturia" merkitseviä sanoja.

    oaivi: pyöreälakinen tunturi
    gaissa: korkea, ikuisen lumen peittämä tunturi

    sitten on tseärru, varri, tsohka ... jne

    "Tunturi" taitaa olla lannanmaalla käyttöön otetty yleisnimi, kun paremmastakaan ei meillä ole tietoa.

    VastaaPoista