Kielestä kii

Valtionsyyttäjä astui vahingossa kielensä päälle ja kompastui, Kanervan jutussa.

Uutisissa kerrottiin, että syyttäjä arvio hovioikeuden perustelun epämääräiseksi ja hakee siksi valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Epämääräistä oli lainkohdan (rikoslaki 40 : 1 § 2) määreen ”on omiaan” (vaikuttamaan hänen toimintaansa) selvittämättä jättäminen.

Lahjonnasta tuomitaan siis virkamies, joka ottaa vastaan lahjan tai muun oikeudettoman edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan tai joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa virkasuhteessa.

”On omiaan” esiintyy rikoslaissa ainakin kolmessa eri merkityksessä, jotka kaikki opetetaan huolellisesti ensimmäisen vuosikurssi aikana. Tai jaa – muistaakseni ne onkin osattava jo tiedekunnan sisäänpääsykokeessa.

Nyt kysymyksessä oleva tapaus on ”yleensä kyllä vaikka tässä yksittäistapauksessa ehkä ei”. Mitä se on? – Asianosainen tarjoaa tuomari J. Kemppiselle pullollista konjakkia luodakseen myötämieltä. Lahjuksen tarjoamista koskevassa oikeudenkäynnissä hän selittää, että kysymyksessä oli korkeintaan tehoton yritys, koska Kemppiselle eivät alkoholijuomat kelpaa ja hän kuuluu olevan niin kiukkuinen mies, ettei edes laittele pulloja eteenpäin lahjoina.

Tuomio tulee. Perustelu on, että konjakkipullon lahjoittaminen on omiaan vaikuttamaan saajan ratkaisuun.

Puhuimme joitakin päiviä sitten lain tulkinnasta. Tässäkin tapauksessa kirjaimellinen tulkinta (”vaikuttaa”) johtaisi katsomaan lahjonnaksi senkin tilanteen, jossa äsken mainitulle tuomarille lähetetään pullollinen myrkkyä. Tuossakin on epäilemättä tarkoitus vaikuttaa tuomariin, mutta tämä lainkohta ei tule ajankohtaiseksi. Puhe on positiivisesta vaikuttamisesta.

Kun näin on, syyttäjä pyytää Kanervan asiassa valituslupaa tahallisuusarviointiin vaikuttavaan todistelukysymykseen, joka on selkeästi mahdoton peruste. Kun valituslupa myönnetään pääsäännön mukaan asioissa, joissa ratkaisulla voi olla merkitystä muissa samankaltaisissa asioissa, todisteluun liittyvän erikoistapauksen nostaminen lupahakemuksen perusteeksi säästää esittelijältä paljon työtä. Kysymys lahjuksen lankeamisajasta on valitettavasti höpöä.

Häneltä menee noin minuutti todeta ja kirjoittaa, ettei valituslupaperustetta ole esitetty. Hitusen noloa valtionsyyttäjälle.

”On omiaan” viittaa joissakin tapauksissa kategoriseen imperatiiviin, mutta rikosoikeudessa sellaista ei esiinny eikä voi esiintyä.

Tuo I. Kantiin liittyvä termi tarkoittaa esim. ”käyttäydy tavalla, jonka soisit tulevan yleiseksi käyttäytymismalliksi”. Tämä kuulostaa toisarvoiselta, mutta ei ole. Siinä ollaan lähellä luonnonoikeuden vaikeita kysymyksiä. Egyptissä kuuluu tapahtuneen tänään sotilasvallankaappaus. Armeija on siirtänyt syrjään presidentin, joka oli valittu laillisilla vaaleilla normaalissa järjestyksessä.

Asiaan kantaa ottaneet luistelevat yleensä tämän kysymyksen ympäri (paitsi Tuomioja). Menettely on demokratian sääntöjen vastaista. Mutta taustalla on niin sanottu kysymys diktaattorin surmaamisesta. Roomalaiset jo miettivät sitä, ja syystä. Jos ylimmän vallan käyttäjä tappaa ja tapattaa ihmisiä mielivaltaisesti, jatkuvasti ja mitään laillisia muotoja noudattamatta – saako hänet tappaa.

Shakespeare tai joku väitti Brutuksen tai kukaties Cascan kakaisseen ”sic semper tyrannis” eli näin käy aina tyranneille, pistettyään Caesaria puukolla kylkeen tai selkään. Tai ehkä se oli John Wilkes Bootes, joka hyppeli oopperassa presidentin paikalla ollessa.

Perusteleminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi itse olen sitä mieltä, että Pol Pot olisi täytynyt toimittaa päiviltä varhaisessa vaiheessa. Jo talvisodan aikana Suomen korsuissa kuulemma keskusteltiin, eikö kukaan voisi toimittaa tarkka-ampujaa Punaiselle torille sellaiseen aikaan, kun Stalin on tulossa aamukuselta. Mielestäni kysymys oli kiinnostava ja hyödyllinen.

Tämä tyranninmurha ei sovi oikeudellisiin perinteisiin eikä moraalifilosofiaan.

Muuten: sanomalehdessä moitittiin S. Niinistöä, joka oli rähissyt ministeri Hautalalle.

Kun Hesarin kirjoittaja ei sitä tiennyt, sanottakoon selvästi – valtioneuvoston jäsenellä ei ole juurikaan sananvapautta, varsinkaan ulkopoliittisissa asioissa. Eikä pidä olla. Onneksi vihreiden ministerit ovat uusiutuvia luonnonvaroja.