Hetken, hetken luulin

pääseväni aurinkoisempiin asioihin. Oma vikani. Toissapäivän ja eilisen kuvat esittävät muurahaispesää ja viittaavat sellaisen sohaisuun. En toki raatsinut sohaista kurjaa kuvaa varten.

Silti kommenteista nousi muurahaisajatuksen tausta. Järki sen sanoo, että yksin minä en ole mitään.

Tänään olimme rippikirkossa. Takapenkissä laiskotti niin, etten käynyt ehtoollisella tällä kertaa. Valehtelin sukulaisille luulleeni, että luulin sakramentin olleen tarjolla vain paikkakuntalaisille, joihin en valitettavasti lukeudu. Rauma on Suomen viehättävimpiä paikkoja.

Kaksi kipakkaa oikaisua. Osa teistä, hyvää tarkoittavista kommentoijista, on sekoittanut Päivä Räsäsen kaksi kannanottoa. Toinen koskee aborttia. Se on mielestäni tärkeä ja tarpeellinen keskustelunaihe, josta tarvitaan erilaisia mielipiteitä. Ehdotin että terveydenhoidon henkilökunnan asenteet ja mielipiteet selvitettäisiin. Laitamielipiteillä on taipumus saada kohtuuttomasti painoa.

Itse osallistun tuohon keskusteluun vain sanomalla, että ehkäisyn kieltämistä on perusteltu juuri samanlaisilla argumenteilla. Sitä on vaikea sanoa, onko puhe samasta asiasta, kun toiset puhuvat elämän kunnioittamisesta ja toiset Jumalan tahdosta.

Räsäsen toinen repliikki koski lain ja omantunnon ristiriitaa. Perustelin Lutherilla, että ”laillista esivaltaa” on toteltava. Nykyaikana nuo sanat tarkoittavat asianmukaisesti säädettyjä lakeja.

Mielestäni piispa Irja Askola epäonnistui muotoiluissaan tässä asiassa. Järkevä vastaus tähän vuosituhantiseen ongelmaan ei mahdu yhteen, kahteen eikä kolmeen lauseeseen. Tilanteet ovat niin erilaisia.

Muuan periaate on selvä. Kansalaistottelemattomuus, jolla usein tarkoitetaan lievän asteista asettumista lakia vastaan, on ilmiö, jota vastaan ei pidä asettua. Sen sijaan siitä on rangaistava. Olen ollut itse tekemässä sitä ja tekisin sen edelleen, jos olisin vielä tuomarin virassa.

Osaan kuvitella tilanteen, jossa omatuntoni vaatisi minua vapauttamaan törkeästä rikoksesta syytetyn vastoin esitettyjä todisteita. En tiedä, tekisinkö sen. En ole koskaan kokeillut. Mutta jos olisin ollut jyrkästi enemmistön mielipiteestä poikkeavalla kannalla, olisin ehkä tehnyt ratkaisuni tietoisena siitä, että se muuttuu ylemmässä asteessa, ja eronnut tuomarin virasta.

Esimerkki: olen istunut juttuja, joissa puoliso on rääkännyt toista vuosikausia epäinhimillisesti tekemällä tämän elämästä helvettiä. Jonain päivänä uhrin itsehillintä pettää ja hän paukauttaa silitysraudalla pahantekijänsä hengiltä.

Tämä ei ole lain mukaan hätävarjelua. Hätävarjelu jää rankaisematta vain, jos se on välttämätön hyökkäyksen eli kimppuun käymisen estämiseksi. Siis esimerkissäni tekijän on tuomittava henkirikoksesta, joka olisi luultavasti nykyisen lain mukaan surma.

Mielestäni ihmistä ei saa tahallaan tappaa (rauhan aikana) esimerkin kaltaisessa tilanteessa eikä missään tapauksessa omaisuuden suojelemiseksi, kuten tänään kerrotussa Floridan tapauksessa. Niinpä tuomitsisin, tosin mahdollisimman lievästi.

Bonhoefer-tilanteessa on luultavasti pakko turvautua luonnonoikeudelliseen perusteluun, vaikka sellaiset ovat syystä huonossa huudossa. B:n rikos oli Hitlerin ja natsien julistaminen pahantekijöiksi, nämä kun surmasivat ihmisiä mm. näiden mielipiteiden takia.

Myös Suomessa oli vielä hiljan säännös julkisen viranomaisen julkisesta halventamisesta. Se on onneksi kumottu.

Palaan omaantuntoon ja rippijuhlaan. Minun mielessäni Bonhoefferin ja Niemöllerin toiminta on äärimmäisen kunnioitettavaa. Kun ihmisellä on tunnetusti tuhat keinoa pettää itseään ja valtava taito arvioida oma kantansa toisten mielipiteitä paremmaksi, ainoa mahdollisuus on yhteisyys, liittoutuminen samanmielisten kanssa. Näin nämä Saksan papit tekivät.

Minun omatuntoni ei riitä yksin. Tarvitsen toisten tukea tukeakseni kolmansia. Tässä Suomen kirkko on kukaties hidas ja veltto. Sen tehtävä olisi puolustaa sorrettuja ja solvattuja siinäkin tapauksessa että heitä vastaan olisi esittää lain säännös. Näen tämän kirkon keskeisenä tehtävänä. Enemmistön mielipide ei sekään aina riitä. On otettava teoin ja toimin huomioon myös vähemmistön mielipide.