Jupinaa henkilötiedoista

Väärinkäsityksiä on ilmennyt. Ei ihme. Kirjoitan joskus asioista, kuten henkilötietojen vakoilemisesta ja yksityisyyden loukkaamisesta, totisesti ja kiihkeästi kuin saarnamies. En viitsi aina toistella, että noiden asioiden kanssa olen ollut tekemisissä kauan. Eilen osui käteen Hesariin vuonna 1973 asiasta kirjoittamani. Keskustelukumppaneita on ollut valtakunnan ja sen elinkeinoelämän kärjestä.

Toisaalta joskus kirjoitan juuri samoista asioista jupisten tavalla, joka on tarkoitettu kodikkaaksi. Tämä laverteleva tyyli on tarkoitettu helpoksi lukea. Välttämättömyyden pakosta se on myös yleistävää ja epäselvää.

Eli: miksi paikallinen kauppa ei saisi kerätä henkilötietojani. – Minusta olisi hauska, että keräisivät minun tietoni. Los Angelesissa sellainen oli toiminnassa jo kauan sitten. Posti kantoi räätälöityjä tarjouksia: Mr. Kemppinen – 100 gallonaa juomavettä kynnyksellenne toimitettuna vai niin ja niin paljon. Mainiota!

Suomessa on osta vettä kaupasta ja seurattuani jatkuvasti päivittäistarvikkeitten markkinointia tiedän, etteivät täkäläiset marketit missään tapauksessa erehdy vahtimaan minun tarpeitani. Niitä kiinnostaa kokonaisostojen summa eli se, paljonko törsään heidän kaupassaan.

K-Rauta ei minua hätistele. Ikään kuin he tietäisivät, että jos tarvitsen todella tongit, käyn ostamassa ne Biltemasta. Ruokauppa on K, mutta olen samalla Lidlin harras ihailija. Heidän croissantinsa ovat samaa luokkaa kuin Ekbergin, ja on siellä muutakin mukavaa.

Heti tuli mielen muinainen renkutus: ”Entisellä likall’ oli virkatut pöksyt, ja oli sillä muutakin mukavaa…”

Kommentoija kummasteli saamiaan tarjouksia bambusukista. Asioin Ison Omenan Sockdrawerissa (www.bestsockdrawer). Tavalla tai toisella bambukuituakin sisältävät sukat ovat halpoja, mukavia käyttää ja lisäksi kehuttavan kestäviä. Verkkosivun mukaan niitä tehdään diabeetikoille ja muille raajojen verenkierron ongelmista kärsiville. Minulla ei ole muuta kuin iän tuoma harmi, että tiukat sukansuut uppoavat syvälle ihoon ja puristavat.

Tässä esimerkki suoramarkkinoinnista, ilmaiseksi ja mainitun liikkeen asiasta tietämättä.

Hiukan vakavampi sävy: Suomesta en ole varma, mutta eräissä maissa henki- ja sairausvakuutuksia myyvät yhtiöt tahtovat mielellään saada vähittäisliikkeistä tietoonsa yksittäisten henkilöiden tottumukset ostaa olutta, tupakkaa, makeisia, suolaa jne.  Se on aika pientä verrattuna luottotietoja paljon yksityiskohtaisempaan selvitykseen palkansaajan varallisuusasemasta ja hänen rahankäyttötottumuksistaan. Asuntolainan saaminen ja siitä perittävä korko ovat kiinnostavia kysymyksiä. Niillä on yhteytensä maksukykyyn.

Nämäkin ovat suhteellisen pieniä asioita. Käsitykseni mukaan Suomessa ja Pohjoismaissa viranomaisten harjoittama voi olla jossain tilanteessa tarpeellistakin. Tai totta puhuen tiedän että se on eräissä tilanteissa välttämätöntä. Se on kuitenkin selvä ongelma, että poliisi ja suojelupoliisi yrittävät vakuuttaa, että ne voivat oikein hyvin valvoa itse itseään. Meillä on tuomioistuinlaitos, joka on kouliintunut toimimaan myös sellaisten tahojen kimpussa, jotka ovat ”kaiken epäilyn yläpuolella”.

Ainakin poliisilla on ollut aihetta pettymykseen eräissä asioissa tuomioistuinten kanssa. Haluavatko he helpottaa itseensä kohdistuvaa valvontaa? Jos haluavat, sellaisessa en haluaisi olla mukana.

Sekä vieraat vallat että oma maa sisältävät lisäksi selkeän vaaratekijän. En kuulu niihin, joiden mielestä johtavat poliitikot, virkamiehet ja vastaavat olisivat edesvastuuttomia sikoja. Nähdäkseni sellaista tapahtuu silloin tällöin, että nämä tahot pyrkivät toiminnallaan edistämään maan parasta.

Mutta asiat voivat muuttua. Siitä on esimerkkejä. Kun punaisten paitojen käyttämistä poliittisena tunnuksena rajoitettiin voimakkaasti äärioikeiston vaatimuksesta 30-luvulla, useilta jäi huomaamatta, että uusi ja kummallinen laki kielsi ylimalkaan ”poliittisten paitojen” käytön erinäisissä julkisissa yhteyksissä. Niinpä maassa ei nähty mustapaitoja vaivoiksi asti. Sotien jälkeen punaiset paidat eivät palanneet, vaikka liput palasivat. Ajat muuttuvat ja me niiden mukana.