Ylimmällä lauteella

Kuvassa ovat ne lapselliset lauteet. Olin eilen asiallisella päällä, tänään en. Kuten etenkin herrahenkilöt huomaavat, uskomaton päähänpisto naulata istuinlauteen laudat pitkittäin, on omiaan aiheuttamaan sen harmillisen takaiskun, että saunoja jää munistaan kiinni. Tämä ongelma uhkaa etenkin sitä arvostettavaa kansanosaa, jolla on niin sanotut vitjamunat niin että kun rannasta sukeltaa, äkkinäinen luulisi, että perässä ui sorsauntuvikkoja.

Timpuri siis pätki ne laudat ja kiinnitti poikittain. Sekin on laskettava plussaksi, että riskitkään miehet eivät rysähdä lattialle. Ja kuva ilmentää aitoa kaupunkilaiskulttuuria siinäkin, että kun esimerkiksi meikäläinen saunavaari tarraa kaiteen päästä kiinni, tuolla kiinnityksellä jää kaide käteen.

Puheenaihe tuo väkisin mieleen Pentti Haanpään novellin kylpyurheilija Kemppaisesta. Tämäkin suurten saavutusten mies oli yleisistä saunoista tuttu kuivankälpeä jätkämies. Kun saunomiskilpailussa ukkoherran kanssa apumiehet olivat kaataneet koko saavillisen vettä kiukaalle ja pönkänneet oven, ukkoherra pyörtyi ja putosi kiukaalle. Kylpyurheilija jupisi vihtomisen roiskeessa, että suotta se herra sinne kiukaalle… Olisi tänne lauteillekin lämmintä saatu aikaa voittain.

Hyvä muuten että lopettivat ne löylykilpailut. Kas kun eivät kilpailleet hellalla istumisessa. Muurahaispesässä kyykkimisestä kai on kokemustakin.

Kommentoijan ajatus on mielestäni oikea ja kannatettava. Peräänkuulutettuun suomalaisuuteen kuuluu minustakin saunominen, ja vaikka poikkeuksia on, ei tätä tällaista itsestään selvää tapaa taida muualla olla. Kesämökkeily lienee tullut Ruotsissa tavaksi ennen kuin meillä, mutta minun tietääkseni siellä ei ole ainakaan paljon saunoja. Meillä rantamökkiä ilman saunaa on vaikea edes kuvitella.

Eräät lukijat nauttivat tästä panettelusta. Ystäväni dekaani Buxbaum kertoi, että hänen isänsä oli 30-luvulla Michiganissa piirilääkärinä. Ruotsalaisilla maahanmuuttajilla oli kuulemma tapana syksyisin harsia alusvaatteet nilkoista ja ranteista kiinni päällysvaatteisiin kevääseen asti. Lääkäri-isä oli sitä mieltä, että kun toimenpide vaati vaatteiden vajentamista tai leikkaamista, hän ei ollut edes kuvitellut sellaista likaisuuden määrää. Suomalaisilla oli saunansa, sanoi Buxbaum, ja hygienia toisella tasolla. Kai joukossa oli samanlaista väkeä kuin sodassa – käänsivät alusvaatteet lauantaisin, kun eivät viitsineet pestä niitä.

Toisin kuin toinen kommentoija arvelee, olen kyllä ollut lapsena pakkosaunassa paljonkin. Isoisän taloa lämmitettiin omalta suolta nostetulla kuivatulla turpeella. Olin usein jopa itse mukana hakemassa kuorma-autokuormaa turpeita Pernaalta ja paiskomassa niitä pannuhuoneen kellariin. Turpeita ei tarvitse pinota, mutta kyllä turvepöly, pannuhuoneen noki ja hiki tekivät enoistani, varsinaisista työmiehistä, ja meistä apulaisista mielenkiintoisen näköisiä. Ja sitten saunottiin ja ellei tuo vastan varrella hankaaminenkaan auttanut, turvauduttiin juuriharjaan ja mäntysuopaan.

Jossain oli johonkin aikaan tapana kaataa löylyveden seassa kiukaalle olutta, viinaa tai tärpättiä. Ei ole tullut kokeilluksi eikä kuulu suunnitelmiin. Sen sijaan muistan 1970-luvulta Saksan hotellien saunat ja kyltit, joiden mukaan veden kaataminen kiukaalle oli jyrkästi kiellettyä, streng verboten. Siihen aikaan meillä oli sellainen käsitys, että Saksassa kaikki oli jyrkästi kiellettyä, ellei se ollut pakollista.

Millaista olisi kohtuullinen saunominen? Entinen mies sanoi lääkärille käsien vapinaa valittaessaan nauttivansa alkoholia kohtuullisesti. Lääkäri kysyi että onko se kohtuullisesti pullo viikossa. ”Näillä käsillä läikkyykin sen verran.”

Vieläkin on ihmisiä, joilla on saunavuoro tai sauna-aika. Omassa mielessäni lauantain toivotut levyt ja saunominen liittyvät toisiinsa. Saunan päälle pitää saada puhaltaa, ja toivemusiikki sopii yleensä tunnelmaan. Ja kuten kauan sitten, puujalkavitsien luvattuna aikana, tavattiin sanoa, ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

Ystäväni Tari Haahtela jäi eläkkeelle astma- ja allergiatautien professorin virastaan, mutta lienee yltynyt kahta kauheammaksi tekemään tiedettä. Uutiskynnys ei näy ylittyneen edes siitä, että Itä-Suomen ja naapurissa Venäjällä olevien alueiden sairastavuudessa on aivan järkyttäviä eroja, Venäjän hyväksi. Tilanne näyttää olevan sama verrattaessa Suomea ja Baltian maita.

Ystäväni on ajanut siedätystä kuin käärmettä pyssyyn. Kun paikalla ei ole potilaita eikä asiattomia, hän saattaa esittää lääketieteellisen oivalluksensa sangen käsitettävässä muodossa: paska on terveellistä. Osa siitä, minkä joka päivä tai kahdesti päivässä suihkussa käyvät ihmiset pesevät pois, on tarkoitettu suojaamaan ihoa ja ihmistä.

Lähimikrobit ovat hyväksi, hän sanoo. Liian pitkät jakeluketjut ovat suorastaan vaara. Siis kun ihminen pienestä pitäen panee suuhunsa melkein kaikkea mitä pöydältä ja sen lähistöltä löytyy, elimistö löytää myös mikrobitasolla tasapainon. – Lukijan tulee ymmärtää, ettei mikään sääntö ole yleispätevä. Jos huushollissa räitään lattialle, niin tarttuuhan tauti siitä. Mutta en ole nähnyt viime aikoina sylkykuppeja enkä junissa kylttejä ”älä sylje lattialle – spotta ej på golfvet”.