Sanomisen vapaus

Kielen ja ajattelun suhdetta on ihmetelty noin sata vuotta. Valmista ei ole tullut. Luultavasti uskottavien kokeiden tekeminen on mahdotonta. Siinä joutuisi vertaamaan kielellisiä kuvauksia mielen sisältöön. Tuo on yksi niistä tehtävistä, jota taide toteutti muutamia kymmeniä tuhansia vuosia. Loitsu on yritys vaikuttaa todellisuuteen kielellä, lausumalla juuri oikeat sanat. Kuva voi olla todellisempaa totta, kuten kirkkotaiteessa ja pornografiassa.

Sitten tiede tuli mukaan ja alkoi selvittää, miten asiat ovat. Syntyvätkö sairaudet vahingollisista huuruista? Eivät, vaan monet niistä pieneliöistä, joita ei erota silmällä. Ennen pitkää jouduttiin myöntämään, ettei se, minkä aistimme ja ymmärryksemme kertovat todeksi, ole sittenkään totta. Hyryn novellin mies miettii junassa, miten ihminen voisi olla samaan aikaan kahdessa paikassa. Tuo on luultavasti tietoinen viittaus Schrödingerin kissaan, joka voi olla samanaikaisesti elossa ja kuollut, tai Youngin kokeeseen, jossa valoaalto tai fotoni kulkee samanaikaisesti kahdesta eri aukosta. Novellin miehen mieli seikkailee toisin sanoen kvanttitasolla eli asioissa, joista matematiikka tietää jokseenkin mahdottoman tuntuisi tosiasioita.

Vallitseeko matematiikassa sananvapaus? Onko kvanttikenttädynamiikan yhtälöihin tekijänoikeus?

Kysymykset on tarkoitettu vaikuttamaan idioottimaisilta. Edelleen kirjoitettu on johdantoa kysymykseen, liittyykö ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa tarkoitettu sananvapaus kieleen, jota tuohon vapauteen vetoava käyttää?

Tuo kysymys ei ole idioottimainen. Sangen monissa maissa, myös Suomessa, opettajat ja viranomaiset kielsivät ennen eräiden vähemmistökielten, kuten saamen ja mustalaisten eli romanien kielen käytön. Maapallolla hurjin ympäristötuho ei kohdistu elolliseen ympäristöön, vaan elollisiin kieliin. Niiden lukumäärä on romahtamassa.

Aivan hiljan, kertoo Jared Diamond, BBC korosti jossain lähetyksessä kielten monimuotoisuutta. Kuulijat raivostuivat ja lähettivät tuhansittain viestejä, joiden ydinsisältö oli, että kaikki muut kielet paitsi englanti ovat oikeastaan tarpeettomia, eikä niiden edistämisessä ole mieltä. Luultavasti kirjoittajat ajattelivat kymriä, iiriä ja vastaavia. Tuskin he ajattelivat suomea, mutta tuon ajattelutavan mukaan suomi joutaisi kyllä mennä. Joku venäläinenhän ehtikin jo sanomaan, että Viron kieli ja etnisyys on täysin tarpeeton koriste.

BBC:n kuulijoille olisi tietenkin ollut hauska sanoa, että jos ajatuksena on suurimman kielen hallinta kaikkialla, englanti joutaisi romukoppaan, ja kaikkien olisi syytä keskittyä maailman ylivoimaisesti suurimpaan ja sivistyskielenäkin englantia paljon vanhempaan kiinaan.

Onko suomalaisella oikeus odottaa, että hänen kaupasta ostamansa pullon kyljessä lukee suomeksi ”myrkyllistä” tai ”vaarallista nautittavaksi”? Onko maksuvaatimus tehokas ja täytyykö vuokrasuhteen irtisanomista uskoa, jos teksti on englantia (tai ruotsia)?

Johdattelen tällä ajatukseen, että oikeus vaatia oman asuinmaan virallisen kielen ja mielestäni virallisten kielten käyttöä ei ole mikään pikkuasia. Mennäkseni sitten pikkuasioihin, minusta on sympaattista, että television setä ja sanomalehden täti ilmoittavat, pitäisikö minun kuullottaa vai käristää jotain paistinpannussani tai täytyykö jotain sössöä keittää vai hauduttaa. Tiedättekö te aivan varmasti, mitä on ”to stew” suomeksi. Luullakseni tiedätte sinne päin, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun sössö palaa pohjaan, voi tulla mieleen, että olisi se saanut olla suomeksi. Osaatteko sanoa, mitä on englanniksi ”silputa”, ”viipaloida” ja ”muhentaa”? – Abiturientit ehkä osaavat. Tiedättekö te, mitä abiturientti on englanniksi” – A candidate for the examination of matriculation. Valitettavasti englantilaiset eivät sitten ymmärrä tätä. Kaikille ilmiöille, kuten ”ylioppilastutkinto” tai ”rippikoulu” tai ”veneen tappi” ei ole välttämättä vastineita muissa kielissä.

Miksi suhteellisen harva suomea aikuisena opiskellut käsittää muotoilun ”rakkaamme Matti Meikäläinen” sivumerkityksen? Tai ”muistoa kunnioittaen”? Tai ”sori, nyt ei enää putoo”.

En tässä yhteydessä halua puhua taiteesta. Kieli on ymmärretyksi tulemisen asia, ja kieli on isänmaa. Olen kuullut aika paljon kiukuttelua siitä, että Euroopassa muun muassa patenttivaatimukset täytyy kääntää kymmenelle tai kahdellekymmenelle kielelle. Maksaa se, mutta kyllä ne täytyy. Arvaatte varmaan, että voisin liittää tähän vaikka minkä määrän sinänsä yksinkertaisten laitteiden patenttiselityksiä, joita useimpien olisi vaikea ymmärtää äidinkielellään ja lähes kaikkien mahdoton vieraalla kielellä.