Muuan kommentti edelliseen blogiin vaatii selitystä.
Sitä ennen: harvoin olen niin ihastunut kuin mainintaan Fra
Angelicon sinisestä. Ihastuminen johtuu tavalliseen tapaan siitä, että oma
kokemukseni on juuri sama.
Vihreistä ylivoimainen van Eyckin ”Arnulfinien avioliiton
morsiamen samettihame. Alkuperäisteos on Lontoossa. Käyn tervehtimässä sitä
aina kun voin.
Kielikuvana – näen joskus värien asettelun rinnakkain niin
että tunne on sama kuin tutun (tonaalisen) musiikin toonikasoinnun, mielellään
jousilla. Tämä on joko mystiikkaa tai jonkinlaista joogaa. Fra Angelicon
freskot ja Bachin Magnicigatin d-sävelen varaan rakentuva sointupylväs (Omnes
generationes) tuntuvat koko ruumiissa kuin saunan löyly tai kesänpehmeä järven
vesi.
Varsinainen vastaus kommenttiin koskee ruotsin kieltä. Näen
ainakin kolme aivan eri asiaa. Yksi on vihamielisyys tai vastenmielisyys
ruotsin kieltä kohtaan. Toinen on karsaus ruotsin käyttämistä vasteen. Kolmas
on ruotsin opettaminen peruskoulussa eli niin sanottu pakkoruotsi.
Vihamielisyys on kunkin oma asia. Muistaakseni mainitsin
tässä blogissa vuosia sitten Kauhavalta oppikoulumme opettajan, joka menetti
mahdollisuutensa koulussa ja paikkakunnalla toistelemalla oppitunnilla: älkää
käyttäkö tuota murrettanne, kun se on niin rumaa.
Taitaa olla normaalia toistella, että esimerkiksi tanska ja
hollanti ovat rumia kieliä. Olen kysynyt asiaa tanskalaisilta ja
hollantilaisilta, ja he ovat kyllä eri mieltä asiasta. Asiasta keskusteltaessa
jotkut ulkomaalaiset koehenkilöt eli ystäväni ovat olleet hiukan ihmeissään
eivätkä järin ihastuneita suomen kielen näytesanaani ”räkäkänni”.
Suomen kielen kauneinta lausetta ei voi löytää; kielen
puhuja kykenee tuskin sulkemaan mielestään sanan merkitystä ja tulemaan
esimerkiksi sellaiseen tulokseen, että ”äiti” kuulostaa harvinaisen rumalta.
En kannata pakkoruotsia. Ennen kannatin. Olin samaa mieltä
kuin ne, jotka tuovat esiin erinäisten virkamiesten toiminnalle tarpeellisen
välttämättömän toisen kotimaisen tarpeen. Argumentti on mielestäni edelleen
tuo, mutta nyt olen sitä mieltä, että eivät ne pirut kuitenkaan koulussa opi
ymmärtämään, jos joku kysyy ruotsiksi, missä päin on verovirasto tai poliisiasema.
Tästä sitten seuraa, että eräillä ruotsin äidinkielenä tai muuten lapsena
oppineilla on jonkinasteinen etulyöntiasema eräisiin koulutuspaikkoihin, kuten
oikeustieteelliseen. En nimittäin oikein näe, että esimerkiksi tällä
kirkkonummella (Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus) pitäisi tuoda tulkki käräjille.
Täällä nyt kuitenkin on ruotsinkielisiä ihmisiä, joiden suku on asunut
paikkakunnalla vuosisatoja ja tunnen itse henkilökohtaisesti joukon vanhempia
ihmisiä, joiden taito käyttää suomea rajoittuu arkisiin asioihin.
Omien havaintojeni perusteella olen muuten saman hengen
lapsia kuin ne kommentoijat, jotka arvelevat kaksikielisten suomalaisten saavan
selvän edun. Viitaan edelleen tuttavapiiriini, joka on epäedustava. Pakkaavat
nimittäin olevan koulutettua väkeä. Mutta etenkin englannin oppiminen näyttää heille
kovin vaivattomalta, ja ruotsia puhuva oppii ainakin lukemaan saksaa verrattain
vähällä vaivalla.
Ruotsista ja pakkoruotsista puhuttaessa norjalaiset taitavat
edelleen suhtautua ruotsiin ja Ruotsin valtioon vihamielisemmin kuin useimmat
suomalaiset. Ja syvän asiantuntemattomuuden turvin voisi ajatella – mutta en
kehota ajattelemaan ääneen – että miten se Norjakin tarvitsee oman kielen,
käytännössä jopa kaksi, vaikka suomalaisen silmin molemmat norjan kielet vaikuttavat
joko tanskan tai ruotsin murteilta.
Meillähän on Euroopassa esimerkkimaa, Sveitsi. Merkittävä
osa maasta käyttää yllättävänkin julkisissa yhteyksissä omaa kieltään tai
murrettaan, sveitsinsaksaa, jonka tuntee siitä, ettei sitä tahdo ymmärtää ollenkaan
puhuttuna, vaikka saksaa osaisikin. (Sama koskee Wienin saksaa, mutta se on
korostetusti puhekili). Ellen ole vallan erehtynyt, Sveitsissä saatetaan jopa
parlamentissa käyttää kenenkään asiaa ihmettelemättä sviitserdytsiä. Ja
Euroopassa on varottava esimerkki kaksikielisyydestä, Belgia. Belgialaisille ei
pidä muistella Hitlerin aikaa, jolloin osa kansasta liittyi osittain kuvitelluista
kielisyistä miehittäjän leiriin. Ja kieliriita tekee koko ajan pahaa jälkeä.
On tuhat syytä kannattaa suomi-ruotsi-kaksikielisyyttä, ja yksi niistä on se, että ruotsi on avain myös tanskaan ja norjaan. Käyn kirjeenvaihtoa tanskalaisten ja norjalaisten kollegojen kanssa niin, että kirjoitan heille ruotsiksi, ja he vastaavat omalla kielellään.
VastaaPoistaToinen syy on se, että ruotsin taito avaa paitsi koko ruotsalaisen myös kaiken Nobel-maan ruotsinnetun kirjallisuuden ja myös ruotsiksi tekstitetyt elokuvat, mukaanlukien japanilaiset, intialaiset... Ja edelleen ehkä takellellen mutta silti, myös tanskalaiset ja norjalaiset.
Kolmas syy on se, että globalisaatio jatkuu, mutta ystävät, rakkaat ja työmarkkinat kannattaa kuitenkin pitää lähellä, ja kieli on avain siihen kaikkeen.
Poista1. Parahin hra Alanen tarjoilee ns. porttiteoriaa eli kuinka ruotsi olisi avain muihin kieliin.
Ns. porttiteoria pakkoruotsin yhteydessä on jo kuopattu aikoja sitten täysin järjettömänä Suomen ruotsalaisten käyttämänä propagandaterminä.
Kuka tahansa ymmärtää, että JOS haluaa oppia saksaa, niin opiskelee suoraan saksaa, eikä siis ensin vaikkapa nyt tätä (pakko)ruotsia.
2. Onko Ruotsissa paljonkin Nobel-kirjailijoita? Eikö ne kirjat voi lukea vaikkapa englanniksikin... tai katsoa elokuvat englanniksi? Hox hox... miksi juuri ruotsiksi?
3. Muiden maiden kanssa käytävässä kaupassa ei paljon ruotsin taidot auta, koska ruotsin kieli on yhtä marginaalinen kieli kuin suomikin.
Paljonko mielestäsi prosentteina on vaikkapa Suomen kauppa Ruotsin kanssa? Tullin tilaston mukaan n.11-12% ja Venäjä sekä Saksa ovat liki samoilla lukemilla.
http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maat/ruotsi12/liitteet/2012_M11.pdf
Eikö riitä että Ruotsissa on jo 700 000 suomalaistaustaista jo valmiiksi? Siellähän parjää suomellakin... tai englannilla. Ruotsin paskaduuneissa on jo riittävästi suomalaisia, joten kielivaikeuksia ei taida olla...
Tässä luetteloa pakkoruotsin kumotuista perusteluista.
PoistaEnsimäiset 10:
1. Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, mitä hän kokee rikkaudeksi.
2. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Tällaiset universaalit aineet ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat. Yhtäkään niistä ei toisin sanoen tarvitse perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan”, jossa ei perusteluna ole mitään asiallista sisältöä.
3. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?
4. Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia jotain maailmankieltä on lukea sitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia. Ja vastaavasti nämä muut kielet varmaankin olisivat sitten myös hyvä tapa tarpeen tullen oppia ruotsia.
5. Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa kouluopetuksen hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
6. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista voisi lukea ruotsia mieluummin.
7. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
8. “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä” - Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
9. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei sitä tarvitse osata.
10. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua – Ruotsinkieliset palvelut tulee tietysti ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5% kansasta. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä lukisi ruotsia, olisi potentiaalisia palvelun tarjoajia jo kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Vaikka vain 10% suomenkielisistä lukisi ruotsia, ruotsinkielisten omaa palvelutyötä täydentävä väestönosa olisi yhä kaksinkertainen koko ruotsinkieliseen väestöön nähden. Toisaalta taas RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palvelut, koska vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa ja esitti perusteluksi, että Oulun pakkoruotsin läpäisseitten virkamiesten ruotsinkielentaito oli riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.
Tässä on lisää luetteloa pakkoruotsin kumotuista perusteluista.
PoistaLoput 5:
11. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Länsi-Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
12. Meidän pitäisi opetella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa lukea jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
13. Pakkoruotsia pitää lukea, koska Suomi on kaksikielinen maa - Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista ovat yksikielisesti suomenkielisiä, jos kohta meillä on nykyään valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi, mutta kaksikieliseksi ainoastaan perustuslaillisessa mielessä, eikä perustuslaista löydy tukea pakkoruotsille. Edelleen, jos suomalaiset olisivat oikeasti kaksikielisiä, niin silloinhan nykymuotoista pakkoruotsia ei edes tarvittaisi.
14. Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme – Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että ”pohjoismaisuus” syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?
15. Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi – Tämäkään perustelu ei pohjaudu minkäänlaiseen osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein maamme kaksikielisyyttä. Mielenkiintoisinta väitteessä on, että se olettaa niin sanotun ”elävän” kaksikielisyyden itse asiassa perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes 40 vuoden pakkoruotsin opintojenkaan jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi. Omasta mielestäni tämä perustelu hipoo lisäksi ihmisoikeusrikosta, koska jos suomenkielisiä suomalaisia ylipäänsä yritetään valtion pakkotoimenpitein muokata identiteetiltään kaksikielisiksi, ollaan moraalisesti samassa tilanteessa kuin sortovuosien venäläistämispyrkimyksissä.
—
Valtakunnallisen, poikkeuksettoman pakkoruotsin puolesta ei siis ole yhtäkään järjellisesti kestävää perustetta. Kuitenkin monen yksittäisen kansalaisen elämälle tai uralle ruotsin opiskelulla voi olla paljonkin merkitystä. Muistutan jälleen kerran, että pakkoruotsin lakkauttaminen ei vie tätä opiskelumahdollisuutta yhdeltäkään kansalaiselta. Päinvastoin valinnanvapaus parantaa motivoituneiden oppilaiden oppimismahdollisuuksia, kun opetusryhmiä ei täytetä oppilailla, joille ruotsin opiskelu on tarpeetonta. Samalla ruotsin kielen imago nousisi oppilaiden parissa kohisten.
Pakkoruotsin lakkautus olisi siten kaikkien osapuolten voitto.
"1. Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, mitä hän kokee rikkaudeksi."
Poistatai siis etninen vähemmistö kokee, ja minun suvussani - vaikkakin verrattain myöhään fasismin ja kiihkokansallismielisyyden ajan nousemisen myötä - katkennut kaksikielisyys, sen korkea rikkaus, onnistuttiin palauttamaan osin kouluruotsin kautta.
juristile ruotsi on tärkeä, koska oikeusjärjestelmä on sama ja Ruotsin oikeuskirjallisuus, esimerkiksi prosessioikeudessa, on paljon kattavampaa kuin meillä Suomessa.
PoistaRuotsista on hyötyä maahanmuuttajille, sillä se on helpompaa kuin suomi. Siitä kertoo muun muassa Helsingin Yliopiston pitkäaikainen lehtori Diana Webster uusimmassa kirjassaan Finland Forever.
PoistaSuomeen on kasvamassa joukko monikielisiä ihmisiä. Eläminen monen kulttuurin keskellä on kehittävää, mutta myös raskasta.
Lue lisää http://blogisisko.blogspot.fi/2009/04/elamaa-kahden-kulttuurin-valissa.html
Minusta on aivan uskomatonta kuinka moni leiliimoille tuota Sampo Terhon olkinukkelistaa "pakkoruotsin kumotuista perusteluista". Hämmästyttävää tyhmyyttä. Ymmärrän sen, että netin käyttö voi vaikuttaa negatiivisetsi keksustelukulttuuriin, mutta luulis edes argumentointikulttuurin kehittyneen.
PoistaOnko Tanska lähellä? Ei ole. Lähempänä Kööpenhaminaa ovat esimerkiksi Valko-Venäjä ja Puola. Silti en halua opiskella puolan- tai venäjänkieltä. Nuo molemmat viholliseni, kuten Venäjä, ovat liian lähellä.
PoistaAfrikassa en tule toimeen ruotsilla, perusranskalla kylläkin.
Euroopassa pärjään pakkosaksalla yllättävän monessa maassa.
En halua ruotsiksi lukea elokuvien tekstityksiä. Haluan osata kuulla ne alkuperäiskielillä.
Haluaisin osata arabiaa yhtä hyvin kuin pakkoruotsia. Olisi mukavaa puhua arabiaa tanskalaisten ja norjalaisten tuttavien kanssa esimerkiksi lomamatkalla. Tai no ei... osaavathan he englantia.
Opettelen kreikkaa. Lyön mitä tahansa vetoa, että juuri kreikan avulla oppisin muita kieliä paremmin kuin pakkoruotsin avulla.
Keskustelin juuri eilen pari tuntia sujuvasti englanniksi ruotsalaisen herrasmiehen kanssa Torremolinoksen keskustassa, eikä mieleeni edes juolahtanut, että hänen olisi pitänyt käyttää 7 vuotta opiskellakseen suomea keskustelun helpottamiseksi.
VastaaPoistaItselläni oli koulussa ruotsia 10 tai 9 vuotta, mutta hämärän muistikuvan mukaan tuona aikana tehtiin ja opeteltiin aika paljon muutakin. Yliopistossako käytit sen 7 vuotta?
PoistaVaikka sana nöyrä on mennyt pilalle, on pakko käyttää sitä, kun puhutaan kielten oppimisesta. Kielten oppiminen on useimmille meistä vaikeaa. Huomasin sen jo silloin, kun olin ollut vaihto-oppilaana vuoden Amerikassa.
VastaaPoistaPinnallisesti ottaen kielitaito oli hyvä ja näppärä, mutta kaukana erinomaisesta. Kaksikielisyys on kaukana edelleen, vaikka englanti oli pääaineeni yliopistossa ja olen ollut siirtolaisena Kanadassa. Joku voi päätellä, että olen tyhmä.:):) Ehkä olen.
Mutta eihän kielitaidon tarvitse olla täydellistä. Tarkoitus on, että tullaan toimeen sillä vieraalla kielellä, joka on tarpeen työn tai ystävyys- ja sukulaisuussuhteitten hoitamiseen. Täysin kielitaidoton voi oppia nopeasti pienen käyttäsanaston ja lauseet esimerkiksi matkaa varten. Tällöinkin on tärkeää, että ääntäminen ja korostus ovat kohdallaan. Pohjan pitää olla kunnossa.
Laitoimme kaikki lapsemme ranskalaiseen kouluun jo lastentarhaiässä. Halusimme heidän oppivan jotakin sellaista, mitä me heidän vanhempansa emme osanneet ollenkaan. Myöhemmin muutimme yhdeksäksi vuodeksi Ontarioon, jossa ranska oli kouluissa pakollinen toinen kotimainen kieli.
Nuorin lapsista ei osannut ollenkaan englantia, mutta hänen opettajansa ennusti, että lapsemme voisi olla meille puolen vuoden kuluttua tulkkina. Hän oli oikeassa. Englannista tuli hänen vahvin kielensä. Lapsistamme tuli monikielisiä, mutta esimerkiksi Sorbonnessa fonetiikan opettaja kysyi tyttäreltämme, oliko hänen äitinsä virolainen(!). Asiantuntija kuuli vieraan vivahteen jossakin kohtaa.
Vuosia myöhemmin näin TV:ssä kirjailija Farley Mowattiin haastattelun. Sanoin, että hänhän puhuu niin kuin meidän nuorin lapsi. Se ei ollut ihme, sillä lapsemme opettajana oli ollut Mowattin veljenpoika.
Mihin pyrin tällä tarinalla? Jos halutaan, että kielitaidosta tulee mahdollisimman hyvä, kielten opetuksen pitäisi alkaa lasten ollessa pieniä, mielellään alle 10-11 -vuotiaita. Opettajien tulisi olla mieluiten syntyperäisiä kyseisen kielen puhujia. (En puhunut koskaan lapsilleni englantia.) Leikkitoveritkin ovat erinomaisia opettajia!
P.S. Pakkoruotsista olen kiitollinen, vaikka se johti vain luetun tekstin ymmärtämiseen.
niin, kyllä mä siitä olen kuitenkin onnellinen - vapaaehtoisesti menin vanhempieni suosituksesta kansakoulussa kiellä lukemaan, "rutsin munia hautomaan", kuten kaverini sanoi.
PoistaOpin.
"Mihin pyrin tällä tarinalla?"
PoistaSanoisin, että pyrit tässä lyömään omat ennätyksesi name-droppingissa.
Erittäin mielenkiintoinen kommenttikirjoitus. Kiitos siitä.
PoistaOlen myös pakkoruotsin kannalla. Luen mielestäni hyvin ruotsia. Puhun tyydyttävästi. Katsoin ja kuuntelin viitisen vuotta sitten Köpiksessä Wagnerin Ringin. Tekstitys tanskaksi. Olin aivan villinä, kun ymmärsin oikeastaan kaiken. Puolenkymmentä sanaa tarkistin seurueen muilta jäseniltä myöhemmin. Ihana 15-tuntinen kielikylpy.
Kävin oppikoulua 1960-luvun vaihteessa, joten kaiken edellä olevan ymmärtää. Kulttuuristakin nauttimisen.
VanhaMies
Voihan VanhaMies! Jos sinä nautit ruotsin osaamisestasi niin miksi muut eivät saisi nauttia muitten kielten osaamisesta.
PoistaABC
VastaaPoistaN on nagu Neeger
Tvångsidrott, tvångskonst och tvångsmusik var nog betydligt onögigare än tvångssvenska. Och några år sedan det var en riktig fara att skolan hade fått sådant förfärligt skit som tvångsdrama och tvångsetik.
VastaaPoistaTony Halme oli suomenruotsalainen. Ehkä puoleen pitäisi palkita ansioituneita jäseniä Tony Halmeen mukaan nimetyllä prenikalla?
VastaaPoistaKumpi puolue on nopeampi, Perussuomalaiset vai RKP?
Sinisyydestä:
VastaaPoistaJonkun mainitsemat Paul Newmanin silmät voi tässä yhteydessä unohtaa. Itse en ole missään nähnyt fra-angelicompaa sinistä kuin osallistuessani Crown Electric Co:n järjestämille kuorma-autokursseille Memphisissä 1954; samalle kurssille osallistuneen Elvis Presleyn mokkanahkaiset jalkineet (blue suede shoes) olivat samaa ylimaallista sinistä.
Kuten presidentti Andrew Jackson (1767 – 1845) kerran Torontossa ryypätessämme minulle totesi: "Poika, et pysty sanomaan Paul Newmanin silmien väristä yhtään mitään, ennen kuin olet ollut häntä vastapäätä lehdistötilaisuudessa ja saattanut ainakin yhden tyttäresi Sorbonneen."
PoistaKarun sotilaspresidentin miehekäs lausunto toi pöytäkuntaamme hiljaisuuden, joka antoi meille kaikille läsnäolijoille paljon ajattelemisen aihetta.
Anonyymi,
PoistaPaul Newman ja Joanne Woodward ovat tänä vuonna ajankohtaisia. Cannesin vuoden 2013 elokuvajuhlien julisteessa on kuva tästä karismaattisesta näyttelijäparista. Elokuva, jonka lehdistötilaisuudessa olin, The Glass Menagerie, sai Cannesissa palm d'or palkinnon vuonna 1987. Siitä kerrotaan täällä, jossa myös iso kuva julisteesta alempana sivulla:
http://www.hitfix.com/in-contention/paul-newman-and-joanne-woodward-are-the-faces-of-this-years-cannes-fest
Jos lapsesi tai lapsenlapsesi on ahkera, hänkin voi saada apurahan Sorbonneen tai muualle.
Kuulun noihin mainittuihin ruotsin kielen lapsena oppineisiin, ja siitä on ollut minulle suuri hyöty opiskelun kannalta ja työnkin,hiljakkoin olen työskennellyt norjan kielen suomentajana. Ainakin kirjalliselle ihmiselle pohjoismaisesta yhteistyöstä on ollut paljon iloa.
VastaaPoistaLuxemburgissa viralliset kielet ovat ranska ja saksa, ja niiden lisäksi puhutaan omaa kieltä, letzeburgesch. Ulkopuolisena tarkkailijana en ole huomannut mitään kummempaa kielisotaa käytävän julkisuudessa.
VastaaPoistaJuttelinpahan vasta luxemburgilaisen vaihtarin kanssa. Hän oli opiskellut ainakin saksaa ja ranskaa muistaakseni kuusi tuntia viikossa ja olikohan päälle vielä paikallista kieltä saman verran, näin ymmärsin. Kuulemma paljon muuhun ei sitten ollut jäänytkään aikaa ja vähän ehkä oli yleissivistyksessä puutteita. Mutta hän kyllä osasi sujuvasti saksaa, ranskaa ja englantia. Mutta toisaalta Luxemburg on niin pieni maa, että naapurikielten osaaminen on järkevää, nämä kun vielä ovat myös muuten suuria kieliä. Ruotsi ei ole.
PoistaPannaan vielä kolmas väri: van goghin auringonkukkien keltainen. Siinä vasta voimaväri!
VastaaPoista"norjalaiset taitavat edelleen suhtautua ruotsiin ja Ruotsin valtioon vihamielisemmin kuin useimmat suomalaiset."
VastaaPoistaSe on luonnollista, heillä on tuoreemmat muistot, itsenäisyys vasta 1905. Toiseksi Norjalle ruotsinvallan aika lienee ollut vastenmielisempää kuin tanskalaisvalta. Suomelle ruotsinvallan kauden muisto lienee ollut parempi Venäjän myöhempien oikukkaiden tsaarien vallan alla.
"vastenmielisyys ruotsin kieltä kohtaan. Toinen on karsaus ruotsin käyttämistä vasteen. Kolmas on ruotsin opettaminen peruskoulussa."
VastaaPoistaLuulen, että merkittävä osa tuosta vastenmielisyydestä tulee siitä, että henkilö, jolla ei ole ns kielipäätä joutuu tankkaamalla, vaikeimman kautta opettelemaan kielen. Tuolloin nuo loputtomat tunnit pysyvät aikuisenakin mielessä, semminkin jos tuosta kielitaidosta ei sittemmin ole sanottavasti hyötyä.
Luulen muuten, että ns kielipäässä on kysymys ihmisten jakautumisesta kuulo- ja näkömuistiin. Kuulomuistin omaavilla on todennäköisesti tuo kielipää.
Jos paikkakunnalla on aidosti tarvetta kaksikieliseen virkamieheen, niin siittä vaan. Jos taas virkamiehen ruotsin osaaminen (jonka vaatimuksia on kai viime aikoina jopa korotettu esim. tullimiehillä) on tarpeetonta, on typerää tätä virallisesti vaatia.
VastaaPoistaEnsimmäinen askel olisi siis lopettaa vaatimukset kaikkien virkamiesten ruotsin kielen osaamisesta ja siirtyä jonkinlaiseen harkinnanvaraisuuteen. Ehkä riittää, jos virastossa/laitoksessa on pari virkamiestä, jotka ruotsia sujuvasti osaavat.
Lyhyemmin: tavallisessa viranhaussa ei pitäisi saada automaattisesti plussaa siitä, että osaa ruotsia.
Reilut kannanotot ovat parempia kuin kvasiälyllinen, piilo-separatistinen kaksi- ja ruotsinkielisten nälvintä äidinkielestään.
VastaaPoistaJos saa valita, kiitos.
"Tarpeettoman mielihyvän tuottaminen" olisi kriminalisoitava. Pakkoruotsi on törkeää mielihyvän tuottamista vähemmistölle.
VastaaPoistaWikipediassa ihan kelvollinen juttu virallisten kielten opetuksesta eri maissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallisten_kielten_opetus_eri_maissa
(siksi tuo http-alku, koska osoitteen voi maalata ja hiiren kakkosella avata sivun uuteen välilehteen. Enää ei juurikaan uskalla muun kaltaisia linkityksiä avata)
"Argumentti on mielestäni edelleen tuo, mutta nyt olen sitä mieltä, että eivät ne pirut kuitenkaan koulussa opi ymmärtämään, jos joku kysyy ruotsiksi"
VastaaPoistaEntä suomi? otan minkä tahansa lehden ja punakynän, ja siltä istumalta alan vain kirjata oikeakielisyyden-, kielenhuollon- ja oikeinkirjoituksen virheitä, usein kategorisia virheitä, joita tekijöiden tuntuu olevan vaikea mieltää edes ongelmiksi.
Se on kyökkikieltä, jota se on aina joka tapauksessa, kotona opittuna.
Näin muodoin eikö olisi mielekästä ottaa nyt tämä suomenkielen tuntikiintiö uuteen käyttöön, ja hyödyntää se yhden keskivaikean kansainvälisen kielen, venäjän tai saksan, tai sitten noita helpomman espanjan, opiskeluun?
Kieliopin yhteydessä aina voidaan sivuta suomea.
Se riittää suomesta, kielestä jolla ei maan rajojen ulkopuolella todella ole mitään käyttöä, kuin ehkä viron jonkinasteisessa ymmärtämisessä tai ehkä tilausten teossa välimeren aurinkorantojen pystybaareissa.
Jatkoa Heidi Hautala -ketjuun: päivän lehtitiedot panevat miettimään, kuka hyötyy eniten vahingosta, jota on aiheutettu Heidi Hautalalle ja Andrei Nekrasoville, rohkeille ihmisoikeuksien puolustajille? Kuka eniten haluaa kampata heidät?
VastaaPoistaKeskenään taistelevat oligarkit joiden avokätisyydelle nk. arkkivihoilliset puolin ja toisin ovat persoja, säälittäviäkin. sillä Putinia vastustava ja tukeva ökyväki, se ei ajattele sen pidemmälle - eivät he ole mitään hengenjättiläisiä.
PoistaKemppinen aloitti kirjoituksensa hyvin puhumalla Fra Angelicon sinisestä. On aivan yhtä hyödytöntä väitellä siitä, mikä on kaunein väri kuin siitä, mikä on kaunein kieli. Se, joka on vallassa, päättää. Muinainen keskikoulu, nykyinen peruskoulu ja lukiokin, ovat olleet alun alkaen virkamiesten koulutuspaikkoja, mutta aika on ajanut niiden ohi. Kaikille lukion käyneille ei riitä valtion tai kuntien virkoja, kaikki eivät pääse yliopistoihin. Olin muinaisessa nuoruudessani suomenruotsalaisessa firmassa, jonka työkieli on jo kauan ollut englanti. Poikani on ruåttalaisten omistamassa yrityksessä, jossa kaikki työasiat hoidetaan englanniksi. Miksi on niin vaikeaa myöntää tosiasioita? Lahjakkaat ihmiset voivat oppia niin monta kieltä kuin tarvitsevat ja heillä on jopa jotakin sanottavaakin. Kielihän on lopulta vain väline.
VastaaPoistaKyllä värin kauneuden vertaaminen on hyödyllistä, nimittäin merkityksessä ihanaa, se stimuloi aivoja, erityisesti muistialueita.
PoistaVaan koitapa väitellä siitä, onko metri sata senttimetriä. Taita Hube ola niitä insinöörisieluja, joille kaikki mitä ei voi mitata on turhaa.
Ja uskonto on toinen
VastaaPoistamun mielestä olis ykkönen, mutta kaikki vain alistuvat kylkiluu- ja ruumismatkailujuttuihin: ilmeisesti tämä eskapismi helpottaa todellisuuden tuskaa tai jotain.
PoistaBrawoo Kemppipnen. Rohkea järkimies tässäkin asiassa, vaikkakin olet ns. käännynnäinen!
VastaaPoistaAllekirjoita aloite
Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla
Suomessa kielivaatimukset ovat maailman tiukimmat. Jokaisen ammattiin opiskelevan on opiskeltava ja osattava vähintään kahta itselle vierasta kieltä ja asiantuntija-ammateissa toimivilta odotetaan lisäksi kolmannen vieraan kielen osaamista. Tämä johtuu siitä, että koulutusjärjestelmässämme jokaisen suomenkielisen on opiskeltava ruotsia pakollisena kielenä. Missään muussa maailman maassa ei ole vastaavaa vähemmistön puhumaa kieltä koskevaa vaatimusta. Tilanteen epätarkoituksenmukaisuutta lisää suomen ja ruotsin vähäinen käytettävyys kansainvälisesti.
Maailman valtakielten osaamisen heikko taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kansainvälinen kanssakäyminen edellyttää hyvän englannin osaamisen lisäksi myös muiden maailmankielien osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus ja yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuus johtavat käytännössä vieraiden kielien taitamisen ohuuteen ja valintamahdollisuuksien kapeutumiseen. Niiden lasten tai nuorten, jotka hyötyisivät englannin tai äidinkielen lisätunneista, olisi tarkoituksenmukaisempaa opiskella vain yhtä vierasta kieltä.
Kielikoulutuspolitiikkamme epäonnistuu myös siinä mihin se sanoo pyrkivänsä. Kaikilta korkeakoulutetuilta vaadittava ns. virkamiesruotsi ei takaa ruotsinkielisiin palveluihin riittävää kielitaitoa. On parempi, että motivoituneet, vapaaehtoisesti ruotsia opiskelevat ammattilaiset vastaavat tästä tehtävästä.
Perustuslain tarkoittamista suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava, mutta tämä onnistuu paremmin nojaamalla vapaaehtoisuuteen kuin pakkoon. Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille.
Esitämme, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.
Allekirjoita aloite
Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Nyt 21.3.2013 klo 14.31 jo 14343 allekirjoitusta
Itämeren rantavaltioista VAIN Suomessa on 2 äidinkieltä.
PoistaKummallista, eikö totta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4meri
niin, suomi on taas jossain räyhäporukassa, vai kuinka?
PoistaMiksi nämä entiset pakkoruotsin puolustajat vasta eläköidyttyään uskaltavat muuttaa mielensä ja mielipiteensä? Onko joku uhannut heidän urakehitystään elleivät ole pakkoruotsimyönteisiä? Näitä on ihan liian monta jotka vasta työuransa jälkeen uskaltavat tukea kansan mielipiteitä. Minulla taisi olla Jukan kanssa sama ruotsinopettaja aikoinaan.
PoistaRajalan äitin ei hyväksynyt Katri Helenaa, koska tämä ei ollut sivistynyt eikä ruotsinkielinen!
VastaaPoistaPanu Rajala kirjoittaa julkiseen päiväkirjaansa 1.12.10
"Uusinnasta katselin keskustelua "pakkoruotsista", jolle parempi nimi olisi hyötyruotsi kuten Kaj Kunnas keksi. Kielitaistoa lietsovat asenteet tuntuvat perin historiallisilta. Kielet hyödyttävät toisiaan eivätkä sulje muita pois kuten myös siellä todettiin. Jännä uutinen ainakin minulle oli se, että maahanmuuttajia viittoillaan liittymään ruotsinkielisten joukkoihin. Ei hullumpi idea. Hoppas att vi kan alla tala svenska i lugn och ro. Hyvin Björn Månsson muistutti, että koko pakko on lähtöisin peruskoulusta ja siitä tasavertaisuuden ideasta, joka kouluun tuotiin aikanaan Kekkosen ja Virolaisen toimesta. Sitä ennen ei duunarin tarvinnut ruotsilla päätään vaivata, se oli virkamiesten ja sivistyneistön saalista. Ruotsin kielen puolustajat oli keskusteluun löydetty fiksummasta päästä kuin nämä myöhäiset fennomaanit, mikä sekin kertoo jotakin."
Nyt keväällä 2013 Panu Rajala on julkaissut kirjan ex-vaimostaan Katri Helenasta. Lehdissä kirjaa arvioidaan näin: "Hän itse ei myönnä olevansa Katri Helenalle mistään katkera tai koe jääneensä tämän varjoon, mutta silti tällainen mielikuva kirjasta jää päällimmäisenä käteen. --- Rajala muistaa huomauttaa useaan otteeseen kirjassa myös siitä, miten hänen äitinsäkään ei hyväksynyt Katri Helenaa, koska tämä ei ollut sivistynyt eikä ruotsinkielinen. --- "Varoin, ja se on vaikeaa ihmissuhteissa, kun ei voi esittää mieleentulevia assosiaatioita ja välähdyksiä, joiden tietää olevan toisen tietopiirin ulkopuolella. En halunnut pudottaa häntä kelkasta, hän jatkaa." Rajala toteaa, kuinka nykyisen vaimon kanssa tarkkaavaisuutta ei tarvitse harrastaa. Puhekieltäkin saatetaan vaihtaa kesken lauseen, jutussa kerrotaan."
Mikäs mies tämä Rajala oikein on?
Kansalaisaloitteella voi vaikuttaa?
VastaaPoistahttp://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Ruotsin absoluuttinen pakollisuus on suomenkielisen suomalaisen identiteetin pakkomuokkausta: perustellaanhan ruotsin pakollista asemaa sillä, että se on "osa jokaisen suomalaisen identiteettiä". Esim. englanti ei ole pakollinen ideologia-aine, vaan valinnainen kieli. Näin "syvällistä" pohdintaa ei toki ole juuri avatussa kansalaisaloitteessa, mutta allekirjoitin sen silti. Numero 131.
VastaaPoistaemme tarvitse lain sellaista natsionalistista identiteettiä, jossa on vain yksi oikea tapa ja kieli olla suomalainen, .. ena sättet att finnas om finska.
PoistaJag eer finländare. Det eer jättekiva. Sannfinnarna är natsisterna, det är sant.
PoistaOlen suuri ruotsinkielen ystävä ja jopa ruotsinkielen aikuisopiskelija, joka käy viikoittain diskuteeraamassa på svenska.
VastaaPoistaMutta pakkoruotsia vastustan.
Ehkäpä ruotsi voisi olla lukion pakollisena kielenä. Sitä ennen luettaisiin pitkät kurssit englantia ja saksaa tai ranskaa.
PoistaEnnen oppikoulussa luettiin monia kieliä. Jos olisi kaikille yhteinen koulu 18-vuotiaaksi asti, oppilaat voisivat kaikki lukea joitakin pakollisiia aineita ja valinnaisesti niitä. mitkä sopisivat heidän lahjakkuustyyppiinsä ja kiinnostukseensa. Toimi hyvin Kanadassa.
Joku luki useita kieliä, joku vain pakollista toista kotimaista , jos valitsi luonnontieteelliset ja matemaattiset aineet omikseen.
Päästäisiin eroon myös siitä vappuna tapahtuvasta kansan kahtia jakamisesta valkolakkien avulla. Se vaikuttaa oikein pahalta vanhanaikaiselta luokka-ajattelulta ulkomaalaisten mielestä. Olisi korkea aika tunnustaa kaikki lahjakkuustyypit.
Jos tekisin töitä ruotsalaisten kanssa, niin käyttäisin kommunikoinnissa englanninkieltä. Se on molemmille vieraskieli ja siten sitä on tasapuolisempaa käyttää.
VastaaPoistaNäin nykyään toimitaankin lähes jokaisella sektorilla pohjoismaisessa yhteistyössä. Ainoastaan kaikkein korkeimmalla poliittisella tasolla Nordiska Ministerrådet toimii ruotsiksi. Käytännön tasolla en voi ymmärtää argumenttia siitä, miksi minun pitäisi puhua pohjoismaisten kollegojeni kanssa ruotsia - ihan sama pohjoismainen solidaarisuus ja yhteisestä kulttuuritaustasta johtuva "samalla aaltopituudella" toimiminen välittyy englanniksi. Ja ennen kaikkea se luo meistä kaikista tasa-arvoisia kun emme käytä kenenkään äidinkieltä.
VastaaPoistaterveisin keskikorkea valtion virkamies