Mikrobiota

Tari Haahtela lähetti pari kirjoitusta. Hän on siirtynyt eläkkeelle Helsingin yliopiston astma- ja allergiasairauksien professorin virasta. Näyttäisi siltä, että tutkimukselle on nyt enemmän aikaa. Täytyy kysyä. Emme ole hetkeen tavanneet.

Artikkelit ovat tieteellisiä. En keksi hurjempaa uutisaihetta kuin yhden tutkimuksen otsikko ”Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated”. Paitsi ehkä toisen ingressi: ”Biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related”.

Mikrobiota on uusi sana. Se tarkoittaa ekosysteemin bakteereja ja muita mikro-organismeja- Ennen puhuttiin yleisesti florasta ja faunasta.

Bakteereja on ihmisessä muutama kilo ja maapallolla luultavasti jopa painossa laskettuna enemmän kuin kasveja ja eläimiä yhteensä. Niinpä mikrobiotan hiilivarat ovat suunnattomat.

Bakteeri kuulostaa taudinaiheuttajalta. Eräät bakterit aiheuttavat tauteja. Yleisesti voi sanoa, että ruuansulatuksesta alkaen esimerkiksi nisäkkäiden elämä on bakteerien varassa. Haahtela ja hänen tutkijakumppaninsa viittaavat hiukan häijyyn ajatukseen, joka vilahtelee nykyisin kirjallisuudessa. Kukaties olemassaolon tarkoitus on löytynyt. Muiden ohella ihmisen ”tarkoitus” on toimia bakteerien kasvualustana.

Mikrobiota tunnetaan hyvin huonosti. Arkkieliöt eli arkit (archaea) ovat ehkä 20 prosenttia maapallon biomassasta. Mitä ne tekevät ja mihin niitä tarvitaan, sitä ei oikein tiedetä. Nämä oliot löydettiin ja todettiin omnaksi eliöryhmäkseen paikoista, joissa minkään elämän ei pitäisi olla mahdollista, kuten vulkaanisista kuumista lähteistä.

Nyt otsikoidensuomennokset: ympäristön monimuotoisuus, ihmisen mikrobiota ja allergia liittyvä toisiinsa. – Monimuotoisuuden väistyminen ja tulehdustaudit ovat kaksi maapallonlaajuista megatrendiä, jotka saattavat liittyä toisiinsa.

Haahtela tuli yleisemmin tunnetuksi siedätyshoidon yhteydessä. Näissä uusissa kirjoituksissa asia muotoillaan näin: ”hygieniahypoteesi’” olettaa, että ympäristön monimuotoinen mikrobikanta suojelee allergiatyyppisiltä ja autoimmuunisairauksilta. Kirjoittajien esittämä ”biodiversiteettihypoteesi” kysyy, vaikuttaako mikrobien monimuotoisuuden vähentyminen (etenkin kaupungeissa) haitallisesti yleiseen terveydentilaan.

Tämä muotoilu on minun eikä tutkijoiden: olisiko kohtuullinen määrä ”likaa” terveellistä? Kääntäen: mahtaako innokas, erilaisin liuottimin ja myrkyin tehostettu puhtauden vaaliminen suorastaan haitallista terveydelle?

Siitä en tohdi sanoa yhtään mitään, mutta tämän hetken puheenaihe, kosteusvauriot ja hometalot, tuo minun mieleeni ajatuksen, että ennen kaikki talot olivat kosteita ja homeessa.

Haahtela on referoinut Suomen Karjalan ja Venäjän Karjalan allergia- ja hengitysteiden sairauksista selville saatua. Ero on, kuten tiedetään, kymmenkertainen, Suomen vahingoksi. Aineisto on kerätty ja analysoitu osana kansainvälisiä projekteja. Sama ilmiö on havaittu maahanmuuttajissa. He ovat aluksi terveempiä kuin kantaväestö, mutta pian ero katoaa.

Kirjoittajat sanovat epäilevänsä, että mainittujen sairauksien lisäksi eräät syöpäsairaudet ja depressio voivat liittyä ympäristön mikrobiotan geneettiseen runsauteen. Yleistyksenä: mitä enemmän ympärilläsi on vihreyttä – metsää – sitä paremmat ovat mahdollisuutesi. Ajatus on äkkiseltään outo. Mielenterveys ja bnakteerit, virukset ja arkkieliöt… Tarkemmin ajagtellen se ei ole lainkaan outo.

Epigeneettisiä liipaisimia lienee haettava ympäristötekijöistä. ”Jokin” voi laukaista sarjan perimässä olevia ”nukkuvia” tekijöitä ja tuo jokin voi olla terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä.  – Haahtela on kovan kansainvälisen luokan perhosharrastaja. Yhden kirjoituksen mukaan asiantuntija näkee perhosista – lajirunsaudesta – lähes yhdellä silmäyksellä ympäristön tilan. Suuri määrä esimerkiksi nokkosperhosia saattaa kertoa, että muuta perhoset ovat poissa. Ja se kertoo, että…